Naapurin suusta - Kivikauden Karhusuo

  • Museot
  • Ympäristö
13.6.2022 9.42Päivitetty: 13.6.2022 12.19
Karhsuon kaivausalue koulun ulkoilupihalla.
Kaivausalue sijaitsi koulun ulkoilupihalla, vanhan hiekkakuopan reunalla.Kuva: Eetu Sorvali

Syyskuun 2021 alussa Karhusuon koululla oli tavallisuudesta poikkeavaa säpinää. Koulun pihalle oli ilmestynyt huomionauhalla rajattu alue, jonka sisällä oli vielä kaksi pienempää naruilla rajattua monikulmiota. Kyseessä ei suinkaan ollut mikään rakennustyö tai poliisioperaatio, vaan KAMUn ja Karhusuon koulun yhteisistä arkeologisista kaivauksista.

Kaivaukset olivat osa Suomen Kulttuurirahaston Mullankaivajat-apurahalla toteutettavaa Kivikauden Karhusuo -projektia. Projektin tarkoituksena on tuoda kotiseudun kaukaisempaa menneisyyttä ja arkeologian menetelmiä sekä lähdeaineistoja tutuksi.

Alun perin kaivaus oli tarkoitus toteuttaa vuoden 2020 keväällä, mutta kuten lähes kaikki muukin yhteisöllinen toiminta, jouduttiin kaivaus peruuttamaan pandemian vuoksi. Kaivaus siirrettiin aluksi seuraavaan syksyyn ja uudelleen vuoden 2021 keväälle, kunnes vihdoin samana syksynä tutkimus oli turvallista järjestää.

Seulaksi kelpaavat hyvin verkkokorit.Kuva: Jenni Siltainsuu

Koulun oppilasmäärä ehti kasvaa tänä aikana merkittävästi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Toteutuneeseen tutkimukseen otettiin silti mukaan kaikki alakoulun oppilaan, mikä oli ollut tarkoitus. Lopulta kaivaukselle osallistui viikon aikana lähes 350 oppilasta.

Kaivauksen kohteena oli moniperiodinen, eli usean eri asutusvaiheen aikainen kivikautinen asuinpaikka, Niittylän kansakoulu. Kohteen nimi tulee paikalla ennen nykyistä Karhusuon koulua sijainneesta koulurakennuksesta. Aikaisemmin asuinpaikkaa on tutkittu 1990-luvun puolella. Tällöin paikalta löytyi sekä varhaiskampakeraamiseen että nuorakeraamiseen asuinpaikkaan viittaavia löytöjä. Alueella on siis ollut asutusta jo noin 7 000 vuotta sitten.

Alakoulun oppilaille pidettiin kaivausta edeltävällä viikolla arkeologin työhön ja kivikauteen perehdyttävät oppitunnit. Tutkimusviikolla oppilaat pääsivät kaivamaan ja seulomaan sekä harjoittelemaan mittaamista takymetrillä. Kerrallaan kaivauksella oli noin pari kymmentä oppilasta. Toukokuussa 2022 pidettiin koululuokille vielä purkutilaisuus, jossa kerrottiin kaivauksen tuloksista ja keskusteltiin tutkimuksesta yleisesti.

Työkäsineistä voi tehdä pupun, jos aikaa ja mielikuvitusta riittää.Kuva: Jenni Siltainsuu

Koska kaivausalueet sijaitsivat asuinpaikan reunamilla, ei löytöjä tullut valtavaa määrää. Riittävästi kuitenkin, niin että oppilaat saivat hyvän kuvan tavanomaisesta arkeologisesta kaivauksesta. Lapset olivat innoissaan pienimmistäkin löytyneistä palaneen saven paloista tai kvartsi-iskoksista. Asuinpaikan raja saatiin tutkimusalueella hyvin tarkasti selville, mitä voidaan pitää merkittävimpänä tuloksena arkeologisesti.

Koko hankkeen tärkein tavoite oli kuitenkin oppilaiden innostaminen kotiseudun menneisyyden tutkimiseen, ja tässä onnistuttiin suurenmoisesti. Oppilaat olivat kiinnostuneita ja aktiivisia, mikä näkyi vielä purkutilaisuudessa hyvien kysymysten muodossa. Muutamat halusivat jopa halata kaivaushenkilökuntaa oman vuoronsa päätteeksi. Parempaa palautetta voisi tuskin saada.

EETU SORVALI, intendentti

Kuva: Suomen kulttuurirahasto
Espoon keskus
  • Historia