Naapurin suusta: KAMU Espoon kaupunginmuseon tarina harjoittelijan näkökulmasta

Tervetuloa lukemaan minun blogikirjoitustani! Olen Anna Stoliarova, ukrainalainen nuori nainen. Olen opiskellut suomea yhden vuoden ajan. Helmikuussa 2025 aloitin minun kieliharjoitteluni KAMU Espoon kaupunginmuseossa. Haluaisin kertoa kokemuksistani harjoittelijana. Minä olin todella tyytyväinen, kun opin, että KAMUssa tallennetaan Espoon historiaa ja nykypäivää. Kun minä olin harjoittelussa, näin, miten museo toimii. Tehdään paljon töitä. Ihmiset eivät ehkä tiedä, kuinka paljon kokoelmaesineitä museossa on, noin 60 000. Valokuvia on 210 000. Voitteko uskoa? Ja ne tarvitsevat hoitoa. Nyt kerron vähän, mitä minä näin täällä.
Kieliharjoittelussa opin, että KAMU Espoon kaupunginmuseo ei ole vain yksi museo. Se on viisi museota: KAMU Weegee, Villa Rulludd, Talomuseo Glims, Saaristomuseo Pentala ja Koulumuseo Lagstad. Lisäksi Kauklahdessa säilytetään esineitä. Näissä paikoissa työskentelevät ihmiset, jotka pitävät museon elossa.
Minulla oli hyvä mahdollisuus osallistua ”Kampparit”-tapaamiseen. Se on ryhmä, joka auttaa museota kehittymään entistä paremmaksi. Tapaamisessa osallistujat valitsivat esineitä ja kuvia, jotka tulevat näyttelyyn. Kampparit auttoivat museota kertomalla, mikä kiinnostaa ihmisiä ja mistä he tykkäävät.
Hello Espoo -tapahtuma oli minun mielestäni erittäin tärkeä tilaisuus, johon KAMU osallistui. Ja minä pääsin mukaan! Me esittelimme museon palveluja. Siellä oli paljon erilaisia museoita, kirjasto, kaupungin palveluja. Se oli todella kiva tapahtuma kaikille osallistujille. Nyt ihmiset tietävät erilaista paikoista Espoossa, myös KAMUsta.
Museossa on paljon erilaisia ammatteja. Arkeologi tutkii menneisyyttä maaperästä tai vesistöjen pohjasta löytyneiden ihmisten jättämien jälkien perusteella. Konservaattori ja kokoelmien museomestari pitävät kokoelmat järjestyksessä. Sitten on museolehtori, joka suunnittelee esimerkiksi, tapahtumia. Museossakin on oma kirjasto, jossa on erittäin harvinaisia sanomalehtiä, kirjoja. Vanhoista sanomalehdistä voi esimerkiksi katsoa, että mitä tapahtui omana syntymäpäivänä.
Minun viimeinen kieliharjoittelupäiväni oli 14.3.2025. Minä tykkäsin siitä, kun minä pääsin museon kulissien taakse ja näin, kuinka paljon töitä ihmiset tekevät museossa. Tämä oli nyt vain pieni pätkä, mutta opin paljon uusia sanoja ja Espoon historiaa. Minä en voi väittää, että kaikki sanat ovat hyödyllisiä tavallisessa elämässä, kuten täkänä tai röijy, mutta se oli kiinnostavaa oppia. Harjoitteluun jälkeen minusta tuntuu, että osaan ja ymmärrän paremmin suomea. Vaikka suomalaiset puhuvat nopeasti, minä pysyn kärryillä. Olen todella tyytyväinen, että minä sain tämän kokemuksen.