Naapurin suusta: KAMU auttaa kulttuuriympäristöasioissa.
Lokakuun 20. on kansainvälinen maisemapäivä. Päivällä on tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että maisemat ovat ”olennainen osa kaikkien kulttuuriperintöä sekä identiteettiä, hyvinvointia ja elinympäristön laatua sekä monimuotoisuutta.” Maisemapäivän kunniaksi ympäristöministeriö järjestää esimerkiksi valokuvauskilpailun. Maisemapäivän muodostaman aasinsillan avulla päästään myös hyvin käsittelemään KAMU Espoon kaupunginmuseon kulttuuriympäristötyötä.
Kulttuuriympäristöksi kutsutaan ihmisen muovaamaa ympäristöä, jossa näkyy luonnon ja ihmisen vuorovaikutus aikojen saatossa. Useimmiten se määritellään selkeästi näkyvien ihmisen toiminnan merkkien avulla.
Rakennukset, peltoaukeat ja vanhat rauniot on helppo mieltää kulttuuriympäristöiksi. Edellä mainitut esimerkit edustavatkin kolmea kulttuuriympäristön osatekijää, jotka ovat rakennettu ympäristö, arkeologinen kulttuuriperintö sekä kulttuurimaisema. Monesti kulttuuriympäristö on usean osatekijän muodostama kerroksellinen kokonaisuus.
Rajanveto kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön välillä ole helppoa. Esimerkiksi suurin osa maamme metsämaasta on hoidettua, vaikka se helposti voidaan käsittää luonnontilaiseksi. Laajasti määriteltynä kaikki ympärillämme oleva on kulttuuriympäristöä. Maapallolla ei liene enää kolkkaa, jonne ihmisen vaikutus ei ulottuisi. Sekä ilmastonmuutos että esimerkiksi mikromuovit voidaan nähdä vuorovaikutuksina, jotka muovaavat planeettaamme tällä hetkellä kauttaaltaan kulttuuriympäristöksi. Tästä voidaan myös päätellä, että aivan kaikki kulttuuriympäristön piirteet eivät välttämättä ole säilyttämisen arvoisia.
Mutta palataanpa filosofisesta pohdinnasta hieman maanläheisemmälle tasolle. Mitkä ovat kaupunginmuseon kulttuuriympäristöön liittyvät tehtävät? Kaupunginmuseo hoitaa kulttuuriympäristön viranomaistehtäviä vuoden alussa voimaan tulleen museolain, sekä Keski-Uudenmaan alueellisen vastuumuseon (Helsingin kaupunginmuseo) kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.
Tämä tarkoittaa sitä, että museolain mukaan Espoon kaupunginmuseo toimii ”kulttuuriympäristön, erityisesti rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana, joka antaa lausuntoja, osallistuu asiantuntijana viranomaisneuvotteluihin ja antaa neuvontaa, sekä kehittää ja edistää kulttuuriympäristön vaalimista, toimialansa yhteistyötä sekä kulttuuriympäristötiedon digitaalista tallentamista ja saatavuutta”.
Kaupunginmuseo ei suojele siis itse mitään, vaan valvoo olemassa olevaa suojelua. Museo myös huolehtii siitä, että suojellut kohteet otetaan huomioon esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä. Toki museo voi lausuntojen ja neuvottelujen kautta perustella, miksi jotain ”uutta” kohdetta tulisi jatkossa suojella ja vaalia.
Kuka sitten suojelee rakennuksen tai muinaisjäännöksen? Jälkimmäisessä tapauksessa suojelija on Suomen valtio, sillä muinaisjäännösten suojelu perustuu muinaismuistolakiin. Lain mukaan muinaisjäännökset ovat automaattisesti rauhoitettuja, ilman erillistä päätöstä.
Rakennetun ympäristön suojelu perustuu yleensä kaavoitukseen, jolloin suojelija on siis kunta, ja vielä tarkemmin, kunnanvaltuusto. Eli kyseessä on asiantuntijalausuntojen ja -selvitysten perusteella tehtävä poliittinen päätös.
Rakennusten ja rakenteiden suojelu voi perustua myös erityislakiin, joista useimmin käytetyt ovat laki rakennusperinnön suojelemisesta sekä kirkkolaki. Ensin mainitun lain mukaisesta suojelusta päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja ympäristöministeriö vahvistaa päätöksen. Kirkkolain mukaisesta suojelusta päättää kirkkohallitus.
Kaupunginmuseo antaa lausuntoja ja kannanottoja pääasiassa toisille viranomaisille, kuten kaavoittajalle tai rakennusvalvonnalle. Museo kuitenkin neuvoo asukkaita myös suoraan kulttuuriympäristöasioissa, esimerkiksi rakennusten korjausavustusten käytössä sekä muinaisjäännösilmoituksiin ja löytöilmoituksiin liittyvissä asioissa.
Museon vastuulla on myös lisätä kulttuuriympäristötiedon digitaalista saatavuutta. Tätä velvollisuutta KAMU pyrkii toteuttamaan avaamalla aineistojaan hakupalvelu Finnaan. Palvelusta löytyy jo nyt suuri määrä vanhoja sekä uusia valokuvia Espoon kulttuuriympäristöistä. Jatkossa Finnan kautta on tarkoitus julkaista vielä enemmän suoraan rakennettuun ympäristöön ja muinaisjäännöksiin liittyviä kuvia ja tietoja.
EETU SORVALI, arkeologi
Kirjoitettu 20.10.2020
Ota yhteyttä KAMU:n kulttuuriympäristötiimiin.