Naapurin suusta: Juuret Espoossa – huonekalut palaavat syntysijoilleen

Soukassa toimineet puusepänverstaat ovat KAMUn erityisen kiinnostuksen kohteita. Niiden valmisteita ei kuitenkaan löydy helposti, koska verstaat eivät pääsääntöisesti leimanneet tuotteitaan, tai valmistushistoria ei ole omistajien tiedossa. Siksi olimme riemuissamme, kun saimme tarjouksen huonekaluista, joiden koko tarina tiedettiin.

Laskulevyllinen kirjoituslipasto eli chiffonier ja kirjoituspöytä kuuluvat kalustoon, jonka tilasivat Alfons Weckström (1869-1930) ja hänen vaimonsa Amalia (1869-1926) uuteen kotiinsa Breidablickiin, jonne he muuttivat vuonna 1906. Kalusto tilattiin Soukassa toimineelta Hammarströmin puusepänverstaalta. Siihen kuului myös mm. lasiovinen kirjakaappi. Tarvittava puutavara oli otettu Sunan talon metsistä. Alfons oli Sunan talon vanhin poika, ja Breidablick oli rakennettu Sunan maille.

Kalusto siirtyi myöhemmin perheen pojan Balderin ja hänen vaimonsa Karinin kotiin Torsbackaan. Heidän tyttärensä muutettua 1970-luvulla Poriin kalusto siirtyi sinne, kunnes palasi viime vuonna lahjoituksen myötä Espooseen. Nämä ovat museon ensimmäiset Hammarströmin verstaan valmistamat esineet.

Huonekalut on valmistettu petsatusta koivusta. Raskailla pallojaloilla seisovassa kirjoituspöydässä on alun perinkin ollut nahkapinta, joka on uusittu kertaalleen. Chiffonierissa on alkuperäiset jugend-tyyliset vetimet. Laskulevyn takana pienissä vetolaatikoissa on puusta veistetyt lukonkilvet, kuten kirjoituspöydässäkin. Lukonkilvet ovat erikseen valmistettuja, mahdollisesti valmiina tilattuja, ja kiinnitetty pintoihin, kuten huonekalujen kulmien sorvatut puolipylväätkin. Elävyyttä pintoihin tuo myös loimukoivun käyttö.

Henrik Viktor Hammarström perusti verstaansa Soukkaan 1887 työskenneltyään sitä ennen Johan Syrjäsellä oppipoikana. Hänelläkin oli oppipoikia, ja hän mainosti yritystään jopa huonekalutehtaana mm. teollisuuskalenterissa. Toiminta oli kuitenkin varsin käsityövaltaista ja vähän koneistettua. Tuotteita pidettiin korkeatasoisina ja valmisteet noudattivat ajan yleistä muotia, jossa tyylivaikutteita sekoitettiin.

Teksti: Annamari Eskola, intendentti, esinekokoelma
Kirjoitettu 15.3.2021