Naapurin suusta: Johtolankoja juurillemme -näyttelyn kuvittaja Tom Björklund tekee näyttäviä kuvituksia historiallisten faktojen pohjalta

  • Museot
  • Kulttuuri
  • Näyttelyt
23.2.2022 8.26Päivitetty: 28.2.2022 12.43
Näkymä Johtolankoja juurillemme -näyttelyn kuvittajan tietokoneen ruudulta.
Tom Björklund työstää Johtolankoja juurillemme -kuvituksia digitaalisesti. Kuva: Tom Björklund

Tom Björklund, 58, on monipuolinen mies, jonka työ ei rajoitu kotimaan rajojen sisälle. Espoolainen Björklund on kuvataitelija, jonka erikoisalaa ovat historiallisiin aiheisiin liittyvät kuvitukset. Hän on tehnyt kuvituksia suomalaisille ja eurooppalaisille museoille, ja hänen kuvituksiaan on nähty useissa lehdissä mm. Nature ja Science -lehdissä. Parhaillaan hänellä on työn alla usean metrin kokoiset kuvitukset KAMU Espoon kaupunginmuseon Johtolankoja juurillemme -näyttelyyn. Näyttely tulee kertomaan esihistoriasta geenitiedon avulla.
- Tämän mittaluokan harvemmin tulee tehtyä. Eihän tämän mittaluokan kuvituksia oikein tehdä muualle kuin museoon, Björklund toteaa.

Tom kertoo, miten muinais-DNA-tutkimus on muuttanut tilannetta ja lisännyt tietoa, joka auttaa kuvitusten tekemisessä:
- Nyt on faktaa olemassa. Lyhyessä ajassa on paljon muuttunut. Aikaisemmin asiat on perustuneet hypoteeseihin ja arvailuihin sekä esineisiin, mutta nyt me tiedetään tarkemmin, mitä aikanaan tapahtui. Nyt kun teen kuvia, niin ne ovat lähempänä totuutta. Ja on tarkempaa tietoa ihmisten ulkonäöstä. Toisaalta tieteelliset tutkimukset eivät vastaa ihan kaikkiin kysymyksiin, joten joudun välillä tekemään omia johtopäätöksiä.

Björklund lähtee rakentamaan kuvaa mielessään olevan idean pohjalta. Aikaisemmin hänellä oli tapana tehdä luonnoksia, joiden pohjalta kuva suurennettiin tarvittavaan kokoon, mutta nykyisellä digitekniikalla kuvaa voi alkaa rakentaa suoraan ilman luonnosvaihetta. Björklund poimii värisuunnitelmaan ideoita kollaasimaisesti omista vanhoista töistään tai valokuvistaan ja alkaa rakentaa hahmoja kuvitusta varten. Tom toteaa, että työ on aika teknistä, mutta niinhän se on aina ollut, kun tähdätään hyvään lopputulokseen. Joskus joku osa kuvituksesta voidaan hylätä, mutta Björklund säästää hylätytkin hahmot tulevia kuvituksia varten.

Tom Björklundin työskentelytapaan kuuluu valokuvien ottaminen aidossa ympäristössä kuvituskuvia varten. Kuva: Jonna Pennanen / KAMU Espoon kaupunginmuseo

Ideoita kuvituksiin Björklund poimii erilaista lähteistä, kuten elokuvista, kirjallisuudesta, sarjakuvista tai eletystä elämästä. Kuvituksen taustana voi toimia vaikkapa espoolainen merimaisema ja osan kuvissa tarvittavista esineistä Tom tekee artesaani puusepän taidoilla itse. Siten hän saa kuviin mahdollisimman totuudenmukaisen veneen kyljen kaaren tai muun vastaavan yksityiskohdan. Kasvojen varjoja Tom tutkii elävien mallien kasvoilla.
- Monesti pienet asiat ovat ne, joilla saa kontaktin yleisöön. Totuuttahan on vaikea kuvata, koska kuvitusten tilanteet ovat tapahtuneet 10 000 vuotta sitten, mutta kuviin voi ujuttaa vähän inhimillisyyttä, jotta saadaan ihmiset miettimään, millaista elämä olisi voinut olla silloin. Olen kuitenkin sidottu historiallisiin faktoihin, koska nämä ovat kuvituksia, eivät vapaata taidetta. Tavoite on herättää ajatuksia ja ihmiset kommentoikin maalauksia sosiaalisessa mediassa aika paljon, Tom kertoo.

Tom Björklundilla on jatkuvasti useampia kuvituksia työn alla. Hänen työpäiväänsä kuuluukin taustamateriaalien ja artikkelien tutkimista, yhteistyökumppanien viesteihin vastaamista ja kuvitusten tekemistä. Björklund saattaa työskennellä välillä puoleen yöhön asti, mutta hän on mielestään tehokkaimmillaan aamupäivästä. Välillä toimeksiantajat ovat ulkomailla ja se sekoittaa aikatauluja. Australialaisten kanssa työskennellessä suomalainen kuvittaja on herätessään jo kuusi tuntia aikataulusta jäljessä, kun muu työryhmä on ehtinyt jo pitää kokouksia ja edistää asioita toisella puolella maailmaa.

Kuvan tekeminen on kiinnostanut Tomia pienestä pitäen, joten hän päätyi opiskelemaan kuvataiteita ja taidehistoriaa. Historia oli kiinnostanut Tomia taidehistorian, kirjallisuuden ja esineiden kautta. Käyttöesineethän paljastavat paljon siitä, miten elettiin ennen, ja vaikka esineet tehtiin käyttöä varten, niistä saattaa löytyä myös tekijän omaa kädenjälkeä.
- Esineiden koristeet voivat kertoa tekijän inhmillisestä puolesta, Tom kuvailee.

Tom korostaa, ettei kuvituksia tai taidetta tehdä tyhjästä, vaikka jotkut näin luulevat. Kivikautisen ajan tekijät koristelivat esineitään ja tekivät kalliomaalauksia, ja ne kaikki ovat osa jatkumoa. Nykyiset taitelijat ja kuvittajat katsovat menneiden aikojen maalauksia ja kuvituksia, ja niiden tekijät ovat aikanaan katsoneet edeltäjiensä tekemiä kuvia. Björklundin taiteelliset juuret ovat ei esittävässä taiteessa, joten hän käy mieluiten katsomassa nykytaidetta taidemuseossa. Abstraktista taiteesta Tom saa vaikutteita muun muassa sommitelmiinsa. Hän kokee, että kaikesta opiskeluistaan on ollut hyötyä tässä työssä. Kuvataiteen opinnot hyödyttävät luonnollisesti kuvitusten teossa, mutta käsityötausta auttaa esineiden kuvittamisessa.

Björklundin kuvituksen taustana voi toimia vaikkapa espoolainen merimaisema Kuva: Jonna Pennanen / KAMU Espoon kaupunginmuseo

Vaikka Björklund on tehnyt todella mielenkiintoisia tilaustöitä elokuvien konseptikuvituksista lähtien, mieluiten hän tekisi omia projektejaan. Tilaustöistä yksi mieleenpainuvimmista on hänelle ollut Neardental-näyttely Tanskassa. Toinen mieluinen työ, jonka Tom mainitsee, on työn alla arkeologi Andreas Koiviston kanssa. Hänen kanssaan Björklund on työstänyt Suomen asutushistoriaa käsittelevää kirjaa vantaalaisen muinaisen asuinpaikan näkökulmasta.

Työläiden projektien jälkeen Tom on saattanut miettiä, ettei koskaan enää halua jatkaa tätä työtä. Projektit eivät koskaan valmistu ihan niin kuin hän toivoisi, aina tulee mieleen jotain parannettavaa. Björklund kuitenkin hymähtää, että parhaat työt ovat aina tulossa.

Teksti: Jonna Pennanen / KAMU Espoon kaupunginmuseo

  • Historia