Mun Espoo kartalla – Miltä näyttää tulevaisuuden lapsiystävällinen Espoo lasten ja nuorten silmin?

26.9.2024 13.30Päivitetty: 2.12.2024 12.15
Ryhmä lapsia keinuu hämähäkkikeinussa Angry Birds-puistossa.
Kuva: Espoon kaupunki

Lapset ja nuoret kokevat Espoon kaupunkiympäristön sen moninaisten ominaispiirteiden kautta. Heidän toiveissaan tulevaisuuden Espoo on viihtyisä, turvallinen, kestävä, vehreä, yhteisöllinen, monipuolinen ja toiminnallinen kaupunki.

Vuonna 2020 yli 2500 espoolaista lasta ja nuorta vastasi Mun Espoo kartalla -kyselyyn. Tässä tutkimuksessa pureuduttiin peruskouluikäisten lasten ja nuorten jättämiin avovastauksiin. Niihin sisältyi sekä tulevaisuuden Espoota koskevia toiveita että kehittämisehdotuksia. Lasten ja nuorten näkemyksissä oli havaittavissa niin iästä, sukupuolesta kuin asuinalueestakin johtuvia eroja.

Lapset ja nuoret ovat elinympäristönsä ainutlaatuisia asiantuntijoita

Kahden avokysymyksen vastauksia luokittelemalla selvitettiin, mitkä kaupunkiympäristön ominaispiirteet ovat tärkeitä Espoon lapsiystävällisyyden kannalta. Luokittelussa muodostui yhteensä 21 kategoriaa. Kun lapsilta ja nuorilta kysyttiin, millainen Espoo on tulevaisuudessa, useimmin mainittuja ominaispiirteitä olivat  Viihtyisyys, Turvallisuus ja rauhallisuus, Maine ja kaupunkikuva, Viheralueet ja luonto sekä Puhtaus ja roskattomuus.

Kun lapsilta ja nuorilta kysyttiin, missä asioissa kaupunki voisi kehittää toimintaansa, vastauksissa korostuivat erityisesti seuraavat ominaispiirteet: Vapaa-ajan aktiviteetit, Viheralueet ja luonto, Koulut ja koulutus, Puhtaus ja roskattomuus sekä Rakennusten ulkonäkö. 

Kuvateksti: Mainintojen osuudet kategorioittain suhteessa avovastausten yhteismäärään. Yksi vastaus saattoi sisältää yhden tai useamman maininnan. Maininta edustaa yhtä kysymykseen osallistunutta vastaajaa kussakin kategoriassa. Värit edustavat kahdeksaa eri pääkategoriaa, jotka ovat: Ympäristön kokeminen (YK), Vehreys ja virkistys (VV), Kaupungin imago (KI), Palvelut (P), Rakentaminen ja asuminen (RA), Liikkuminen (L), Vuorovaikutus (V) ja Muut (M). Kuva: Yeminda Rautavaara
Kuva: Yeminda Rautavaara

Kuusi teemakokonaisuutta – avaimet lapsiystävälliseen Espooseen

Useimmin mainittujen kaupunkiympäristön ominaispiirteiden perusteella muodostettiin kuusi eri teemakokonaisuutta. Loput tärkeiksi koetut ominaispiirteet sovitettiin niitä läheisesti koskeviin teemakokonaisuuksiin. Teemakokonaisuudet auttavat hahmottamaan, millainen on lapsiystävällinen kaupunkiympäristö Espoon nuoremman väestönosan silmin.

Teemakokonaisuuksista huomaa, että lapset ja nuoret tuntevat elinympäristönsä hyvin. Heillä on ainutlaatuisia näkemyksiä Espoon kehittämisestä sekä kykyä suunnitella ja huomioida myös muiden tarpeet ja kestävä kehitys. Lasten ja nuorten kaupunki on kaikkien kaupunki, joten heidän jatkuva osallistumisensa suunnitteluprosesseihin on avainasemassa onnistuneen kaupunkielämän suunnittelussa.

Kuvateksti: Lapsiystävällisen kaupunkiympäristön teemakokonaisuudet espoolaisten lasten ja nuorten näkökulmasta.Kuva: Yeminda Rautavaara

Turvallinen ja saavutettava kaupunki

Tulevaisuuden Espoon toivotaan olevan turvallinen ja rauhaisa paikka asua. Lapsille ja nuorille on erityisen tärkeää, että he voivat liikkua turvallisesti ja sujuvasti omassa kaupunkiympäristössään. Vaikka vastaajat kokivat Espoon pääsääntöisesti turvalliseksi, kaupunkiympäristö saattoi toisinaan näyttäytyä myös pelottavana ja ei-toimivana.

Turvattomuutta aiheuttaviksi häiriötekijöiksi nimettiin muun muassa baarit, päihteiden käyttö sekä liikennejärjestelyt. Lapset ja nuoret kokivat myös tärkeäksi kehittää Espoossa teiden laatua, lisätä jalankulku- ja pyöräilyteitä sekä tuoda uusia kulkumuotoja ja kattavampia kulkuyhteyksiä.

Vihreä ja puhdas kaupunkielämä

Lapset ja nuoret haluavat Espoon säilyvän vehreänä ja luonnonläheisenä kaupunkina myös tulevaisuudessa. Viheraluetyypeistä erityisesti metsien toivottiin säästyvän rakentamiselta, unohtamatta kuitenkaan puistoja ja muita luontoalueita.

Lapset ja nuoret myös kokivat, että kasvillisuudella on keskeinen rooli eheän ja leikkisän kaupunkikuvan muodostumisessa. Myös Espoon kaupunkiympäristön puhtautta pidettiin tärkeänä. Siinä myös nähtiin kaupungilla olevan parantamisen varaa.

Urheilun ja vapaa-ajan monipuolinen ympäristö

Lapset ja nuoret toivoivat, että tulevaisuuden Espoossa olisi nykyistä enemmän omatoimista vapaa-ajan tekemistä. Tutkimuksessa toive jakautui kolmeen pääalueeseen: ystävien kanssa oleskeluun, liikuntaharrastuksiin ja leikkiin.

Skeittaus ja skuuttaus olivat eräitä mieluisimpia vapaa-ajan liikuntaharrastuksia. Myös kaikille avoimia ja maksuttomia ulkoliikuntakenttiä, urheilupuistoja ja kuntoilupaikkoja kaivattiin lisää ja kehitettäväksi. Lisäksi lapset ja nuoret olivat kiinnostuneita haastavista aktiviteeteista ja monipuolisista leikkipaikoista.

Laadukkaat koulut ja kirjava palvelutarjonta

Lapset ja nuoret toivoivat Espooseen lisää ja parempikuntoisia kouluja. Kehittämiskohteina mainittiin erityisesti koulurakennusten huonokuntoinen infrastruktuuri ja koulujen piha-alueiden tylsyys. Laadukkaiden koulujen lisäksi tulevaisuuden Espoosta toivotaan löytyvän monipuolisemmin erilaisia palveluita, kuten kirjastoja, kahviloita ja ravintoloita, kauppoja sekä tapahtumia. Myös nykyaikaisia kauppakeskuksia toivottiin lisää.

Esteettinen ja eheä kaupunkikylä

Lapset ja nuoret kiinnittivät erityistä huomiota Espoon visuaaliseen ulottuvuuteen. Epämiellyttävinä asioina mainittiin vanhat ja huonokuntoiset rakennukset, rapistuvat ostoskeskukset sekä arkkitehtuurin värittömyys ja luovuuden puute. Vastavuoroisesti esteettisesti miellyttävinä piirteinä pidettiin värikkyyttä, arkkitehtuurin monimuotoisuutta ja modernia rakennustyyliä.

Rakentamisen koettiin olevan suuri uhka lasten ja nuorten tärkeiksi kokemille viheralueille. Myös rakennustöiden koettiin huonontavan  kokemusta kaupunkiympäristöstä. Mielipiteet yhdyskuntarakenteen keskustamaisuudesta ja pikkukaupunkimaisuudesta vaihtelivat.

Kestävästi moderni kaupunkiyhteisö

Espoolaiset lapset ja nuoret toivovat, että tulevaisuudessa kaupungin imago pohjaisi etenkin tunnettavuuteen, moderniuteen, teknologiaan ja uudistumiskykyyn. Espooseen kaivattiin yleistä ryhtiä rakennettuun ympäristöön sekä kaupunkikuvallista uudistamista tiettyihin kaupunginosiin kuten Espoon keskukseen ja Soukkaan.

Ympäristöystävällisyys oli myös keskeisessä roolissa. Se heijastui lasten ja nuorten toiveissa saada Espooseen esimerkiksi sähköistettyjä kulkuvälineitä, parempia kierrätysmahdollisuuksia ja vähäpäästöisiä energialähteitä.

Lapset ja nuoret toivoivat, että tulevaisuuden Espoo olisi myös sosiaalisesti kestävä ja yhteisöllinen. Eli kaupungin tulisi tukea asukkaiden monikulttuurisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallistamismahdollisuuksia.

--

Teksti: Yeminda Rautavaara

Yeminda Rautavaara on tehnyt aiheesta Aalto-yliopistolle diplomityönsä Mun Espoo kartalla -kyselyn tulosten perusteella. Tutustu diplomityöhön Aalto-yliopiston julkaisuarkistossa: Kaupunkiympäristön lapsiystävällinen suunnittelu: Espoolaisten lasten ja nuorten näkemyksiä ja toiveita elinympäristöistään(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kiinnostuitko Mun Espoo kartalla -kyselyn tuloksista? 
Tietoa ja lisää artikkeleita löydät kyselystä kertovalta verkkosivulta.