Mun Espoo kartalla -kyselyn aineisto jalostuu Aalto-yliopiston tutkimuksessa 

Aalto-yliopisto tekee tutkimusta espoolaisten tuottamasta Mun Espoo kartalla -aineistosta. Tutkimuksen avulla saamme tietoa siitä, millä tavoin voimme suunnitella entistä parempaa ympäristöä espoolaisille. 

Espoolaiset vastasivat innokkaasti Mun Espoo kartalla -kyselyyn syksyllä 2020. Sen ansiosta tutkijoiden käytettävissä on nyt poikkeuksellisen laaja aineisto: noin 6600 espoolaista merkitsi kartalle yhteensä lähes 70 000 merkityksellistä paikkaa tai kehittämisideaa.  

Kyselyn toteuttivat Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitos. Yhteistyö jatkuu kyselyn päätyttyä: aineistoa hyödynnetään Espoon kaupunkisuunnittelussa sekä tutkimuksessa, joka on osa pohjoismaisen Nordregio-tutkimuskeskuksen NordGreen-hanketta. 

Mun Espoo kartalla -kyselyssä espoolaiset kertoivat, missä he liikkuvat ja miltä kotikaupunki näyttää ja tuntuu heidän arjessaan. Paikkakohtaista tietoa tutkitaan sekä toiminnallisesta että kokemuksellisesta näkökulmasta. 

Toiminnallinen tarkastelu auttaa hahmottamaan esimerkiksi kaupunkilaisille tärkeitä arjen paikkoja. Missä ja miten espoolaiset liikkuvat arjessaan ja vapaa-ajallaan? Minkälaisia erityispiirteitä eri kaupunginosilla on? Miten kaupunginosien rajat piirtyvät kaupunkilaisten arjessa? 

Kyselyssä espoolaiset ilmaisivat myös kokevatko he kartalle merkitsemänsä paikat myönteisinä tai kielteisinä. Paikkakohtainen, kokemuksellinen tieto kertoo elinympäristön koetusta laadusta. Tutkimuksella selvitetään, millaisia myönteisenä tai kielteisenä koetut paikat ovat. Voimmeko vaikuttaa niiden koettuun laatuun kaupunkisuunnittelun keinoin? Miten esimerkiksi kävelijöiden, pyöräilijöiden, autoilijoiden ja julkisia liikennevälineitä käyttävien kokemukset eroavat toisistaan? 

Espoolaiset merkitsivät kartalle myös kehittämisideoitaan sekä alueita, jotka sopisivat täydennysrakentamiseen. Mihin espoolaisten ehdottamat uuden asumisen paikat sijoittuvat? Ovatko kaupunkilaisten ehdottamat alueet samoja, jotka kaupunki tunnistanut täydennysrakentamiselle mahdollisiksi paikoiksi? 

Kaupunkisuunnittelukeskus tekee asukaskyselyitä kootakseen tietoa suunnittelutyön pohjaksi. Aalto-yliopiston tutkimuksessa selvitetään, kuinka asukkaiden tuottamaa kokemusperäistä tietoa voidaan käyttää kaupunkisuunnittelussa nykyistäkin paremmin. Tutkijat kehittävät yhdessä suunnittelijoiden kanssa entistä toimivampia tapoja huomioida asukastieto suunnitteluprosessin eri vaiheissa. 

Tutkimustuloksia julkaistaan sekä kansainvälisissä tiedejulkaisuissa että Espoon kaupungin viestinnässä vuosina 2022–2023. Voit seurata tiedotustamme esimerkiksi espoo.fi-sivustolta, Espoon sosiaalisen median kanavista ja Espoon kaupungin Eetvartti-neljännesvuosijulkaisusta.  

Lue lisää NordGreen -tutkimushankkeesta(ulkoinen linkki) (englanniksi.)

Kirjoittajista:

Marketta Kyttä toimii Maankäytön suunnittelun professorina Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella. Koska hän on taustaltaan ympäristöpsykologi, hänen tiiminsä tutkimus keskittyy inhimillisiin näkökulmiin kaupunkisuunnittelussa erityisesti paikkalähtöistä lähestymistapaa hyödyntäen. 

Anna Kajosaari on väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella. Hänen tutkimuksensa keskittyy terveyttä edistävien rakennettujen ympäristöjen tunnistamiseen sekä osallistavien paikkatietomenetelmien käyttöön ympäristöterveyden tutkimuksessa.