Mikko Pitkäpaasi

10.11.2021 13.05Päivitetty: 17.8.2023 7.45
Hymyilevä sellisti pitää selloa ylhäällä.
Kuva: Esko Keski-Oja

Sello, varaäänenjohtaja

Aloitin musiikkiin tutustumisen ja sello-opintoni Lahdessa, jossa isäni toimi pitkään Lahden kaupunginorkesterin alttoviulistina. Ensikosketukseni ammattiorkesterissa työskentelyyn sain myös Lahden kaupunginorkesterissa, jossa olin työharjoittelussa kaksi viikkoa. Muistan, että kokemus oli innostava ja elämyksellinen.

Sittemmin tieni vei Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle, Edsbergin Musiikki-instituuttiin Tukholmaan ja Tapiola Sinfoniettaan. Sellonsoiton opettajina matkan varrella olivat Hannu Kiiski, Frans Helmerson, Alexander Rudin ja Heikki Rautasalo, jonka johdolla suoritin sellodiplomin Sibelius-Akatemiassa 1995. Tuolloin olin ollut Tapiola Sinfoniettan jäsen jo useamman vuoden. Myös Tapiolassa soittaminen oli nuorelle muusikolle aikamoinen musiikillinen korkeakoulu.

Nykyään nautin kovasti monien taitavien kollegojeni soitosta. Virkistäviä ja ammatillisesti aktivoivia ovat olleet myös vierailut muissa orkestereissa. Minulle tässä työssä on usein parasta viikon ensimmäinen harjoitus, kun aloitamme yhdessä työn kohti konserttia. Ja tietenkin ne hetket konsertissa, jolloin kaikki vaan loksahtaa paikalleen, ja soitettava teos alkaa elää omaa elämäänsä.

Muusikko tavoittelee työkseen ”sfäärejä”. Niinpä vapaa-ajallani nautin tavallisesta arjesta perheen kanssa, metsässä ja vesillä liikkumisesta sekä keittiössä puuhailusta.