Merellinen Haukilahti kutsuu ulkoilemaan
Daniela Rostedt ui kotikonnuillaan talvisin avannossa ja kesäkaudella kerää roskia lenkkeillessään.
Daniela Rostedt asui lapsuutensa Haukilahden liepeillä Iirislahdessa ja Koukkuniemessä. Kuusi vuotta sitten hän palasi Helsingistä lapsensa kanssa samaan haukilahtelaiseen taloon, jossa oli asunut opiskeluaikoinaan.
”Halusin muuttaa takaisin rauhallisempaan Espooseen, jotta lapsi pääsisi täällä aikanaan kouluun”, hän perustelee paluumuuttoaan.
Nyt kahdeksanvuotias lapsi käy ruotsinkielistä koulua Matinkylässä. Koti on kerrostalokolmio 1970-luvulla rakennetussa talossa Haukilahdenrannassa.
”Sijainti on hyvä, sillä bussit menevät vierestä ja meri on lähellä. Meillä on aurinkoinen parveke, johon valo siivilöityy vihreiden koivunlehtien lomasta, ja naapurit ovat mukavia.”
Haukilahdessa viehättää sen rauhallisuus, kauneus ja luonnonläheisyys. Meren lisäksi myös metsät ovat lähellä.
”Viime kesänä oli joitain teiniselkkauksia, mutta sen jälkeen rauha on taas palannut”, Rostedt sanoo.
Hänen lempipaikkansa Haukilahdessa on Mellstenin rannan kallioilla kesäiltana.
”Sieltä on ihana näköala merelle. Meillä on kesäpaikka saaristossa, jonne pääsee helposti veneellä, ja kallioilta näkee sekä kotikulmat että oman rauhan paikan.”
Merestä hän nauttii myös talvisin, sillä hän harrastaa avantouintia, ja Mellstenin rannalla on myös lämmin pukuhuone talviuimareille.
”Täällä on myös hyvät kävely-, juoksu- ja pyöräilyreitit”, hän kehuu.
”Oikeastaan kaikki, mitä ihminen tarvitsee, on lähellä.”
Keväisin, kun lumet ovat sulaneet, alkaa ploggaus-kausi, joka jatkuu talven tuloon asti. Ploggauksen eli roskajuoksun ideana on kerätä roskia samalla, kun käy lenkillä.
”Innostuin ploggauksesta korona-aikana, jolloin aloin käydä työpäivien aikana kävelyllä ja huomasin, että roskia on joka paikassa. Nyt otamme roskanpoimijat ja muovipussit mukaan, ja käymme poikani kanssa varta vasten keräämässä roskia.”
Ploggauksessa yhdistyy ulkoilu ja huolenpito lähiympäristöstä. Daniela Rostedt naurahtaa, että se voi aiheuttaa lievää riippuvuutta.
”Aina voi kerätä enemmän tai vähän nopeammin. Samalla tulee hyvä mieli siitä, että on auttanut luontoa.”
Roskat eivät keräämällä lopu, vaikka se olisi tietysti tavoite.
”En ymmärrä, mikä saa ihmiset heittämään roskia luontoon. Etenkin, kun olemme niin lähellä merta.”
Haukilahti
- Kaupunginosa Espoon kaakkoisosassa Suomenlahden rannalla
- Ruotsinkieliseltä nimeltään Gäddvik
- Asutushistoria ulottuu pronssikaudelle – alueella on pronssikautisia röykkiöhautoja
- Gäddvikin kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1544 maakirjassa
- Asukkaita oli vuoden 2023 lopussa 5 873, joista ruotsinkielisiä 918 ja vieraskielisiä 537.
Teksti: Katariina Krabbe.
Teksti on julkaistu alun perin Espoo-lehdessä 2/2024. Lue Espoo-lehden muita juttuja.