LIITE 1 Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille -työryhmän lausunto Jorvi, 630205, asemakaavan muutos

Lausunto perustuu kaava-aineistoon Espoon www-sivuilla ja yleisötilaisuuden 4.5.2021-
esittelyyn.

Vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmä (jatkossa RAKA) esittää seuraavien
asioiden huomioon ottamista, jotta Jorvin sairaala-alueen korjattavista ja laajennettavista
rakennuksista ympäristöineen saadaan rakennettua kaikille käyttäjille esteetön,
turvallinen ja käytettävä alue.

Yleistä

Sairaalakokonaisuus Karvasmäessä tulee kasvamaan fyysisesti, joten niin eri toimintojen
etäisyydet kuin sujuva liikkuminen alueella ja palveluyksiköiden välillä tulee suunnitella
huolellisesti.

Suurien etäisyyksien vuoksi osaa toiminnoista kannattaa miettiä asiakkaan luokse
tuotaviksi (esim. liikkuva laboratorio) ja liikkumista helpottavia uusia ratkaisuja kannattaa
innovoida (esim. liikkumisen apuvälineet ja ajoneuvot sisällä pitkien matkojen vuoksi).

Sähköisten palveluiden saavutettavuus pitää todentaa ennen niiden käyttöönottoa.

Myös päivittäiskäyntien ja työmatkaliikenteen määrä tulee kasvamaan entisestään. Sen
sujuvuus tulee suunnitella ihmisten liikkumistapojen mukaisesti.

Suunnittelun lähtökohtana tulee olla esteettömyyden osalta se, että esteetön reitti on aina lyhin samalla turvallisuusnäkökohdat huomioiden.

RAKA haluaa nähdä ja kommentoida kaluste- ja opastesuunnitelmat niiden valmistuttua.
(kalustesuunnitelma vain sisääntuloaulan osalta)

Ulkoalueet, paikoitus ja saattopaikat

LE-pysäköintipaikka on eri asia kuin LE-saattoliikennepaikka. Saattoliikennettä on myös
paljon muutakin kuin taksiliikenne.

Saattoliikennepaikat tulee sijaita mahdollisimman lähellä sisäänkäyntiä, alle 10 metrin
päässä. Lisäksi saattoliikennepaikat on oltava katoksen alla ympärivuotisen
käytettävyyden varmistamiseksi sairaalapalvelurakennuksen edessä.
Pyörätelinepaikkojen sijainti kauempana on mahdollista, koska niiden käyttäjät eivät ole
liikuntaesteisiä tai vakavasti toimintarajoitteisia henkilöitä.

LE-saattoliikennepaikka tulee olla niin pitkä, että ison auton lisäksi siinä mahtuu
purkamaan pyörätuoliasiakkaan turvallisesti ilman, että pyörätuoliasiakas joutuu
katualueelle liikenteen sekaan.

Saattoliikenteen paikat tulee siten olla sijoitettuna ajoneuvoliikenteen kulkusuunnan
mukaisesti.

Esitetyssä asemapiirroksessa ei pääsisäänkäynnille ole merkittynä LEsaattoliikennepaikkaa, vaan esitetyssä materiaalissa löytyy vain kohta ’taksit’ Sairaalan pääsisäänkäynnille saapuu kuitenkin jatkuvasti ja paljon monenlaista saattoliikennettä, kuten nykyisinkin pääsisäänkäynnin kohdalla voi asian todeta.

Saattoliikennepaikkaa pääoven välittömässä läheisyydessä käyttäisi myös mahdollinen
palveluliikenteen bussi tai sairaala-aluebussi.

Esittelyn aikana mainittiin mahdollisuus ainakin suurelle saattoliikenteelle käyttää ns.
ambulanssipihaa. Ennen tällaista linjausta, tulee tarkastella tosiasiallista matkaa ko.
ambulanssipihan sisäänkäynnillä pääaulaan. Onko matka ns. ambulanssipihalta
pääaulaan edelleen lyhin mahdollinen ja turvallinen sekä selkeä ja tietenkin esteetön
(samalla lailla kuin pääaula).
Ko. linjauksen vaikutuksena täytyisi myös LE-autoliikennöitsijöiden ja muiden ison
saattoliikenteen autojen ohjeistamista suunnitella ja toteuttaa kattavasti.

Pysäköintihallin paikoitustilat ovat suurimmalle osalle liikkumisesteisiä asiakkaita liian
pitkän matkan päässä. Pääoven läheisyyteen sijoitetut LE-pysäköintipaikat ovat tällöin
ainoa pysäköintimahdollisuus tälle asiakasryhmälle. LE-pysäköintipaikkojen riittävyys on
vielä arvioitava uudelleen.
Sisäpihan kääntöpaikan Espoon sairaalalle johtavan osuuden pysäköintipaikoista myös
osa on muutettava LE-paikoiksi.

Ulkoalueet, kulkuväylät ulkotiloissa, pihat

Kulku pääsisäänajoväylän bussiliikenteen pysäkkialueelta pääsisäänkäynnille on
edelleen pitkä ja korkeuseroa muodostuu peräti 5 metriä (25,3>30,5). Mahdollisuus
käyttää myös samassa korotasossa olevaa ns. henkilökunnan sisäänkäyntiä talon
kulmassa on varmistettava (ja opastettava).

Kulut Turuntien bussipysäkeiltä suunniteltava ja toteutettava mahdollisimman sujuviksi ja
esteettömiksi maasto-olosuhteet huomioiden.

Kulku Karvasmäentie 10, nykyinen D-keskus, päiväkoti yms. sisäänajosta on
nykyiselläänkin ruuhkainen ja tulevaisuudessa sen käyttäminen ambulanssiliikenteelle
aiheuttaa suuria haasteita ko. rakennuksen käyttäjille turvallisuuden osalta.

Liikennevirtasuunnitelmassa kävelyreitti pääsisäänajoväylän bussipysäkeiltä ohjataan
nykyisen D-keskusrakennuksen ’sisäpihan’ pääovelle. Sisäänkäynti ko. rakennuksessa
on kuitenkin sokkeloinen, joten käytettävämpi sisäänkäynti on portaan 10 D-kohdalla.
Myös saattoliikenne ohjautuu nykyisin D-portaalle ja siitä eteenpäin koulun
sisäänkäynnille, vaikka väylä on erittäin kapea.

Tupakkapaikan sijaintia tulee tarkastella uudelleen ja sen sijoittaminen riittävän kauas
sisäänkäynnistä, ilmaottoaukoista sekä saattoliikennepaikasta on tärkeää.

Ulkoalueet, sisäänkäynti ja ulko-opasteet

Pääsisäänkäynti erottuu varmasti kaikissa sääolosuhteissa hyvin, mutta esim.
kulmasisäänkäynti yms. vaihtoehtoiset sisäänkäynnit on merkittävä ja opastettava hyvin.

RAKA haluaa nähdä rakennuksen opastesuunnitelmat niiden valmistuttua.

Sisätilat, palvelutiskit, vaatetilat yms. kalusteet

Havainnekuvatarkkuudessa sisätilat vaikuttavat ilman riittäviä kontrasteja olevilta ja
häikäiseviltä isojen ikkunoiden takia. Esim. pylväät, tai palvelutiskin reunat eivät erotu.
Myös suoraan häikäisevään ulkovaloon pitää löytää ratkaisu.

Mm. aulatilojen ja muiden odotustilojen kalustus tulee suunnitella kaikille käyttäjille
sopivaksi ja helposti muunneltaviksi sekä käytettäviksi.
Riittävät ja kaikille käyttäjille sopivat vaatesäilytysratkaisut olisivat tärkeitä.
Nykyiset Jorvin aulan ratkaisut ovat molemmissa em. asiassa merkittäviä parannuksia
vaativia.

Lainattaville pyörätuoleille tms. sairaalan omille asiakkaan lainaan ko. käynnin aikana
tuleville välineille on hyvä suunnitella ja toteuttaa oma paikka pääaulan tiloista.

RAKA haluaa nähdä ja kommentoida rakennuksen sisääntuloaulan kalustesuunnitelmat
niiden valmistuttua.

Sisätilat, kulkureitit sisällä, opasteet

Sairaalan kulkureitit voisi suunnitella esim. väritykseen perustuviksi, eri osilla eri väritys.
Myös erilaisia kuvallisten symboleiden käyttöä voisi innovoida.

Toive on päästä eroon vanhanaikaisista ja kuluvista ’väriviiva lattiassa’ -opasteista.
Sähköisten opastejärjestelmien saavutettavuus ja käytettävyys eri käyttäjäryhmillä on
tutkittava etukäteen.

RAKA haluaa nähdä ja kommentoida rakennuksen opastesuunnitelmat niiden
valmistuttua.

Espoossa 28.5.2021
Pirkko Kuusela                                                      Hanne Österberg
Espoon Vammaisneuvoston puheenjohtaja              Rakennetaan kaikille -työryhmän
                                                                           puheenjohtaja

Jakelu:              Espoon kaupungin kirjaamo
                        Kaupunkisuunnittelulautakunta
                        Arkkitehti Antti Uusitupa, Kaupunkisuunnittelukeskus

Tiedoksi:           Rakennuslautakunta
                       Sosiaali- ja terveyslautakunta
                       Vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä