Leena Tuomisto-Saarikoski

10.1.2022 6.00Päivitetty: 17.8.2023 7.46
Viulisti pitää viulua sylissä.
Kuva: Esko Keski-Oja

II viulu

Halusin aloittaa viulunsoiton luultavasti siksi, että isäni, joka soitti harrastuksenaan monia instrumentteja, soitti myös viulua. Kesäiset musiikkileirit olivat paikka, jossa heräsi halu ryhtyä muusikoksi.

Olen syntynyt Helsingissä, mutta pienestä lapsesta lähtien asuin omakotitalossa Espoossa. Lähimetsä oli rakas ja turvallinen paikka, ja muistan kulkeneeni siellä paljon myös yksin jo varsin pienenä. Muistoni metsän luonnosta ovat hyvin voimakkaat. Koen, että luonnossa yksin kulkemisellani ja muusikkoudellani on yhteys.

Soitto-opinnot veivät yksityistunneilta Sibelius-Akatemiaan ja pieniksi jaksoiksi myös ulkomaille. Olin juuri tehnyt diplomitutkinnon, kun Espoon kaupunginorkesteri perustettiin, joten oli luontevaa hakea työpaikkaa sieltä.

Soitan ja kuuntelen mielelläni hyvin monenlaista musiikkia. Eräänä vuonna kuuntelin erityisesti japanilaista musiikkia alkuperäissoittimin soitettuna. Vapaa-ajallani harrastan pilatesta, kävelyjä ja luontoa, josta saan voimaa. Hangon maisemat ovat tulleet tutuiksi viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja siitä on tullut minulle tärkeä paikka. Musiikki ja yhteys toisiin soittajiin, yhdessä soittaminen sekä kokemusten jakaminen ovat asioita, joista nautin työssäni.