Lausunto tasa-arvo-ja yhdenvertaisuustoimikunta

Lausunto Asumisen ja maankäytön periaatteista

Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta haluaa lausua Espoon asumisen ja maankäytön periaatteista. Haluamme nostaa esiin seuraavat asiat:

Kaupunkisuunnittelun yksi tärkeimmistä tehtävistä tulisi olla asukkaiden, espoolaisten asumistoiveisiin vastaaminen. Espoon asumisen ja maankäytön periaatteissa tulisi näkyä vahvasti Espoo-tarinassa asetetut tavoitteet. Espoo-tarinan mukaan Espoo on viihtyisä, turvallinen ja luonnonläheinen kotikaupunki, jota rakennetaan asukas- ja asiakaslähtöisesti. Espoon tavoitteena on jo pitkään ollut omaleimaiset alueet, joissa korostuu asukkaiden kiinnittyminen, mahdollisuus elää alueella vauvasta vaariin ja tyytyväisyys omaan asuinalueeseensa. Tämän on noustava selkeämmin esiin.

Espoo haluaa olla myös lapsi- ja perhemyönteinen kaupunki, strategian mukaan paras kaupunki lapsille, nuorille ja perheille. Tämä ei kuitenkaan näy asumisen ja maankäytön periaatteissa lainkaan. Itseasiassa sanaa lapsi tai lapsiperhe ei mainita asiakirjassa kertaakaan. On tärkeää tunnistaa, että päiväkodeista ja peruskouluista on tullut lapsiperheille yhä tärkeämpiä asuinpaikan valintatekijöitä.

kokonaisvaltaisesti, ei vain pistemäisesti.

Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin on helppo päästä.

Esteettömyys hyödyttää kaikkia ja Espoossa palveluiden ääreen on päästävä apuvälineitä käyttäen sekä kävellen. Espoon on toteutettava esteettömyysohjelma, jota asumisen ja maankäytön periaatteissa toteutetaan.

Johdannossa asumisen ja maankäytön periaatteissa (otsikko 1.1 Maanhankinta on ennakoivaa) todetaan ”Laajempien virkistysalueiden sekä kaavojen mukaisten puistoalueiden ollessa kaupungin omistuksessa mahdollistetaan niiden tarkoituksenmukainen hoito sekä taataan lähiluonto jokaiselle espoolaiselle”.

Lähiluonnolla tyypillisesti kuvataan luontoa, jotka ovat lähellä ihmisten asuinalueita tai helposti saavutettavissa. Se viittaa yleensä luonnollisiin ympäristöihin, kuten metsiin, puistoihin, järviin, lampiin, ranta-alueisiin ja niiden läheisyyteen. Lähiluonto voi myös sisältää kaupunkiympäristössä olevia viheralueita, kuten puistoja, pihoja, puutarhoja ja



viljelysmaita. Tärkeä osa lähiluontoa on sen helppo saavutettavuus ja sen tarjoama mahdollisuus luontokokemuksiin ja ulkoiluun.

Lähiluonnon takaaminen jokaiselle espoolaiselle yhdenvertaisena oikeutena koetaankin toimikunnan mielestä vastuullisena maankäyttöpolitiikkana.

Kuitenkin lausuttavana olleessa asiakirjassa todetaan (otsikko 2.3.3 Ilmastoviisas asuminen) Kestävä Espoo -kehitysohjelmassa asetetun asumiseen linkittyvien hyötytavoitteiden mittareiden kohdalla ”Riittävä lähivirkistysalueiden määrä ja saavutettavuus (esim. % asukkaista, jotka asuvat korkeintaan 300 m päässä vähintään 1,5 ha kokoisesta virkistysalueesta).”

Kestävä Espoo -kehitysohjelman hankkeet eivät ole täysin yhdenmukaiset johdannossa esitettyyn periaatteeseen, mikäli maankäyttöä tulisi esitetyn mukaisesti toteuttaa niin, että jokaisella espoolaisella on oikeus lähiluontoon. Tällöin kohdassa 2.3.3 esitetty hyötytavoitteen mittari ei voi olla maankäytön periaatteita ohjaavana mittarina, koska tämän perusteet ovat epäjohdonmukaiset ja osin ristiriitaiset yhdenvertaisen oikeuden lähiluontoon kanssa.

Lähiluonto pitäisi määritellä selkeästi, mitä sillä tosiasiallisesti dokumentissa tarkoitetaan, sekä se milloin voidaan sen todeta tulevan taatuksi jokaiselle espoolaiselle. Näin yhdenvertaisuuden tosiasiallista toteutumista maankäytössä lähiluonnon osalta voitaisiin myös seurata ja todentaa.

Sisällysluettelossa olevan otsikon muutos: 2.3.2 Asuinympäristöjen parantaminen ja segregaation ehkäisy

Periaatteissa on otettava kantaa, miten Espoo tavoitteellisesti ja systemaattisesti toimii segregaation, eli epätoivottavan alueellisen eriytymisen, ehkäisemiseksi. Periaatteissa on oltava kirjaus eri väestöryhmien tasaisesta hajauttamisesta.

Väestönkasvu on myös riski segregaatiolle, erityisesti Espoossa missä vieraskielisten ja maahanmuuttajien osuus on kasvussa. Väestönkasvu on huomioitava myös palvelujen saatavuuteen liittyvissä kysymyksissä, sillä rakentaminen ja alueellinen palvelutarjonta ei aina kohtaa (esim. terveyskeskuksien koko, päiväkodit ja koulut, muut palvelut)

Jo rakennettujen asuinalueiden korjaus- ja parannusrakentaminen pitää huomioida vahvemmin, sillä ensisijainen asiakas Espoon kaupungilla ovat espoolaiset itse. Rapistuneet ja autioituvat asuinalueet ovat myös riskialttiimpia mm. segregaation syntymiselle. Elinvoiman ja palvelujen edistäminen näillä alueilla on erityisen tärkeää.

Viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt ovat ensisijaisesti asukkaita varten. Tavoitteena on saada ihmiset juurtumaan Espooseen. Asumisella, kaavoituksella ja maankäytöllä on erityisen tärkeä rooli perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämiselle.

Asumisen ja maankäytön periaatteissa lukee "…tavoitteena on taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kasvu…". Kuitenkin, nämä ulottuvuudet eivät ole periaatteissa tasapainossa, eikä kaikkia ulottuvuuksia ole tuotu esiin. On tärkeää ymmärtää, että kestävä kehitys pyrkii saavuttamaan tasapainoisen suhteen ulottuvuuksien välillä. Esimerkiksi kulttuurisen, sosiaalisen ja ekologisen



kestävyyden näkökulmista periaatteissa voidaan nostaa ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilyminen, jotka ovat espoolaisille asukkaille tärkeitä arvoja ja tavoitteita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että elinkeinoelämä, saavutettavat palvelut sekä joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen toimintaedellytykset ovat tasapainossa sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisen kestävyyden kanssa niin rakennetuilla kuin uusilla alueilla, ja niitä edistetään tasa-arvoisesti ympäri Espoota. Sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulmaan on myös lisättävä, että asumisen ja maankäytön periaatteet ovat ensisijaisesti tarkoitettu vastaamaan espoolaisten asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin.

Dokumentissa kerrotaan suunniteltu lisäys esim. vanhustenhoidon tai opiskelija-asumisen yksiköissä. Mutta lukujen merkityksellisyyttä on mahdotonta arvioida ilman dataa seniorien määrän ja opiskelijoiden määrän kehittymisestä. Nykyisistä paikoista olisi hyvä antaa määrän lisäksi myös täyttöaste. Olisimme mielellämme nähneet myös vertaavia lukuja Helsingin ja Vantaan kanssa. Asiat olisivat selkeimmät graafeina. Jäimme kaipaamaan myös tietoa arvioidun 1.2 m kerrosneliön vaatimista luonnontilaisten alueiden pinta-alan menetyksistä, neliöhintojen ja -vuokrien historia- sekä tulevaisuusarviodataa alueittain, sekä arviota Espoon väestörakenteen kehityksestä erityisesti ikäryhmien osalta. Kiinnostavaa olisi ollut myös nähdä dataa, ketkä ovat poismuuttajia?

Johdannosta tulee ilmetä, miten tämä dokumentti ohjaa toimintaa konkreettisesti kaupungilla.

Espoossa 16.5.2023

Ira Hietanen - Tanskanen

Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, puheenjohtaja