Kurkistuksia Espoon kestävän kehityksen ohjelmaan 2017–2021

Kestävä Espoo -ohjelma on yksi kaupungin neljästä poikkihallinnollisesta kehitysohjelmasta. Kaiken pohjalla on Espoo-tarina – kaupungin strategia – jonka kaupungin korkeimmat päättäjät eli kaupunginvaltuuston jäsenet ovat hyväksyneet. Kehitysohjelmilla tuetaan kaupungin strategian toimeenpanoa.

Kestävä kehitys on sanapari, jota tiettävästi käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa 1987. Harva nykyihminen on voinut välttyä tämän sanaparin kuulemiselta, mutta välillä lienee hyvä pohtia, mitä kestävä kehitys tarkoittaa minulle, sinulle tai meille kaikille.

Brundtlandin komissiossa yli kolmekymmentä vuotta sitten kestävän kehityksen määriteltiin olevan jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen ideana on, että meidän on jaettava yhteiset resurssit siten, että sekä me että lapsemme ja lapsenlapsemme ja edelleen heidän lapsensa saavat mahdollisuuden hyvään elämään. Tästä herää tietenkin kysymys, mitä on hyvä elämä ja miten se mahdollistetaan.

Espoon kestävän kehityksen työssä hyvän elämän mahdollistajia on lähdetty tavoittelemaan älykkäiden kaupunkiratkaisujen, sujuvan ja monipuolisen liikkumisen, päästöttömän energiantuotannon, espoolaisten vastuullisen toiminnan ja lähiympäristön kautta. Ajatuksena on, että toimivaa, turvallista ja viihtyisää arkea luodaan yhdessä. Päämääräksi on asetettu, ei enempää eikä vähempää, että Espoon kaupunki on hiilineutraali vuonna 2030.

Kestävä Espoo -ohjelmassa on tehty työtä sen eteen, että Espoossa asuvat, työskentelevät ja harrastavat voivat elää näköistään elämää siten, että hyvä elämä on mahdollista tulevaisuudessakin. Mutta mitä on tapahtunut konkreettisesti? Mitä edistysaskelia on oikeasti otettu?

Yksi Kestävä Espoo -ohjelman lippulaivoista on Keran alueen kehittäminen. Kera on entinen logistiikka-alue radan varrella, johon on tulossa 2+358 3 014000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Puhdas ja älykäs Kera -työssä on luotu uusia toimintatapoja yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden avulla, joiden avulla Kerasta tulee hiilineutraali alue ja kiertotalouden kansainvälinen esimerkkikohde. Tavoitteena on luoda kaupunginosa, jossa hyvä ja kestävä elämä on mahdollista.

Liikkumisen sujuvuus on yksi hyvän elämän edellytys: haluamme liikkua mahdollisimman mukavasti ja sujuvasti töihin, harrastuksiin ja läheistemme luokse. Korona-aika on pakottanut meidät vähentämään matkojemme määrää ja on luultavaa, että, kun kriisistä päästään, suhtaudumme joihinkin liikkumistarpeisiin kriittisemmin kuin ennen koronaa. Sen sijaan, että siirtyisimme fyysisesti jonnekin, pidämme etäpalavereita, tilaamme tuotteita kotiin ja tapaamme lääkärin etävastaanotolla. Kun koronan luomat rajoitukset hälvenevät, on kiintoisaa nähdä, mitkä matkat haluamme taas tehdä. Mikä liikkuminen on meille osa hyvää elämää?

Mukavia uutisia liikkumisen saralta on sähköisen liikkumisen edistyminen ohjelmakauden aikana merkittävästi. Espoossa liikennöi nykyisin 25 sähköbussia ja sähköisten henkilöautojen latauspaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi.

Energian osuus hyvään elämään on talvisena pakkaspäivänä hyvin ilmeistä. Me suomalaiset olemmekin tottuneet siihen, että saamme kotimme lämpimäksi suhteellisen helposti ja edullisesti. Lämmityksen osuus on merkittävä suomalaisten kasvihuonepäästöistä. Siksi onkin mukava kertoa, että Espoossa uusiutuvien energianlähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta on pääkaupunkiseudun korkein. Kivihiilestä kaukolämmöntuotannossa luovutaan kokonaan vuonna 2025.

Kestävä Espoo -ohjelmakauden aikana on otettu käyttöön keinoja, joiden avulla meistä jokainen voi toimia vastuullisesti. Tavoitteena on kaupunki, jossa mitään ei heitetä pois, vaan materiaalit jäävät kiertämään aina uuden käyttötarkoituksen tai vähintäänkin energian muodossa. Tätä sodankäyneiltä mummuilta ja ukeilta opittua ajattelumallia kutsutaan kiertotaloudeksi. Ohjelman aikana on pilotoitu kiertotalouden ratkaisuja: ruokahävikin vähentäminen, älylokeroiden käyttö tavaran vaihtopaikkana, käyttötavaroiden jakaminen kerrostalossa, käyttötavaroiden ja tilojen jakaminen naapurustossa, yhteiskäyttökulkuneuvojen jakaminen naapurustossa, kaupungin omien, asukkaille suunnattujen, käyttötavarahankintojen vuokraaminen ja jätteiden kimppakeräys pientaloalueilla ovat kaikki ratkaisuja, jotka olisivat saaneet ainakin oman mummuni hyväksynnän.

Kestävässä Espoossa monimuotoinen luonto ja ympäristö lisäävät asukkaiden hyvinvointia. Koronavuoden aikana lähiluonnon merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan. Tästä kertovat ainakin sosiaalisen median päivitykset: kuvat kaukomatkoilta ovat vaihtuneet kuviin nuotioista, hiihtoladuista ja lähipoluista.

Kestävä Espoo -ohjelma jatkuu myös seuraavalla valtuustokaudella. Ohjelman vahvuuksia on ollut, että toimintaa on tehty yhteistyönä. Työtä on ohjannut luottamushenkilöistä ja virkamiehistä koostuva ohjausryhmä ja työtä on tehty yhteistyössä lukuisten yritysten, julkisen alan toimijoiden ja tutkimuslaitosten kesken. Kuten ihmisten toiminnassa yleensäkin, aina yhteistyö ei ole ollut pelkkää ruusulla tanssimista mutta tanssia kuitenkin. Kun tavoitteena on hyvän elämän mahdollistaminen kaikki kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden, on välttämätöntä, että yhteistyötä tehdään laajasti ja eri näkökulmia kuullen.

Ja nyt kun katselee Kestävä Espoo -ohjelman loppuraporttia(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) (pdf, ei saavutettava), voi jokainen pienelläkin panoksella mukana ollut tuntea suurta ylpeyttä. Kestävän kehityksen parissa työskentely on ollut osa hyvää elämää!