Keramiikkaa ja pedagogiikkaa Portugalissa

Espoon yhteislyseon opettajat Annemari Heino, Anna Puhakka ja Jaana Ristimäki vierailivat tammikuussa 2025 uravarjostusmatkalla Escola Secundárià Raul Proençassa, joka sijaitsee keramiikastaan tunnetussa Caldas da Rainhan kaupungissa Portugalissa. Helmikuussa päättyvän Erasmus+-hankkeen tavoite on tulevaisuususkon lisääminen Espoon yhteislyseossa.

Koulujen välinen yhteistyö alkoi keväällä 2024, kun Escola Secundária Raul Proençan rehtori ja geometrian opettaja vierailivat Espoossa ja syksyllä aloimme suunnitella vastavierailua tutustuaksemme portugalilaiseen koululaitokseen. Meitä kiinnosti erityisesti, miten taide, tiede ja kielet ovat integroituneet opetuksessa. Saimme rehtoriltamme Helena Mielikäiseltä tehtävän myös observoida tilojen sosiaalista ja funktionaalista toimivuutta, koska Espoon yhteislyseo on saamassa uuden koulurakennuksen vuonna 2027. Erasmus+-koordinaattorit Portugalissa tekivät meille uravarjostussuunnitelman toiveidemme mukaan.

Viikon ajan seurasimme oppitunteja ja tutustuimme portugalilaista koulutusjärjestelmään osana Erasmus+-uravarjostusta. Escola Secundária Raul Proençan on 1000 13–18-vuotiasta opiskelijaa enimmäkseen Portugalista, mutta myös Brasiliasta ja Angolasta, ja se on saanut nimensä kuuluisalta poliittiselta journalistilta. Myös Portugalissa noudatetaan inkluusioon periaatteita, ja erilaisia tukitoimia tarvitsevat opiskelijat opiskelevat yhdessä muiden kanssa.

Viikon aikana meitä ilahdutti erityisesti se, miten aktiivisesti ja motivoituneesti opiskelijat työskentelivät. Englannin kielen lehtorin Anna Puhakka havainnoi opiskelua: ”Englannin tunnilla väiteltiin kiihkeästi ylikansoittumisen syistä ja keksittiin pareittain keinoja säästää maapallon resursseja. Tunti oli 90 min ja silti opiskelijat jaksoivat keskittyä Cambridgen paperiseen oppikirjaan, omiin muistiinpanoihinsa ja toisiinsa. Englannin kielen taso oli todella korkea ja opiskelijat uskalsivat ilmaista itseään vieraalla kielellä! Mekin jouduimme verryttämään kielitaitojamme puhumalla ranskaa, sillä kaikki eivät todellakaan osaa englantia. Kaikista kielistä on hyötyä ja iloa!”

Suomen kielen ja kirjallisuuden lehtori Jaana Ristimäki kiinnitti huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin: ”Opiskelijat käyttävät koulukirjastoa aktiivisesti tiedonhakuun ja opiskeluun ja kirjojen suositteluun ja lukuinnostuksen löytämiseen ja ylläpitämiseen panostetaan. Niin kirjastossa kuin muuallakin koulun alueella on paljon opiskelijoiden tekemää taidetta, joka on saanut usein inspiraationsa Caldas de Rainhan alueen keramiikasta ja luonnosta. Kuvataiteen tunneilla esimerkiksi opiskelijat tekivät omia versioitaan kaupungista löytyvistä ovenkolkuttimista.”

”Kemian tunnilla tutkittiin raudan korroosiota erilaisissa liuoksissa, korroosion osoitusreaktioita sekä korroosiolta suojaamista. Opiskelijat työskentelivät erittäin keskittyneesti  ja selostivat sen jälkeen meille havaintojaan ja kemiallisia selityksiä valkotaululla englanniksi ansiokkaasti! Geometriassa taideopiskelijat piirsivät kappaleiden poikkileikkauksia käsin”, huomioi kemian lehtori Annemari Heino.

Huomioita portugalilaisesta koulutusjärjestelmästä

Pohdimme, mikä voisi olla syynä myönteiseen opiskeluilmapiiriin ja korkeaan motivaatioon. Ehkä yksi keskeisimmistä tekijöistä on se, että oppimistulokset ovat julkisia: niin arvosanat kuin parhaiten menestyneiden opiskelijoiden kuvat julkaistaan koulun ulkoseinällä.Yleiseen ilmapiiriin vaikutti mielestämme myös se, että opiskelijoilla tuntuivat olevan yleiset käytöstavat hyvin hallussa, esimerkiksi toisten puheenvuoroja kuunneltiin, kaikki olivat ajoissa paikalla ja puhelimia ei pidetty tunnilla näkyvissä. Suuri merkitys tuntuu olevan myös siinä, että lukio on luokallinen: opettajat tuntevat opiskelijansa ja myös opiskelijat tuntevat hyvin toisensa. Tämän vuoksi oppimisympäristöt vaikuttivat lämpimiltä, välittömiltä ja turvallisilta.Erityisesti inspiroiduimme välittömästä mutta kunnioittavasta vuorovaikutuksesta opettajien ja opiskelijoiden välillä.

Havainnoimme, että tunneilla ei annettu juurikaan läksyjä, mutta päivät olivat pitkiä: pisimmillään klo 8.00 - 16.30. Tunneilla työskentely oli oma-aloitteista ja itseohjautuvaa, eivätkä opettajat joutuneet kertaakaan huomauttelemaan opiskelijolle työskentelystä. Opiskelijoilla oli myös aina tarvittavat välineet mukana. Koulukirjat sai koulusta, mutta kaikki muut opiskelutarvikkeet oli ostettava itse, ehkä tämä myös vaikuttaa siihen, että niistä huolehditaan.

Kiinnitimme huomiota siihen, että taide ja luovuus olivat läsnä kouluarjessa. Kouluissa oli paljon opiskelijoiden tekemiä taideteoksia. Kuvataiteiden opettaja kertoi, miten tärkeänä hän pitää sitä, että jokaisella on mahdollisuus tehdä jotakin käsin ja uppoutua työskentelyyn. Hänen mielestään tällaisella työskentelyllä on selkeä yhteys hyvinvointiin. Kiinnitimme huomiota myös siihen, että geometrian opiskelu oli osa taideopintoja: taide ja tiede oli yhdistetty opiskelijoita motivoivalla tavalla.

Portugalilaiset kollegamme nostivat esiin myös monenlaisia huolenaiheita. Opettajista oli pulaa, koska aloituspalkka on niin huono, että uusia opettajia on vaikea saada alalle. Toisaalta työhön hakeutuminen on myös vaikeaa, koska opettajat pisteytetään, minkä perusteella ministeriö määrää, mihin kouluun kukin opettaja pääsee töihin.

Opettajat olivat myös huolissaan erityisopiskelijoiden asemasta. Erityisopiskelijoille suunnattuja koulupaikkoja ei ole tarpeeksi, eikä inkluusio vastaa heidän tarpeitaan. Täysi-ikäistyttyään monille erityisopiskelijoille ei välttämättä ole enää mitään paikkaa, mihin mennä, jolloin heidän vanhempansa joutuvat jäämään pois töistä hoitamaan lastaan. Kyseessä on siis laaja yksilöllinen ja yhteiskunnallinen ongelma.

Miten oppimiskokemus edisti Erasmus+-hankkeen tavoitteita?

Erasmus+-hankkeemme tavoite on lisätä tulevaisuustaitoja ja -uskoa erityisesti yhteisöllisyyden näkökulmasta. Pohdimme, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän tieteidenvälisiä taitoja ja luovuutta, ja näiden taitojen opetus oli portugalilaisessa koulussa suuressa roolissa. Myös sosiaalinen vuorovaikutus ja hyvät, toisia ihmisiä kunnioittavat käytöstavat ovat tulevaisuustaitoja, jos kohta myös tärkeitä nykyhetken taitoja.

Havainnoimme myös, että taiteen näkyminen oppimisympäristöissä, taideopintoihin panostaminen ja luovaan työhön heittäytyminen vaikuttivat lisäävän myös tulevaisuususkoa, itsemyötätuntoa ja hyvinvointia. Toivommekin, että uudessa koulurakennuksessa ymmärretään myös taiteen merkitys, ja saamme sekä tiloja että taideteoksia, jotka stimuloivat luovuutta.