Katja Airamo - Espoota puolustava kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: "Silkkiniitylle saa rakentaa vain minun kuolleen ruumiini yli"

teksti Katja Airamo - julkaistu Länsiväylässä 25.8.2022(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Espoota rakastava, espoolainen, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, on vahvasti sitä mieltä, että Espoo on erityinen kaupunki. Suomen mittakaavan lisäksi Espoo erottuu joukosta myös maailman kaupungeista.

– Asetettiin tavoitteeksi, että Espoo olisi taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kaupunki. Nyt ollaan tutkitusti Euroopan kestävin kaupunki näillä mittareilla, Mäkelä kertoo ylpeästi.

Mäkelä vaikuttaa tosiaankin tuntevan Espoon perinpohjin. Hänen vanhempansa nimesivät poikansa, Jukka Tapio Mäkeläksi, kotipaikkansa Tapiolan mukaan. Tapiolassa Mäkelällä riitti lapsena leikkiseuraa, koska naapurustossa oli paljon lapsia.

– Siinä meidän pihalla puhuttiin kaikki Suomen murteet. Se ei meitä haitannut, vaan me lapset olimme vertaisia toisillemme. Ei ollut väliä, oliko pomon poika vai duunarin tytär.

Kaupunginjohtaja Mäkelällä onkin tavoitteena, että hän haluaa toimia virassaan niin, että lapsilla ja nuorilla olisi edelleen samanlainen ympäristö ja mahdollisuudet pärjätä kuin hänellä aikoinaan on ollut.

Tiiviit kaupunkikeskukset ja niiden ympärillä pientalovaltaiset asuinalueet. Se on Mäkelän mielestä tavoitteena Espoossa.

Kaupunkirakentamisessa Mäkelä kertoo pitävänsä tärkeänä samoja asioita kun Pekka Löyttyniemi ja Marketta Kokkonen, jotka olivat huolissaan puutarhakaupunkisuuden menettämisestä.

Mäkelä vakuuttaakin pilke silmäkulmassaan:

– Silkkiniitylle saa rakentaa vain minun kuolleen ruumiini yli.

Rakkaus Espoota kohtaan sai Mäkelän lähtemään kaupunginjohtajan työhön. Mäkelä toimi opiskeluaikoinaan ylioppilaskunnan puheenjohtajana. Se herätti syvemmän kiinnostuksen yhteiskunnalliseen ajatteluun.

Päätökseen vaikutti varmasti jo lapsuuden ajat.

– Omat näkemykseni taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä Espoosta tulevat syntymäkodistani ja siitä Tapiolan yhteisöstä, Mäkelä pohtii.

Kaupunginjohtajan työ itsessään on Mäkelän mukaan rankkaa ja kokouspainotteista.

– Yleensä maanantaisin on 12–16 tuntia kokouksia, mutta jos on valtuuston kokous, päivä kestää aamuseitsemästä iltayhteentoista.

– Tähän työhön ei kannata hakea jos inhoaa kokouksia, Mäkelä varoittelee.

Espoon 50 vuotinen taival kaupunkina on Mäkelästä merkkipaalu, muiden joukossa. Hän vertaa tapahtumaa Heikintorin avajaisiin, jonka hän muistaa lapsuudestaan ja joka muutti merkittävästi perheen elämää ja arkea.

Kauppakeskuksella oli suurempi merkitys Mäkelän silloiseen elämään.

Merkkipäivä on Mäkelän mielestä oiva hetki, miettiä miten tästä eteenpäin. Kasvutarinan on jatkuttava. Tärkeintä on kuitenkin tehdä se yhdessä, espoolaisten kanssa.

– Espoo onnistuu kun se saa asukkaat mukaan.

Olemme Katja Airamo ja Venla Jäppinen, kaksi espoolaista nuorta. Saimme Espoon juhlavuoden kunniaksi kunnian haastatella kaikki kolme elossa olevaa Espoon kaupunginjohtajaa: Pekka Löyttyniemi, Marketta Kokkonen ja Jukka Mäkelä.

Juttusarjamme päättyy nykyisen kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän haastatteluun. Haastattelu tehtiin upeassa Gumbölen kartanossa, jossa muutkin kaupungin tärkeät tilaisuudet ja tapaamiset järjestettiin.

Kartano ja sen tilukset aivan kuin henkivät niiden edellisten omistajien tarinaa alkuperäisten kalusteiden kautta. Oli todella mielenkiintoista kuulla Mäkelältä lyhyt katsaus talon ylväästä historiasta.

Mäkelästä aisti hänen rakkautensa kotikaupunkiaan kohtaan. Vaikka kaupunginjohtajan työ on raskasta, hän tekee sitä, koska uskoo sen olevan merkityksellistä. Oli hieno kuulla, miten tärkeänä hän pitää asukkaiden mielipiteitä päätöksenteossa. Mäkelän sanookin, että hyvä kaupunki on sellainen, jossa kaikki asukkaat saadaan mukaan.

Mielenkiintoista oli myös kuulla Espoon kansainvälisyydestä, ja siitä kuinka paljon ulkomailla ihaillaan puutarhakaupunkimaista kotiamme.

Luonto ja puhdas ilma eivät ole todellakaan itsestäänselvyyksiä kaikkialla maailmassa!