Juuret syvällä Kauklahdessa

10.4.2024 5.04
Ninna Suominen katsoo hymyillen kameraan.
Ninna Suominen palasi lapsuutensa maisemiin omien lastensa ollessa pieniä.Kuva: Tero Ikäheimonen

Ninna Suominen on useamman polven kauklahtelainen sekä isän että äidin puolelta – isovanhemmat olivat maanviljelijöitä alueella. Myös Suomisen vanhemmat tapasivat toisensa näillä seuduilla. 

Suominen asui Kauklahdessa koko lapsuutensa 18-vuotiaaksi saakka.    

”Kolmikymppisinä, kun saimme lapsia, aloimme mieheni kanssa kaivata lisää tilaa, pääsyä lähemmäs luontoa ja ehkä sellaista turvallisuuden tunnettakin, joka pienemmässä paikassa asuessa on”, hän kertoo.  

Suomisella ja miehellään on työpaikka Helsingissä.  

”Kovin kauas emme halunneet, ja kun saimme mahdollisuuden rakentaa talon isovanhempieni omistamalle tontille, ratkaisu oli selvä.” 

Nyt perhe on asunut Suur-Kauklahteen kuuluvassa Kurttilassa kymmenen vuotta.  

”Lempipaikkani on Kurttilan kalliot, jossa käyn aina koiran kanssa lenkillä. Sieltä näkee Kirkkonummelle asti.”   

Kehittyvää kylätunnelmaa  

Kauklahti on kasvanut valtavasti sitten Ninna Suomisen lapsuuden.   

”Vaikka tänne on rakennettu paljon, historiallinen miljöö ja yhteisöllisyys ovat säilyneet. Tämä on lämminhenkinen, iloinen kylä. Alueelle on muuttanut etenkin lapsiperheitä, joten lapsilla on paljon ystäviä.”

Väkiluvun kasvaessa palvelut pysyvät ja kehittyvät. Alueella on asukaspuisto, kerhotoimintaa lapsille, nuorisotalo ja kirjasto.

Kivijalkakaupat ovat Kauklahden ylpeys: esimerkiksi perinteikäs leipomo ja suosittu kalakauppa, joka muutti K-supermarketin yhteyteen.  

”Täällä on maalaistunnelmaa; hiekkateitä ja luonto lähellä. Vanhat asukkaat tuntevat toisensa, ja täällä on bussikuskeja, jotka ovat ajaneet samaa linjaa 30 vuotta.”  

Suomenruotsalaisen Ninna Suomisen lapset käyvät ruotsinkielistä koulua.  

”Ruotsinkielinen ala-asteemme on upouusi. Esikoinen joutuu käymään ruotsinkielistä yläastetta Matinkylässä, jonne yhteydet voisivat olla paremmatkin.” 

Juna on kauklahtelaisille tärkein julkisen liikenteen muoto. Osana kaupunkiratahanketta Kauklahden ja Leppävaaran välille rakennetaan kaksi lisäraidetta, jotka valmistuvat vuonna 2028.  

Katkoksia junaliikenteeseen on kuitenkin luvassa rakennusaikana, ja ratatyömaa tulee keskelle Kauklahtea.  

”Toivottavasti kulku kauppamäelle säilyy helppona rakennusaikanakin, jotta kivijalkaliikkeet pärjäisivät”, Suominen toivoo.


Tiesitkö tämän Kauklahdesta?
 

  • Rantaradan varrella sijaitsevaan Kauklahden suuralueeseen kuuluvat Espoonkartano, Kauklahti, Kurttila ja Vanttila
  • Suurelta osin pientalovaltaista aluetta
  • Vuoden 2006 asuntomessualue rakennettiin vanhan kylämiljöön kylkeen
  • Aseman läheisyyteen on suunniteltu kerrostalokortteleita teollisuusalueen tilalle
  • Suur-Kauklahdessa oli vuoden 2022 lopussa 12 547 asukasta, joista ruotsia äidinkielenään puhui 1 056.
Katso videolta, mitä Ninna kertoo asumisesta Kauklahdessa.

Teksti: Katariina Krabbe

Teksti on julkaistu alun perin Espoo-lehdessä 1/2024.
Lue Espoo-lehden muita juttuja.