Hyvinvointiblogi: Vesi vie toiseen maailmaan – tue lapsen uimataitoa ilon kautta!

2.6.2026 12.13
Vesi roiskuu näyttävästi henkilön yllä maauimalassa.
Kuva: Ronja Määttä

Uimataito on tärkeä kansalaistaito, suorastaan kansalaisvelvollisuus ja ehdottoman tärkeä turvallisuuden tae... Kyllä, mutta se on myös mahdottoman hauskaa, oikeastaan aika taianomaista, ja loputon leikkien lähde! Nyt puhutaan uimataidon opettelusta ilon kautta. 

Toinen elementti avaa toisen maailman

Mietihän, miten erilaiselta koko kehosi tuntuu uimahallilta lähtiessä. Eipä ihme, kun olet juuri viettänyt aikaa ihan toisessa elementissä, kuin yleensä. Vedessä olo on aivan erilaista, kuin maan päällä kävely. Vedessä olet kevyt ja voit tuntea palasen siitä, millaista olisi lentää. Veden tuntee ympärillään aivan eri tavoin, kuin ilman – vedessä voit unohtaa arjen murheet ja keskittyä fyysisiin aistimuksiin. Vedessä voit kerta kaikkiaan tuntea nahoissasi olevasi olemassa.

Toisaalta jonkun mielestä vesi on kylmää ja märkää ja tuntuu inhottavalta silmissä ja nenässä. Vesi voikin helposti alkaa pelottaa juuri sen erilaisuuden vuoksi. Veden vastus voi tuntua uhkaavalta ja uimapuvun ihoon liimautuminen ahdistaa. Mutta minkä mahdollisuuden silloin menettääkään! Suhde veteen syntyy jo lapsena, joten meillä aikuisilla on tärkeä tehtävä näyttää esimerkkiä vedessä liikkumisen ilosta ja tarjota hauskoja vedessä oleilun kokemuksia mahdollisimman nuoresta iästä alkaen.

Lakataan ajattelemasta uimataitoa negaatioiden kautta: mitä tapahtuu, jos ei osaa uida. Keskitytään mieluummin siihen, mitä uimataito voi antaa.

Vedessä voi matkustaa vaikka Linnanmäelle

Veden väreily, sen vääristävä vaikutus ja sen uudenlaiset tavat liikkua ja reagoida pieniin käsiin ja jalkoihin ovat omiaan erilaisille mielikuvitusleikeille. Leikit ovatkin mainio tapa totutella vedessä oloon ja harjoitella tärkeitä vesitaitoja. Leikin varjolla harjoitellessa vedessä oloon ei synny velvollisuutta eikä pelotteita, vaan se tuntuu alusta asti ensisijaisesti hauskalta tekemiseltä ja omalta valinnalta. 

Meillä Espoon uimaopetuksessa saatetaan mielikuvitusmatkustaa esimerkiksi Linnanmäelle. Retki alkaa juoksemalla porteille – näin tehdään veden vastus askeleiden edessä tutuksi ja harjoitellaan tasapainon pitämistä veden roiskeessa. Lippukassalla kaivetaan kolikot esiin puhaltamalla veteen kuplia. Samalla tulee harjoiteltua hengityksen hallintaa. Possujuna saadaan aikaan, kun ohjaaja vetää lapsia uimapötköllä, ja näin lapset tulevat harjoitelleeksi uintiasentoa eli veden pinnalla vaakatasossa oloa. Uimapötköstä voi myös tehdä esimerkiksi ”ikkunan” veden pinnalle, josta kurkistaa Sealifen akvaarioihin. Laitteissa kieppumisen välissä on hyvä pitää myös lepohetki eli harjoitella kellumista. Ennen lähtöä siivotaan omat roskat eli sukelletaan renkaita altaan pohjasta.

Vesilelut auttavat veteen tutustumisessa.Kuva: Ronja Määttä

Veden voi antaa viedä vaikka minkälaisiin paikkoihin: eläintarhaan liikkumaan eläinten kanssa, avaruusmatkalle tutkimaan planeettoja tai vaikka Muumimaailmaan. Vain mielikuvitus on rajana. Paikan kannattaa olla joku lapselle entuudestaan tuttu, jotta mielikuvitusmaailman rakentaminen käy helpoiten ja leikit ruokkivat turvallisuudentunnetta.

Vedessä on myös hauska tutkiskella erilaisia asioita. Mitkä esineet kelluvat, ja miten ne ponkaisevat pintaan upottamisen jälkeen? Miten vesi virtaa astiasta toiseen tai vaikkapa rantahiekkaan kaivetusta vallista takaisin veteen? Aikuisen läsnä ollessa vedessä leikkiminen on lähtökohtaisesti turvallista, joten antaa roiskia, kastua ja hassutella!

Uimisesta osa arkea

Suurimman ilon vedestä saa irti, kun siitä tehdään normaali osa arkea. Tämä onnistuu, kun lapsen kanssa ollaan vedessä mahdollisimman pienestä pitäen ja mahdollisimman säännöllisesti. Veden kanssa ystävystyminen voi viedä aikaa, mutta jokainen pienikin myönteinen kokemus auttaa löytämään vedessä liikkumisen ilon omassa tahdissa. 

Kannustammekin vanhempia lähestymään uimataidon opettamista nimenomaan sitä kautta, mitä kaikkea hauskanpidon mahdollisuuksia uimataito antaa. Näin lapsi motivoituu uimaan ja sitä kautta se varsinainen uimataitokin kehittyy vahvemmaksi. 

Leikkiä ja tutkiskella voi sekä uimahallissa että luonnonvesissä. Oikeastaan molempi parempi: eri ympäristöt mahdollistavat eri leikkejä, ja toisaalta on hyvä totutella sekä uimahallin kloorintuoksuiseen että luonnonveden sameampaan veteen. Luonnonvesillä aikuisen rooli turvallisuuden varmistamisessa on suurempi, joten uimahalli tarjoaa varmasti turvallisen ympäristön ensimmäisiin harjoituksiin. Mutta kyllä eväiden syöminen rantapäivää viettäessä on poikaa.

Toisaalta kaikesta tästä aikataulupuheesta huolimatta koskaan ei ole myöskään liian myöhästä tutustua veteen! Toivottavasti innostut ammentamaan uimisen riemusta heti tänä kesänä. Tutustu Espoon uimahalleihin, ulkouimapaikkoihin ja rantaetikettiin!

Kuva: Jussi Helimäki

Blogin kirjoittivat Matilda Törmä, liikunnanohjaaja, Espoon kaupunki sekä Outi Jounila, viestintäsuunnittelija, Espoon kaupunki.