Hyvinvointiblogi: Onko konflikti uhka vai mahdollisuus?

Kuvittele ryhmätilanne, jossa kaksi henkilöä ajautuu konfliktiin. Äänenpainot terävöityvät ja kiivaat sanat sinkoilevat. Muut hiljenevät seuraamaan tilannetta vierestä, koettavat ehkä ottaa etäisyyttä tai ryhtyvät toimimaan välittäjinä lievittääkseen tilannetta.

Ryhmässä syntyvät voimakkaat erimielisyydet ovat usein epämiellyttäviä tilanteita, joita pyritään välttämään. Olemme oppineet, että yhteenotosta on hankala päästä eteenpäin. Entä jos asia olisikin toisin? Voisiko konflikti johtaa ryhmän yhteishengen vahvistumiseen?

Olen pyrkinyt hahmottamaan tätä teemaa erilaisten yhteisöjen resilienssin näkökulmasta. Ajattelen, että emme voi välttyä erimielisyyksiltä, jos haluamme tehdä asioita yhdessä toisten ihmisten kanssa.

Tämän kirjoituksen myötä kutsun sinut pohtimaan, miten erimielisyydet voisi kesyttää, ja mitä tapahtuu, jos uskallamme nähdä ne mahdollisuuksina.

Kokoontuessamme ryhmään, tuomme kukin mukanamme omat tapamme kokea ja tulkita asioita. Usein konflikti alkaa pienistä ihmisten välisistä eroista, jotka hankaavat yhteen ja synnyttävät jännitteitä. Kasautuessaan jännitteet voivat leimahtaa konfliktiksi. Tämä on normaali ja väistämätön ilmiö.

Jos tilannetta ei pystytä purkamaan, konflikti saattaa jumiutua ja jakaa ryhmän jäseniä eri leireihin ihmisten asettuessa osapuolten tueksi. Ne, jotka eivät valitse puoltaan, muodostavat niin kutsutun hiljaisen enemmistön, jolla on monisävyisempi suhtautuminen erimielisyyttä aiheuttavaan asiaan.

Konfliktin jumiutumisen välttäminen ja tilanteen kääntäminen yhteiseksi oppimiseksi vaatii aktiivista toimintaa.

Dialogi on taitoa käsitellä mielipide-eroja ja ristiriitoja rakentavalla tavalla. Sen avulla erilaisuus voidaan kääntää voimavaraksi, joka lujittaa yhteishenkeä.

Dialogi ei tarkoita yksimielisyyttä, vaan aitoa halua ymmärtää sekä omaa että toisten kokemusta. Dialogisessa keskustelussa tutkitaan erilaisia näkökantoja kunnioittavasti. Se on yhteisymmärrystä synnyttävää reflektointia, jossa jokainen saa tilaa olla oma itsensä.

Konfliktia purkavassa dialogissa pohditaan, mitä tapahtui, miten tapahtumat vaikuttivat osallisiin ja mitä kukin tarvitsee päästäkseen tilanteesta eteenpäin. Rakentava vuorovaikutus vaatii huolellista valmistautumista, johon kuuluu keskusteluun osallistuvien ihmisten itseymmärryksen herättely. Keskustelu on hyvä käydä neutraalilla maaperällä. Myös ulkopuolisen fasilitaattorin apu voi joskus olla paikallaa.

Yhteisessä dialogissa konflikti asetetaan pienen etäisyyden päähän ja sitä tarkastellaan niistä näkökulmista, joita kukin keskusteluun tuo. Tällöin huomio on tulkintojen ja käsitysten kunnioittavassa tutkiskelussa, ei henkilöiden välisessä väittelyssä.

Dialogissa jokaiselle on tärkeää tarjota mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan ja merkityksiään. Tämä onnistuu parhaiten turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa ei tarvitse pelätä arvostelua. Dialogisessa kohtaamisessa vaalitaan kunnioittavaa kuuntelemista ja pidättäydytään neuvomisesta. Yhteinen oppiminen syntyy, kun pysähdytään uteliaina tilanteen äärelle ja tutkitaan, millaisia ajatuksia ja tunteita se herättää.

Jokainen konflikti kantaa sisällään mahdollisuuden kasvuun, jos uskallamme kohdata sen avoimesti. Pysähtyminen vaikeiden keskustelujen äärelle vahvistaa kykyämme pysyä yhdessä myös silloin, kun on vaikeaa.
 

1. Luo neutraali kohtaamistilanne, jossa osapuolet tuntevat, että olo on turvallinen ja että heidät kohdataan tasapuolisesti.
2. Sovi pelisäännöt keskustelulle ja toista kunnioittavalle dialogille.
3. Rohkaise osallistujia jakamaan omat kokemuksensa ja kuuntelemaan toisia vuorollaan.
4. Kannusta uteliaisuuteen erilaisia näkökulmia kohtaan.
5. Tue osallistujien kykyä tunnistaa omat reaktionsa. Tämän voit tehdä muun muassa pysäyttämällä keskustelun ja pyytämällä osallistujia kuvaamaan, miltä heistä juuri nyt tuntuu.
6. Muista,  että keskustelun perimmäisenä tavoitteena on se, että osallistujat uskaltavat haastaa omia käsityksiään ja avautuvat uusille näkökulmille. Näin on mahdollista vahvistaa ryhmän jäsenten välisiä suhteita.

Caroline Nykter
Asiantuntija, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Radikalisoitumisen ennaltaehkäisy, resilienssi ja mielenterveys RE-MAP-hanke

Lähteet:

Anderson D. L. 2022. Truth. Teoksessa Watt, S. K. Mahatmya, D. Mohebali, M. & Charles R. (toim.) Theory of Being. Virginia: Stylus Publishing.

Attias, M. 2020. Identiteetti, konfliktit ja sovittelu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Attias, M. & Brandsma, B. 2020. Polarisaatio ja konfliktit - eli kuinka me ja ne -ajattelu vaikuttaa keskinäisissä konflikteissamme. Teoksessa Attias, M. & Kangasoja J. (toim.) Me ja ne. Välineitä vastakkainasettelujen aikaan. Helsinki: Into Kustannus.

Mahatmya, D. & Rasheed Ali, S. 2022. Otherness. Teoksessa Watt, S. K. Mahatmya, D. Mohebali, M. & Charles R. (toim.) Theory of Being. Virginia: Stylus Publishing.