Hyvinvointiblogi: Espoo lukee! Lukemalla hyvää itselle ja muille!

Lukeminen on ihmisoikeuskysymys. Lukutaidottoman arki on nyky-yhteiskunnassa haastavaa. Työelämässä tarvitsemme alasta riippumatta monipuolisia lukutaitoja päivittäin: käytämme erilaisia digitaalisia viestintävälineitä, luemme monimuotoisia teksti- ja kuvasisältöjä, viestimme erilaisista taustoista ja ikäryhmistä tuleville ihmisille, teemme laskutusta, hyödynnämme sosiaalista mediaa tai tutustumme vaikkapa erilaisiin asennus- ja käyttöohjeisiin. 

Teemmepä millaista työtä tahansa, tarvitsemme monipuolisia lukutaitoja laajasti myös muussa arjessa, kun hoidamme lasten päivähoito- ja kouluasioita, käytämme äänioikeuttamme, opiskelemme, nautimme kulttuurista tai vaikkapa varaamme lomamatkaa tai ryhmäliikuntatuntia jonkin varausjärjestelmän kautta. Emme ehkä tule edes ajatelleeksi, millä kaikilla tavoilla erilaiset lukutaidot ovat läsnä arjen hetkissä. 

Kansainvälisessä aikuisten lukutaitoa tarkastelevassa PIAAC II -tutkimuksessa suomalaisten tulokset ovat kansainvälistä kärkeä. Tästä huolimatta noin 12 prosentilla 16–65-vuotiaista suomalaisista on yhteiskunnallisen osallisuuden näkökulmasta riittämätön lukutaito. Vahvoilla perustaidoilla, joihin myös lukutaito kuuluu, on yhteys työllistymiseen, koettuun hyvinvointiin, terveyteen ja siihen, millainen luottamus on toisiin ihmisiin.

Lukemisesta on kiistattomasti hyötyä arjessa. Lukukeskus listaa useita suoria fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyviä myönteisiä vaikutuksia, joita jo lyhyelläkin päivittäisellä lukemisella voi olla. Positiivisia vaikutuksia voi olla esimerkiksi stressitasoon, sykkeeseen, lihasjännitykseen, ikääntymisen aiheuttamiin aivojen muutoksiin, muistiin, unenlaatuun ja keskittymiskykyyn.

Yksi merkittävä tapa vaikuttaa positiivisesti lapsen elämään ja kehitykseen pitkällä aikavälillä on ääneen lukeminen yhdessä lapsen kanssa. Ääneen lukemista ei voi aloittaa liian varhain. Ääneen lukeminen on parhaimmillaan vuorovaikutuksellinen ja rentouttava tilanne, joka vahvistaa monipuolisesti lapsen lukuvalmiuksia, lisää läheisyyttä, tukee vuorovaikutussuhdetta, kasvattavaa sanavarastoa ja kehittää keskittymiskykyä ja mielikuvitusta. Äänen lukemista kannattaa jatkaa vielä silloinkin, kun lapsi oppii lukemaan itse. Lapsi voi lukemaan oppiessaan harjoitella itse helpompilukuisilla teksteillä ja kuunnellessaan aikuisen ääneen lukemia tekstejä lapsi pystyy nauttimaan monipuolisemmista ja haastavammista tarinoista. Kirjallisuuden kieli on usein arkikieltä monipuolisempaa ja monisävyisempää. Ääneen lukemisen hyödyt eivät katoa lapsuuden tai nuoruuden myötä. Läheisyyttä ja yhdessäoloa voi lisätä vaikka parisuhteessa lukemalla kumppanille ääneen. 

Lukemisen ja monipuolisen lukutaidon hyöty näkyy ihmisten hyvinvoinnissa sekä välittöminä terveyshyötyinä että pitkäkestoisina, laajasti elämän edellytyksiin ja menestymiseen liittyvinä ja sitä kautta hyvinvointiin vaikuttavina positiivisina vaikutuksina. Espoossa kunnan eri toimijat tukevat, edistävät ja mahdollistavat lukemista ja lukutaitoja monipuolisesti monissa palveluissa kuten opetuksessa, varhaiskasvatuksessa, kirjastoissa, museoissa, nuorisopalveluissa sekä maahanmuuttajien ja työllistymisen palveluissa. Suurin vaikutus tapahtuu kuitenkin arjessa ja kodeissa. Nautitaan lukemisesta ja luetaan itsellemme ja toisillemme!

Blogin kirjoitti Petri Saarela, ohjelmapäällikkö, Lukutaito kuntoon -kärkiohjelma

Lukukeskus: https://lukukeskus.fi/10-faktaa-lukemisesta/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Lukukeskus: https://luelapselle.fi/(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Mannonen, J., Nissinen, K., Virolainen, M., & Rautopuro, J. (2024). PIAAC II: Toisen Kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen ensituloksia. Valtioneuvoston julkaisuja.