EYL:n historian opettajat Ateenassa

6.11.2025 15.51
Kuva Ateenan Parthenoninsta
Parthenon-temppeli auringonlaskun valossa.

Kolme Espoon yhteislyseon historian opettajaa vietti viikon ateenalaisessa lukiossa, 53:nnessa lyseossa. Vierailu oli osa EU-rajoitteista Erasmus Plus -ohjelmaa. Espoolaiset opettajat seurasivat uravarjostuksensa ajan ateenalaisten opettajien oppitunteja ja työskentelyä ”like phantoms”, kuten isännät asian ilmaisivat.

Viikko alkoi Kreikan kansallispäivän juhlallisuuksilla lukion salissa. Juhlassa muistettiin toista maailmansotaa Kreikassa: taistelua italialaisia ja vastarintaa saksalaisia vastaan. Ohjelma oli oikeastaan juhlallinen oppitunti. Tapahtumat käytiin läpi kronologisesti puheiden, videoiden ja kuvien avulla. Juhlaa rytmittivät lukiolaisten musiikki- ja tanssiesitykset. Laulut olivat 1940-luvulta.

Kreikassa on pitkäaikaisena perinteenä järjestää kansallispäivänä opiskelijoiden paraati. Jokaisen koulun ja lukion parhaan keskiarvon saanut oppilas kantaa Kreikan lippua, viisi seuraavaksi parasta keskiarvoa saanutta oppilasta seuraavat lippua. Pääministeri vastaanotti pääparaatin Ateenassa, pienemmät paikkakunnat järjestivät omat kulkueensa.

Hyvin, hyvin kunnollista, totesivat espoolaiset opettajat.

Kreikan koulujärjestelmä on monella tapaa erilainen kuin suomalainen. Suurempi osa ikäluokasta jatkaa lukioon kuin Suomessa, ja lähes kaikki opiskelevat lähilukiossaan. Järjestelmä on myös huomattavasti Suomea keskusjohtoisempi: on vain yhdet valtion hyväksymät oppikirjat, opettajat ovat valtion virkamiehiä, jokaisesta pidetystä oppitunnista raportoidaan paperisella lomakkeella, eikä rehtori palkkaa opettajiaan – se on opetusministeriön tehtävä.

Opettajan (ja rehtorin) autonomia on Kreikassa huomattavasti vähäisempää kuin Suomessa. Opetus on perinteisempää ja opettajajohtoisempaa, old schoolia. Toisaalta opiskelijat ovat kulttuurierojen vuoksi suomalaisia lukiolaisia aktiivisempia – ja äänekkäämpiä. Kreikkalaiset nuoret viittaavat aktiivisesti ja keskustelevat innokkaasti. Kymmenen samanaikaisesti nostettua kättä oli tavallinen näky. Todistimme jopa kahden opiskelijan spontaanin ja kiivaan väittelyn siitä, olisiko Zeus antanut tulen varastamisen anteeksi Prometheukselle, jos Prometheus olisi nöyrtynyt pyytämään.

Kreikkalaiset lukiolaiset eivät pääse räätälöimään lukujärjestyksiään. Koulupäivä alkaa ja päättyy aina samaan aikaan. Lukion viimeisiksi vuosiksi valitaan linja (esim. humanistinen), ja koko linjan valinneella luokalla on sama lukujärjestys. Pääsimme seuraamaan mm. latinan, muinaiskreikan, filosofian, historian, englannin ja liikunnan tunteja.

Silmiinpistävin ero suomalaiseen lukioon oli tietokoneettomuus. Kaikissa aineissa luettiin paperikirjoja ja tehtiin muistiinpanoja vihkoihin. Kun kysyin, missä opiskelijoiden puhelimet ovat, minulle kerrottiin, että laki kieltää oppilailta puhelimet kouluissa ja lukioissa. Kysyin, mitä seuraa, jos opiskelija käyttää puhelinta. Yhden vuorokauden erottaminen, kuulemma. Poissaolomerkintöjä kertyy erottamisen aikana. Jos poissaoloja on lukuvuoden aikana enemmän kuin Kreikan laki sallii, jää luokalle.

Kulttuurierojen ja älylaitteettomuuden seurauksena kreikkalainen lukio oli täynnä iloa, vilinää, hymyjä ja ääntä. Opiskelijat juttelivat, nauroivat, kinastelivat, tönivät, viittasivat ja keskustelivat enemmän kuin Suomessa. Lukiorakennus oli sisustukseltaan spartalaisen niukka, koulujärjestelmä on jäykempi, kuri on kovempi, mutta nuoret olivat iloisempia ja eläväisempiä. Kiinnostava ristiriita, näin suomalaisin silmin katsottuna.

EYL:n historian opettajat ottivat kaiken irti Ateenasta myös koulupäivien jälkeen. Tutustuimme Akropolis-kukkulaan ja Parthenon-temppeliin, vierailimme uudessa Akropolis-museossa ja arkeologisessa museossa, kiertelimme antiikin agoraa ja myöhäisempää roomalaista agoraa, kävimme Sokrateen vankityrmällä. Yksi opettajista ehti vielä ennen kotiinpaluuta toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa – hän juoksi Marathonista Ateenaan.

Esitämme lämpimät kiitokset erittäin ammattitaitoisille, motivoituneille ja vieraanvaraisille ateenalaisille humanististen aineiden opettajille. Toivottavasti EYL:n ja Ateenan 53:nnen lyseon yhteistyö jatkuu!

Lentokoneessa paluumatkalla 2.11.2025

Patrik Jensen-Eriksen

Antti Koskinen

Tero Mattila