Espoon yleiskaava 2060 -blogisarja: Toimivan kaupungin koneisto

Yhdyskuntatekninen huolto nousee harvoin esiin asukastilaisuuksissa tai asukkaiden antamissa palautteissa. Tämä ei ole ihme, sillä se on taustalla toimiva koneisto, joka pitää arjen pyörimässä. Koneiston olemassaoloa ei juuri havaita – ellei jokin mene pieleen.

Yleiskaavoitus tähtää pitkälle tulevaisuuteen. Tehtävämme on huolehtia siitä, että koneisto toimii kaupungin kasvaessa ja olosuhteiden muuttuessa. 

Yhdyskuntatekninen huolto käsittää useita osa-alueita, joihin kiinnitämme huomiota yleiskaavasuunnittelun aikana. Tässä muutamia esimerkkejä.

Energia

Energiatarpeet kasvavat Espoossa jatkuvasti. Erityisesti sähköä tarvitaan tulevaisuudessa reilusti nykyistä enemmän. Jotta energiaa voidaan tuottaa vähäpäästöisesti, kaavoituksessa varataan tilaa energian tuotantolaitoksille ja siirtoverkostoille. Espoon kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään tulevaisuudessa entistä enemmän hukkalämpöjä ja sähköön perustuvia lämpöpumppuja. 

Vesihuollon pääverkosto

Kaupungin kasvaessa veden kulutus ja jäteveden käsittelytarve kasvavat. Tämän myötä tarvitaan uusia vesihuoltolinjoja, tunneleita ja vesitorneja. Yleiskaavassa huomioidaan seudullisesti merkittävien vesihuollon päälinjojen toteuttaminen.

Espoossa sijaitsee Blominmäen jätevedenpuhdistamo, jonne johdetaan jätevesiä myös muista kaupungeista. Yleiskaavassa on tärkeää mahdollistaa Blominmäkeen johdettavien ja sieltä poiskulkevien verkostojen toteuttaminen pitkällä aikavälillä.

Yleisten alueiden kunnossapito

Eläminen kaupungissa on sujuvaa, kun yleisten alueiden kunnossapito toimii hyvin. Yleisten alueiden kunnossapito tarkoittaa esimerkiksi katujen rakentamista ja ylläpitoa, hiekoitusta ja hiekan poistamista, lumen auraamista ja kuljetusta pois väyliltä sekä puistojen hoitoa.

Kunnossapito tarvitsee monenlaisia varastoalueita ja tukikohtia eri puolilla kaupunkia. Yleiskaavoituksessa huolehdimme siitä, että Espoon eri alueilla on riittävästi tilaa kunnossapidolle myös tulevaisuudessa.   

Massojen hallinta

Rakennushankkeissa syntyy erilaisia maamassoja, joita täytyy käsitellä ja varastoida. Massoja pyritään kierrättämään, mutta esimerkiksi savea, silttiä ja liejua voidaan hyötykäyttää vain rajallisesti. Tämän vuoksi maa- ja kiviaineksia viedään myös maanvastaanottopaikoille. Sekä massojen kierrätys että loppusijoittaminen otetaan huomioon yleiskaavoituksessa.

Maa- ja kiviainesten vastaanottomäärät ovat vaihdelleet vuosina 2017–2024 välillä 860 000–1 460 000 kuutiota (tilavuus ennen maa-aineksen tiivistämistä, m3itd). Määrä on keskimäärin melkein kymmenen eduskuntatalon verran vuodessa. Vuosi 2024 oli massojen vastaanoton ennätysvuosi Espoon Kulmakorven alueella.

Lumen vastaanotto

Lumisina talvina kaduilta aurattavan lumen varastointi vaatii yllättävän paljon tilaa. Erittäin runsaslumisina talvina Espoossa on kuljetettu jopa 50 000 kuormallista lunta lumen vastaanottopaikoille. Vanttilan lumen vastaanottopaikalle on viety parhaimmillaan yli 10 000 kuormaa lunta. Se on suurin mahdollinen määrä, joka sinne mahtuu. 

Kun kaupunki kasvaa ja tiivistyy, poiskuljetettavan lumen määrä tulee lisääntymään. Yleiskaavassa voidaan varata paikat keskeisimmille lumen vastaanottopaikoille. 

Hulevedet ja tulvat

Kun kaupunki tiivistyy, päällystetyn pinnan määrä kasvaa. Samaan aikaan ilmastonmuutos lisää rankkasateiden riskiä ja voimakkuutta sekä nostaa meren pintaa. Yhdessä nämä johtavat kasvaviin hulevesimääriin ja tulvariskeihin, ellei niihin varauduta ennakolta.

Yleiskaavassa hulevesien hallintaa tarkastellaan valuma-aluelähtöisesti ja määritetään hulevesien hallinnan periaatteet. Tulvariskeihin varaudutaan ottamalla ne huomioon toimintojen suunnittelussa.

Yleiskaava on kaupungin pitkän aikavälin suunnitelma. Siinä määritellään, mihin ja miten sijoitetaan asuinalueet, palvelut ja muut alueet, kuten työpaikat. Lisäksi yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa yhdyskuntateknisten palvelujen järjestäminen kestävällä tavalla ja varautua erilaisiin tilanteisiin.

On tärkeää varmistaa, että esimerkiksi vesihuolto ja energiaratkaisut pystyvät vastaamaan kaupungin kehitykseen. Yleiskaava onkin merkittävä työkalu, joka ohjaa kasvavan kaupungin yhdyskuntateknistä huoltoa.

Jos teknistä huoltoa ei oteta ajoissa huomioon, sen toteutuksesta voi tulla hankalaa ja kallista. Se voi johtaa heikompaan kunnossapidon palvelutasoon. Monet yhdyskuntateknisen huollon alueista tuovat selkeitä rajoituksia muuhun maankäyttöön. Mikäli yleiskaavassa ei ole huomioitu yhdyskuntateknistä huoltoa, voi sopivien tilojen löytäminen tarpeen tullen olla haastavaa.

Toimintojen sijoittuminen ympäri kaupunkia mahdollistaa tehokkaan teknisen huollon verkoston. Esimerkiksi lumiaura pääsee nopeasti aurattavalle kaduille, eikä lunta tarvitse kuljettaa useiden kilometrien päähän. Näin voidaan varmistaa, että lumituiskuisina aamuna aikaa ei kulu turhiin ajomatkoihin. 

Yhdyskuntatekninen huolto on siis elintärkeä osa kaupungin toimintaa, mutta sen tärkeys jää usein huomaamatta silloin, kun kaikki toimii.

Yksin emme työtä tee: jokainen osa-alue pitää sisällään paljon vuorovaikutusta sidosryhmien ja kaupungin sisäisten toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat mm. energiayhtiöt, HSY ja Espoon kaupunkitekniikan keskus.

Tehtävämme on turvata yhdyskuntatekniikasta vastaavien toimijoiden tulevaisuuden tarpeita, jotta kaupungin koneisto toimii ja kaupunkilaisten arki sujuu myös tulevaisuudessa.

Kirjoittajat: Energiainsinööri Mika Huttunen huolehtii yleiskaavan energiahuoltoon liittyvistä kysymyksistä. Yleiskaavainsinööri Suvi Lämsä vastaa tekniseen huoltoon, hulevesiin ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvistä teemakysymyksistä. 

Lisätietoa:

• Lue lisää Espoon yleiskaava 2060:sta.
• Lue lisää yleiskaavoituksesta.