ESPOON VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2025
Hyväksytty 26.11.2024
ESPOON VAMMAISNEUVOSTO
RÅD FÖR PERSONER MED FUNKTIONSNEDSÄTTNING I ESBO
ESPOON VAMMAISNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2025
Espoon vammaisneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien vammais- ja
potilasjärjestöjen*, kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden
yhteistyö- ja vaikuttamistoimintaelin.
Espoon vammaisneuvoston tehtävänä on seurata ja toimenpiteillään edistää palvelujen
kehittymistä Espoossa, tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja Espoon kaupungille ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Vammaisneuvoston toiminta perustuu 1.6.2017 voimaan tulleeseen kuntalakiin.
*) Tässä toimintasuunnitelmassa vammaisilla ja vammaisjärjestöillä tarkoitetaan myös pitkäaikaista sairautta potevia henkilöitä ja heidän järjestöjään.
1. Vammaisneuvoston toiminnan painopistealueet
Painopisteet vuodelle 2025
- Palvelut kuuluvat kaikille. Vammaisvaikutusten arviointi on tehtävä kaikissa suunnittelu- ja päätösprosesseissa.
o vammaiset jäävät huomiotta erilaisissa palvelustrategioissa ja -suunnitelmissa, joissa käytetään ikäkausijaottelua
o vammaiset on huomioitava hyvinvointisuunnitelmien ja -strategioiden tavoitteissa
- Espoon kaupungin palveluiden sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen seuranta
o vammaiset ihmiset käyttävät sekä Espoon kaupungin että hyvinvointialueen palveluita
• kaikkien palveluiden on oltava saavutettavia ja esteettömiä
• seurataan palvelujen kehittymistä ja saatavuutta
o hyvinvointialueen budjettileikkausten vaikutukset vammaisiin espoolaisiin
• asiakasmaksujen muutokset sekä maksujen alentaminen
• vammaispalvelujen toiminnan varmistaminen ja seuranta
• vammaispalvelujen riittävyys ja laatu on taattava
• hyvinvointialueen kuljetuspalveluiden toiminnan seuranta ja niihin vaikuttaminen
Hyväksytty 26.11.2024
- Rakennetun ympäristön esteettömyyden jatkuva edistäminen ja seuranta
o esteettömyyssuunnitelmien ja -tavoitteiden edistäminen
o esteettömyysdirektiivin toimeenpanon edistäminen
- Digitaalisten palveluiden saavutettavuuden jatkuva edistäminen ja seuranta
o digitaalisten palvelujen saavutettavuuden edistäminen
o saavutettavuuden varmistaminen tiedottamisessa
• espoolaisten tiedonsaanti tulee varmistaa monikanavaisuudella (mm. paperitiedotteilla)
- Vammaisneuvoston vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen
o yhdenvertaisuus muiden kuntalain mukaisten vaikuttamistoimielinten kanssa
o vammaisneuvostolle riittävä resurssointi mm. sihteerin tehtävissä
o vammaisneuvoston toiminnan tunnettavuuden parantaminen
• vammaisneuvoston tunnettavuus sekä kaupungin sisällä että kuntalaisille
• vammaisneuvoston oman tiedotuskanava aktiivinen hyödyntäminen
2. Vammaisneuvoston toiminta
2.1. Yleistä
Uusi vammaispalvelulaki astuu voimaan 1.1.2025. Se tuo mukanaan sekä muutoksia vanhoihin palveluihin että uusia palveluja. Siirtymäkauden aikana – ennen kuin laintulkinta selkiytyy – on odotettavissa epäselvyyksiä vammaispalveluiden saamisessa ja toteutumisessa.
Vuosi 2025 on vaalivuosi. Alue- ja kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2025. Myös Espoon vammaisneuvoston vaali pidetään Espoon vammaisneuvoston neuvottelukunnan kevätkokouksessa toukokuussa 2025. Vanha vammaisneuvosto jatkaa toimintaansa, kunnes Espoon kaupunki saa nimettyä uuden vammaisneuvoston. Myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaisneuvoston edustajat valitaan ja nimetään uudestaan. Vammaisneuvosto nostaa esiin ja vaikuttaa vammaisille ihmisille tärkeisiin aiheisiin alue- ja kuntavaaleissa sekä järjestää vaalipaneelin.
Hyvinvointialueen muodostumisen aiheuttamat muutokset vaikuttavat Espoon vammaisneuvoston rooliin ja resurssointiin. Vuonna 2025 selkiytetään edelleen vammaisneuvoston toimintatapaa ja käydään keskustelua vammaisneuvoston resurssoinnista.
Vammaisneuvosto pitää yhteisiä tilaisuuksia järjestöjen, vammaisten kuntalaisten, virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. Lisätään vuorovaikutusta yhdistysten kanssa ja korostetaan neuvottelukunnan roolia ja mahdollisuuksia. Vammaisneuvosto toivoo saavansa enemmän palautetta epäkohdista vammaisilta kuntalaisilta ja heidän läheisiltään. Tällöin vammaisneuvoston vaikuttamistoimintaa voidaan kohdistaa vammaisille kuntalaisille tärkeisiin asioihin.
Hyväksytty 26.11.2024
2.2. Vammaisneuvoston tehtävät
Vammaisneuvoston tehtävänä on:
1. Edistää viranomaisten, luottamushenkilöiden, vammaisten henkilöiden ja vammais- ja potilasjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa.
2. Seurata vammaisten tarpeiden kehitystä kaupungin tehtäviin kuuluvalla alueella.
3. Seurata vammaisiin vaikuttavaa kaupungin hallinnon päätöksentekoa.
4. Edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon.
5. Edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoista osallistumista kaupungin eri toimintoihin ja palveluihin.
6. Seurata kaupungin tuottamien, vammaisille henkilöille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuisuuksien kehitystä ja tiedottaa vammais- ja potilasjärjestöille vammaispalvelujen ja tukitoimien kehityksestä ja saatavuudesta.
7. Vaikuttaa ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen siten, että rakennettu ympäristö, julkiset tilat, julkinen liikenne, asunnot, liike- ja toimitilat soveltuvat niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua, toimia ja suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia rajoittunut.
8. Tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin viranomaisille vammaisia koskevissa asioissa.
9. Tiedottaa toiminnastaan.
10. Valmistella toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä antaa toimintakertomus.
11. Hoitaa muut vammaisneuvostolle kuntalain (410/2015) 28 §:n mukaan kuuluvat tehtävät.
2.3. Vammaisneuvoston kokoukset ja seminaarit
- Vammaisneuvoston kokoukset ovat kuukausittain (paitsi heinäkuu) tai tarvittaessa useammin
- Rakennetaan kaikille -työryhmän kokoukset kuukausittain tai tarvittaessa useammin
- Työryhmien kokoukset ja työpajat tarvittaessa
- Vammaisneuvoston kaksi seminaaria (kevät- ja syyskausi)
• Kaupungin toimijoiden, järjestöjen ja vammaisneuvoston yhteiset tapahtumat
• Syksyn seminaari korvaa aikaisemman Kaikki pyörii -tapahtuman. Tapahtumassa jaetaan myös Esteetön teko -palkinto ja mahdolliset kunniamaininnat.
- Vammaisneuvoston jäsenten erikseen päätettävät osallistumiset koulutuksiin ja seminaareihin
- Rakennetaan kaikille -työryhmän jäsenten osallistuminen rakennetun ympäristö ja esteettömyyden koulutuksiin sovittaessa
Hyväksytty 26.11.2024
Lisäksi vammaisneuvosto voi järjestää erillisiä esittely- tai työkokouksia sekä vuoropuhelua edistäviä tapahtumia ajankohtaisista aiheista.
2.4. Vammaisneuvoston työryhmät
Vammaisneuvostolla vuonna 2025 toimii Rakennetaan kaikille -työryhmä.
Vammaisneuvosto on valtuuttanut Rakennetaan kaikille -työryhmän hoitamaan rakennuksien ja rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyviä tehtäviä.
Vuonna 2025 vammaisneuvostolla on myös Sivistyspalveluiden työryhmä ja Hyvinvointityöryhmä, joiden toimintaa aktivoidaan ja tarkastellaan vuoden aikana. Vammaisneuvosto voi perustaa muita työryhmiä, mikäli tarvetta ilmenee.
Työvaliokuntaan kuuluvat ainakin vammaisneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä Rakennetaan kaikille -työryhmän vetäjä. Työvaliokunta voi tarvittaessa pyytää kokouksiinsa mukaan muita jäseniä ja asiantuntijoita.
2.5. Vammaisneuvoston edustajat kaupungin työryhmissä, hankkeissa ja luottamuselimissä
Vammaisneuvosto asettaa tarvittaessa edustajat kaupungin ja muiden yhteisöjen työryhmiin tai yhteistoimintaelimiin. Vammaisneuvoston edustajalle nimetään aina tarvittaessa myös varaedustaja. Vammaisneuvosto asettaa kehittämishankkeisiin edustajan, mikäli se on mahdollista. Vammaisneuvosto määrittelee tavoitteet ja toimintatavat yhteistyölle. Vammaisneuvosto edellyttää, että osallistujien kulut korvataan ja osallistumisesta maksetaan kokouspalkkio.
Vammaisneuvosto esittää, että vammaisneuvoston edustaja kutsutaan tasavertaisesti kuntalain muiden vaikuttamistoimielinten kanssa myös valtuustoon, lautakuntiin ja poikkihallinnollisiin kehittämisryhmiin sekä hyvinvointialueen valmisteluryhmiin ja sen taustaryhmiin.
Vammaisneuvostolla on edustajia Liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmässä.
Päätöksenteossa on tunnistettava vammaisiin henkilöihin vaikuttavat asiat. Vammaisneuvostolla on tietämystä ja kokemusta juuri näistä asioista. Vammaisneuvoston osaaminen on hyödynnettävissä kaikessa kaupungin päätöksenteossa.
2.6. Vammaisneuvoston edustajat Länsi-Uudenmaan vammaisneuvostossa
Vammaisneuvostolla on 5 edustajaa ja 5 varaedustajaa Länsi-Uudenmaan
vammaisneuvostossa. LUVN vammaisneuvoston puheenjohtajana toimii 2025 keväällä
päättyvällä kaudella Espoon vammaisneuvoston puheenjohtaja.
Länsi-Uudenmaan vammaisneuvoston ajankohtaiset asiat käsitellään aina vammaisneuvoston
Hyväksytty 26.11.2024
kokouksessa. Ennen LUVN vammaisneuvoston kokouksia pidetään varsinaisten jäsenten ja
varajäsenten yhteinen ennakkokokous.
3. Vammaisneuvoston yhteistyö
3.1. Neuvostot, neuvottelukunnat ja vaikuttamistoimielimet
- Teemme yhteistyötä Länsi-Uudenmaan vammaisneuvostojen kanssa
- Teemme yhteistyötä myös Länsi-Uudenmaan vanhusneuvoston ja nuorisovaltuuston kanssa
- Teemme yhteistyötä Uudenmaan alueella toimivien hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen kanssa
- Vammaisneuvosto toimii kiinteässä yhteistyössä muiden neuvostojen kanssa tarpeen mukaan.
- Vanhusneuvosto ja Nuorisovaltuusto ovat kaupungin sisällä tärkeitä yhteistyötahoja. Vanhusneuvostolla ja nuorisovaltuustolla on edustajat vammaisneuvoston kokouksissa ja Rakennetaan kaikille -työryhmässä.
3.3. Kaupunginhallitus ja muut kunnalliset luottamuselimet sekä ulkoinen yhteistyö
- Yhteistyö toimialojen johtoryhmien kanssa
- Yhteistyö kaupunginhallituksen ja muiden luottamushenkilöiden kanssa
- Lisätään vammaisneuvoston tuntemusta mm. valtuustoryhmissä
- Yhteistyö ministeriöiden kanssa ja lakialoitteiden kommentointi
3.4. Vammaisneuvoston neuvottelukunta
Vammaisneuvoston neuvottelukunta muodostuu espoolaisista vammais- ja sairausjärjestöistä. Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuoden aikana.
Vammaisneuvoston tavoitteena on aktivoida järjestöjä laajempaan yhteistyöhön vammaisneuvoston ja toistensa kanssa. Järjestöt ovat merkittävä väylä vammaisten ihmisten osallisuuteen ja myös hyvinvoinnin seurantaan.