Espoon vammaisneuvoston lausunto Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) 2026–2029
Espoon kaupunki, 02070 Espoon kaupunki, www.espoo.fi / Esbo stad, 02070 Esbo stad, www.esbo.fi
Espoon vammaisneuvosto
Rådet för personer med funktionsnedsättning i Esbo
Lausunto 1 (3)
20.1.2026
Espoon vammaisneuvoston lausunto
Hyvinvointisuunnitelma (luonnos) 2026–2029
Vammaisneuvosto antaa lausuntonsa Hyvinvointisuunnitelman luonnokseen 1.12.2025.
Versio on selkeästi vielä keskeneräinen ja vammaisneuvostolle ei ole järjestetty esittelyä tähän
asiaan.
Vammaisneuvosto kommentoi luonnosta seuraavasti:
Espoon Tarinan tavoitteet suhteessa hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin
Ilmaisut ”jokainen lapsi ja nuori”, ”jokainen aikuinen” ja ”jokainen ikääntynyt” sisältävät myös
vammaiset, pitkäaikaissairaat sekä muut toimimisrajoitteiset henkilöt. Hyvinvointisuunnitelman
pohjalta määriteltyjen toimenpiteiden tulee ulottua näihin ryhmiin yhdenvertaisesti.
On hyvä huomioida, että ikäkausittaiset hyvinvointisuunnitelmat unohtavat vammaiset,
pitkäaikaissairaat ja muut toimimisrajoitteiset.
Kaupunginjohtaja mainitsee, että ’ Tarve yhteisöllisyydelle, hyväksyville katseille ja kohtaamisille
kasvaa. Olemme varmaan havahtumassa siihen, että hyvinvointi edellyttääkin enemmän yhdessä
olemista, yhdessä tekemistä ja toisten auttamista.’
Hyvinvointisuunnitelmassa tulee selkeästi huomioida vammaiset ja muut toimimisrajoitteiset
henkilöt omana kohderyhmänään.
Hyvinvointisuunnitelma nostaa keskiöön mielen hyvinvoinnin, yksinäisyyden ja
turvallisuuden
Toimimisrajoitteisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksien edistäminen vaatii kohdennettuja
toimenpiteitä. Mikäli välttämättömät tukipalvelut puuttuvat, kasvaa syrjäytymisen, yksinäisyyden ja
mielenterveyteen liittyvien ongelmien riski huomattavasti. Palveluiden saatavuuden epävarmuus
sekä esteettömyyden toteutumattomuus lisäävät turvattomuuden tunnetta. Esimerkiksi
talvikunnossapidon riittämättömyys rajoittaa liikkumis- ja osallistumismahdollisuuksia, mikä
puolestaan lisää yksinäisyyttä, mielenterveyden haasteita sekä turvattomuuskokemuksia.
Nämä kolme keskeistä ilmiötä kohdistuvat erityisesti henkilöihin, joilla on vamma tai muu
toimintakyvyn rajoite. Suunnitelmassa on perusteltua korostaa vammaisten ja muiden
toimimisrajoitteisten henkilöiden asemaa, sillä esitetyn hyvinvointikäsityksen mallin osa-alueet
(having, loving, doing, being) ovat näiden ryhmien osalta usein puutteellisia.
Ikäkausittaiset hyvinvointisuunnitelmat
Ikäkausittaiset hyvinvointisuunnitelmat eivät tällä hetkellä huomioi vammaisia, pitkäaikaissairaita tai
toimimisrajoitteisia henkilöitä riittävästi. Näitä henkilöitä on kaikissa ikäluokissa. On tärkeää, että
asetetut tavoitteet saavutetaan yhdenvertaisesti myös heidän osaltaan. Tarvitaan kohdennettuja
toimenpiteitä, jotka ottavat huomioon kyseisten ryhmien erityistarpeet.
Hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistäminen yhteistyössä hyvinvointialueen
kanssa
Vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt ovat ensisijaisesti Espoon kaupungin asukkaita. Espoon
luottamushenkilöiden velvollisuutena on varmistaa, että hyvinvointialue tuottaa riittävät ja toimivat
palvelut espoolaisille vammaisille ja pitkäaikaissairaille.
Hyvinvointialue on siirtänyt rakentamisen esteettömyyden kuntien ja niiden rakennusvalvonnan
vastuulle. Tämä muutos korostaa esteettömyystyön painoarvoa ja lisää sen merkitystä palvelujen
käytettävyydessä. Toimenpiteen "Esteettömyysohjelman päivityksestä" tulisi olla tavoitteellisempi
ja kunnianhimoisempi, jotta saavutetaan parempia tuloksia esteettömyyden edistämisessä.
Muita huomioita
Palvelut kuuluvat kaikille.
Hyvinvointialueen tuottamat vammaispalvelut toimivat tukipalveluina osalle vaikeavammaisista
espoolaisista (noin 5000 henkilöä), mahdollistaen heidän yhdenvertaisen osallistumisensa Espoon
tarjoamiin palveluihin sekä tasavertaisen aseman palveluiden käyttäjinä. Huomattava osa
espoolaisista toimintarajoitteisista henkilöistä (n. 15 % kaikista espoolaisista) ei kuitenkaan ole
hyvinvointialueen vammaispalveluiden tuottamien tukipalveluiden piirissä. Tämä tuo omat
haasteensa Espoolle palveluiden tarjoajana. Esimerkiksi Olarissa äskettäin avattu maksuton
yhteisötila kansalaistoimijoiden käyttöön ei ole esteetön, minkä vuoksi tilassa ei voida toteuttaa
asetettua tavoitetta yhteisöllisyyden vahvistamisesta toimimisrajoitteisten henkilöiden tai heidän
järjestöjensä näkökulmasta. Lisäksi digipalveluiden saavutettavuudessa on edelleen kehittämisen
tarvetta.
Vammaisvaikutusten arviointi
Vammaisvaikutusten arviointi tulee sisällyttää kaikkiin Espoon toimintaprosesseihin, jotta palvelut
voidaan suunnitella yhdenvertaisesti kaikille käyttäjäryhmille. Kilpailutuksissa sekä muissa
vastaavissa sopimusmenettelyissä on varmistettava, että vammaisten ja toimintarajoitteisten
henkilöiden tarpeet huomioidaan asianmukaisesti.
Kaupungin avustukset
Avustusten ehdoissa tulee edellyttää, että toiminta ja tilat soveltuvat kaikille osallistujille, mukaan
lukien vammaiset ja muut toimimisrajoitteiset henkilöt. Kaupungin myöntäessä avustuksia
hyvinvointia edistävään toimintaan on varmistettava, että kaikki voivat osallistua tapahtumiin
esteettömästi.
Vammaisneuvoston puolesta
Pirkko Kuusela puheenjohtaja
Hanna Bäckström varapuheenjohtaja
Jakelu Hyvinvointipäällikkö Taru Ikäheimonen
Liikunta- ja hyvinvointilautakunta