Espoon Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille- työryhmän lausunto Espoon leikkipaikka-ohjelmasta vuosille 2026-2036 huomioitavaksi

Espoon vammaisneuvosto

Rådet för personer med funktionsnedsättning i Esbo

Espoon vammaisneuvoston lausunto

3.11.2025           

Espoon Vammaisneuvoston ja sen Rakennetaan Kaikille- työryhmän lausunto Espoon leikkipaikka-ohjelmasta vuosille 2026-2036 huomioitavaksi

Espoon vammaisneuvosto ja sen Rakennetaan kaikille -työryhmä haluaa tuoda esille huomioita sekä havaitsemiaan ongelmakohtia Espoon leikkipaikka-ohjelma-luonnoksesta vuosille 2026-2036, jotta kaikki ohjelman leikkipaikat suunnitelmineen ja toteutuksineen saadaan käytettäviksi, turvallisiksi ja esteettömiksi.
 
Yleistä

 Espoo-tarinassa 2025–2029 kerrotaan Espoon olevan lasten ja nuorten pääkaupunki ja muutoinkin valtuustokauden Espoo-tarinassa korostetaan sekä panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin. 
Onkin siis ensiarvoisen tärkeää, että myös lapsille suunnatut leikkipaikat on suunniteltu ja toteutettu Espoo-tarinan hengessä kaikille lapsille sopiviksi, turvallisiksi ja esteettömiksi.

Vammaisneuvosto toivoo jatkossa voivansa olla osa leikkipaikkasuunnitteluprosessia esteettömien ja turvallisten leikkipaikkojen toteuttamiseksi Espooseen. Nyt valmisteltavan leikkipaikkaohjelman ohjausryhmässä ei ole ollut mukana vanhempien tai vammaisten lasten eikä vammaisten vanhempien edustajaa. Verkkosivujen kyselyt tavoittavat huonosti kiireisiä vanhempia eivätkä ne usein ole digisaavutettavia.

Käyttäjäryhmät

Leikkipaikkojen käyttäjäryhmä on lapset ja ehkä osa varhaisnuorisoakin. Kuitenkin leikkipaikoille saapuva ja lasta leikkivälineen kanssa auttava ryhmä on usein paljon ajateltua laajempi. Lasten lisäksi paikalle tulee päästä myös lasten vanhemmat ja/ tai huoltajat, lapsen sisarukset ja vaikka lastenhoitajana sillä hetkellä toimiva isovanhempi. Leikkipaikkojen tulee siis soveltua laa-alaiselle joukolle lapsen kehityksen tukena olevaa käyttäjä/ osallistujaryhmää.

Leikkipaikkojen käyttäjäryhmä on lapset ja osa varhaisnuorisoakin. Kuitenkin leikkipaikoille saapuva ja lasta leikkivälineen kanssa auttava ihmisryhmä on usein paljon ajateltua laajempi. Lasten lisäksi paikalle tulee päästä myös lasten vanhemmat ja/ tai huoltajat tai muu lasta vahtiva aikuinen, sekä lapsen sisarukset.  Leikkipaikkojen tulee siis soveltua laaja-alaiselle joukolle lapsen kehityksen tukena olevaa verkostoa. Esteetön leikkipaikka sopii kaikille ja se ottaa huomioiin leikkipaikkaa käyttävien aikuisten ja lasten moninaiset tarpeet.

Esteetön reitti tulee olla aina lyhin portille tai pääsisäänkäynnille johtava reitti, jotta leikkipaikkaa voisi tosiasiallisesti käyttää lasta saattamassakin oleva toimintarajoitteinenkin henkilö.

Vaikutusarviointi

Leikkipaikkaohjelman suunnittelussa on mainittu lapsiarvioinnin tekeminen. Kuitenkin tärkeää vammaisvaikutusten arviointia ei ole tehty. Vammaisia henkilöitä on joka ikäryhmässä, vauvasta vaariin, joten tämän olennaisen vaikutusarvioinnin puuttuminen ohjelmasta on selkeä puute.
 

Termistö

- Saavutettavuus-termi on jo käytössä saavutettavuus-direktiivin (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta) kautta ja sillä tarkoitetaan digitaalista esteettömyyttä. 
Olisi hyvä käyttää jotain muuta termiä asiakirjassa sekaannusten välttämiseksi. Esim. lähestyminen/ lähestyttävyys voisi olla toimiva termi.

-LE= liikkumisesteinen.

-Esteetön leikkiväline: Esteettömälle leikkivälineelle ei ole yhtä määritelmää, mutta leikkivälineitä valittaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että leikkipaikka mahdollistaa monipuolisen liikkumisen ja osallistumisen toimimis- ja liikkumisesteistä huolimatta, leikkivälineen vieressä on tilaa avustamiselle ja esteettömyys, turvallisuus ja moniaistisuus huomioidaan leikkivälineiden valinnassa ja ympäristöä suunniteltaessa.
 

Ohjelmaluonnoksen termistössä on vaihtelua ja olisikin hyvä tarkentaa termejä eri kohdissa. Toiminta- ja liikkumisrajoitteisilla henkilöillä katetaan lähes kaikki vammaryhmät ja erilaiset toimintarajoitteet, eikä erilaisia vammaryhmiä tarvitse siten eritellä.

RAKAN huomiot ja kommentit:

• Leikkipaikkaohjelman tavoitteiden yläotsikoihin tulee lisätä esteettömyys (luku 2.), jotta kaikki ymmärtävät esteettömyyden kuuluvan perusperiaatteisiin leikkipaikkojenkin suunnittelun ja toteutuksen suhteen.
• Lähestymisen leikkipaikalle on aina oltava vähintään yhdestä suunnasta esteetöntä.
• Esteetön reitti leikkipaikan portille on oltava lyhin reitti.  Erityisesti reitin pituus- ja sivuttaiskaltevuudet on huomioitava.
• Saattoliikenne on eri asia kuin LE-pysäköinti.
   
• Saattoliikennepaikka (isolle LE-autolle sopiva) on oltava portin tai pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä. 
   
• Saattoliikenne tulisi toteuttaa ns. läpiajettavana, jolloin ajoneuvoilla ei tarvitse peruuttaa leikkipaikan läheisyydessä.
   
• Saattoliikennepaikan käyttötarkoituksen ollessa suunniteltu vain LE-autoliikenteelle, tulee se merkitä erillisellä ISA-tunnuksella. Merkin korkeusasema olisi hyvä olla 1200 mm. Myös ajoratamerkintä LE-saattopaikalle on suotavaa.
   
• LE-pysäköintipaikkojen on oltava lähimmät merkityt pysäköintipaikat.
• Pihojen luiskien kaiteissa on muistettava laittaa käsijohteet molemmin puolin kahdelle korkeudelle. Pitkissä luiskissa ja ylipäätänsä pitää olla levähdyspenkkejä eri korkeuksilla.
• Talvikunnossapito tulee suunnitella ja toteuttaa hyvin LE-saattoliikennepaikan ja LE-pysäköintipaikkojen sekä esteettömän reitin kannalta. Toimintaesteiset henkilöt – olivat he sitten lapsia tai aikuisia – eivät kykene liikkumaan auraamattomilla (pysäköinti)paikoilla. 
   
• Lumen läjityspaikan osoittaminen kiinteistöllä estää lumen läjittämistä LE-pysäköintipaikalle. LE-pysäköintipaikkoja on rajallisesti ja niiden käyttäminen läjityspaikkana estää toimintaesteisten yhdenvertaisen mahdollisuuden liikkua ja pysäköidä ajoneuvonsa.
• Lähileikkipaikat ovat erittäin tärkeitä liikkumis- ja toimintaesteisille lapsille ja lasten läheisille sekä toimintaesteisten aikuisten lapsille, sillä jos liikkuminen tuottaa ongelmia, on mahdollisimman lyhyt matka olennainen osa palvelun valintaa.
• Jokaisella lähileikkipaikallakin tulee olla vähintään yksi esteetön leikkiväline. Paras mahdollinen tilanne olisi, jos mahdollisimman moni leikkivälineistä kaikilla Espoon leikkipaikoilla olisi esteetön. Leikkivälineratkaisuissa ja niiden sijoittelussa olisi hyvä huomioida huoltajan/ avustajan mahdollisuus olla lapsen mukana leikeissä. Monilla pienilläkin ratkaisuilla voidaan parantaa leikkivälineen soveltuvuutta laajemmalle käyttäjäryhmälle. (esim. tukikaide, selkänoja, tms.)
• Asukaspuistojen leikkipaikat tulee välittömästi korjata esteettömiksi senkin osalta, että LE-saattopaikka ja LE-pysäköintipaikat ovat riittävän lähellä asukaspuistoa ja piharakenteet, mm. luiskat ovat esteettömästi toteutettuja.
  Asukaspuistojen rooli alueen kohtaamispaikkana lapsille ja vanhemmille monipuolisine tapahtumineen ja toimintoineen edellyttää asukaspuiston ja sen kulkuväylien ja muiden toimintojen tosiasiallista esteettömyyttä.
• Leikkipaikkojen nimeämisen kohdalla voisi nykyisessä tilanteessa (,jossa leikkipaikoille saapuminen tai leikkivälineet eivät ole esteettömiä) jo leikkipaikan nimen perässä olla selkeästi vaikkapa kansainvälinen ISA-tunnus merkitsemässä esteettömyyttä. Tällöin leikkipaikan valinta olisi helpompaa toiminta- ja liikkumisesteisille henkilöille (lapset ja heidän huoltajansa ja muut läheiset).
• Leikkipaikkojen suunnittelussa tulee olla tästä ohjeesta poikkeamismahdollisuus leikkipaikkojen sijainnin suhteen. Espoon kasvaa asukasmäärältään nopeasti ja etenkin uusien asuinalueiden kaavoittaminen ei näy riittävästi leikkipaikkojen suunnitelluissa sijainneissa. Koska uusille, jo kaavoitetuille ja aikanaan valmistuville asuinalueille muuttaa keskimäärin nuorempaa lapsiperhe-ikäistä väestöä, tulee suunnitelmissa ottaa tarkemmin huomioon kasvavan väestön sijainti ja siten leikkipaikkojen sijainnit. 
  Esitetyt väestönkasvuennusteen alueittain eivät välttämättä pidä paikkansa, vaan ohjelman ja sitä kautta suunnittelun tulee olla ajan tasalla, jos ja kun jokin alue kasvaakin nopeammin kuin tässä ohjelmassa on esitetty.
• Uusien leikkipaikkojen sijoitusanalyysiä tulee päivittää vuosittain toteutuvien asukasmäärien seurannan mukaisesti
• Uusien leikkipaikkojen määrä tuntuu vähäiseltä Espoon väestönkasvuennusteeseen nähden.
• Leikkipaikkojen perusparannuksia etenkin esteettömyyden suhteen on parannettava.
• Opasteilla on tärkeä rooli leikkipaikkojen käytettävyydessä. Opasteita tarvitaan leikkipaikalle saapumiseen sekä leikkipaikalla toimimiseen. 
  Opasteet tulisi suunnitella myös liikkumis- ja toimintaesteisiä henkilöitä palveleviksi.  
  Etenkin toiminta- ja liikkumisesteisille sopivat leikkipaikat ja -välineet tulee merkitä kansainvälisellä ISA-tunnuksella.
• Opasteet ulkona vaativat riittävän suuren, selkeän fontin ja kontrastin taustaan sekä valaistuksen.

Espoossa 3.11.2025

Pirkko Kuusela   Vammaisneuvoston puheenjohtaja

Hanne Österber Rakennetaan kaikille -työryhmän puheenjohtaja

Jakelu:

Kaupunkitekniikan keskus, kirjaamo@espoo.fi

Espoon vammaisneuvoston jäsenet ja varajäsenet
Espoon vammaisneuvoston Rakennetaan kaikille -työryhmän 
jäsenet ja varajäsenet