Espoon lukiopsykologitoiminta täyttää 20-vuotta

Espoo on ollut edelläkävijä lukiopsykologitoiminnassa. Kaupunki palkkasi ensimmäisen lukiopsykologinsa jo vuonna 2001 eli tasan 20 vuotta sitten. Moni paikkakunta teki saman vasta paljon myöhemmin.

Espoossa johtava psykologi Sirkka Lyttinen alkoi puuhata lukiopsykologien saamista oppilaitoksiin. Hän näki tarvetta palveluille muuallakin kuin peruskoulussa, joissa psykologeja oli ollut jo 1970-luvun lopulta alkaen.

 – Tarve lukion psykologipalveluihin oli suuri. Kun palveluita ei ollut opiskelijoiden mielestä riittävästi, nuoret saapuivat yllättäen tv-kameroiden kanssa johtavan koulupsykologin työhuoneeseen vaatimaan näitä palveluita. Tahtotila heillä oli kyllä sama, mutta resurssit ja lainsäädäntö olivat eri päättäjien takana, muistelee entinen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen.

Ensimmäinen lukiopsykologi Liisa Lyytikäinen aloitti työnsä kartoittamalla opiskelijoiden toiveita ja tarpeita psykologipalvelujen suhteen. Hän kiersi lukioita, teki kyselyitä oppilaille ja selvitti myös rehtorien ja muun henkilökunnan näkemyksiä

Opiskelijoiden mielestä kaikille lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille olisi pitänyt varata keskusteluaika koulupsykologille mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Vielä tuolloin tähän ei ollut mahdollisuutta.

Espoon lukiot oli pitkään jaettu kolmen psykologin kesken, alueet olivat suuria. Suomessa ja maailmalla tapahtuneet kouluväkivaltatapaukset ja vuonna 2014 valmistunut uusi opiskeluhuoltolaki kasvattivat Espoon lukiopsykologien määrää vuosi vuodelta. Varhaisen tuen ja ennalta ehkäisevän palvelun arvo alettiin ymmärtää.

– Tällä hetkellä lukiokoulutuksessa on kuusi psykologia. Ammatilliset oppilaitoksetkin saivat psykologipalvelut vuonna 2015. Kaiken kaikkiaan toisella asteella psykologivakansseja on nyt 12, opiskeluhuollon päällikkö Terhi Pippuri kertoo.

Opiskeluhuoltoon on vuonna 2023 tulossa merkittäviä muutoksia, kun psykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestettäviksi. Myös oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin on tulossa muutoksia.

­ – Esitysluonnoksen mukaisesti henkilöstömitoitukset olisivat sekä perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa 670 opiskelijaa kuraattoria ja 780 opiskelijaa psykologi kohden. Näitä henkilöstömitoituksia on opiskeluhuoltoon odotettu todella pitkään, ne parantaisivat merkittävästi palveluiden saatavuutta, opiskeluhuollon psykologit Minna Niinimäki ja Jonna Naumoff kertovat.

Toisen asteen oppilaitosten psykologin palvelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia.

­ – Psykologien tehtävänä on edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja tukea opinnoissa. Tarkoituksena on, että mielenterveyttä ja opiskelukykyä tuettaisiin matalalla kynnyksellä, kun ongelmat ovat vielä pieniä, Minna Niinimäki huomauttaa.

Vastaanotolle hakeudutaan hänen mukaansa opiskeluun liittyvien pulmien, stressin hallinnan, mielialan laskun, ahdistuneisuuden tai vaikean elämäntilanteen vuoksi.

–  On todella hienoa, että useimmiten nuoret ovat itse yhteydessä suoraan psykologiin ja varaavat itselleen ajan vastaanotolta. Vaikuttaa siltä, että vuosien kuluessa kynnys yhteydenottoon on laskenut. Kaikkein tärkeintä on, että opiskelija tulee vastaanotolla kuulluksi ja saa apua tilanteeseensa, psykologit toteavat.

Opiskelijan vanhemmat, opettajat tai henkilökunnan edustajat voivat myös ohjata nuorta psykologin puheille. 

– Psykologin työtehtäviin kuuluu kartoittaa opiskelijan tilanne ja ohjata hänet mahdollisiin jatkotutkimuksiin ja -hoitoihin. Psykologit tekevät tiivistä yhteistyötä kuraattorien, terveydenhoitajien, koululääkärien, rehtorien ja opettajien kanssa. Yhteistyö on tiivistä myös erityisopettajien ja opojen kanssa, joita on lukiossa ja myös ammattioppilaitoksissa enemmän kuin ennen, Jonna Naumoff kertoo.

Opiskeluhuollon psykologit tarjoavat konsultaatiopalvelua myös oppilaitosten henkilöstölle. Psykologit edistävät työllään koko oppilaitoksen hyvinvointia, opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä.  

Viime vuosina lukiolaisten kokema stressi on nostattanut keskustelua. Lukiolaisten arki on vaativaa, päivät ovat pitkiä ja suorituspaineet kovia.

– Opiskelijoilta vaaditaan tehtäväksi valintoja ja päätöksiä entistä aiemmin, jo lukion alkuvaiheessa. Mielestäni tämä on iso rasite nuorille. Valinnoilla on kauaskantoisia vaikutuksia ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintomahdollisuuksiin opiskeluhuollon psykologi Minna Niinimäki pohtii.

Ammattioppilaitoksissa etäopetus on heikentänyt opiskelijoiden jaksamista. Tukitoimia tarvitaan entistä enemmän myös opinnoissa etenemiseen.

– Lähiopetus vahvistaa ryhmään liittymistä ja nuorille tärkeitä sosiaalisia suhteita. Opiskelijoiden opintoaika on osalla pidentymässä, koska etäopetus on hankaloittanut ammatillisten taitojen oppimista, opiskeluhuollon psykologi Jonna Naumoff kertoo.

Minna pitää tärkeänä sitä, että opiskelijat opettelisivat olemaan itselleen armollisia, palkitsemaan itseään pienistä onnistumisista ja tekemään valintoja.

– Kaikkiin aineisiin ei voi panostaa yhtä paljon, eikä kaikista aineista tarvitse saada kymppiä. On sallittua epäonnistua ja jakaa tarvittaessa opinnot pidemmälle aikavälille. Lukioissa saa onneksi aiempaa enemmän tukea opintojen suunnitteluun opinto-ohjaajilta, he neuvovat mielellään opiskelijoita muun muassa kurssien valinnassa ja aikatauluttamisessa.

Nyky-yhteiskunnassa arki juoksee minuuttiaikataulun mukaan. Monilla nuorilla on opiskelun lisäksi tavoitteellisia harrastuksia, jolloin myös koulupäivän ulkopuolella on tarkat aikataulut. Koulupäivien jälkeen pitäisi tehdä myös läksyjä ja erilaisia projekteja.

Palautuminen on tärkeää. Se auttaa pitämään opiskelun ja muun elämän tasapainossa.

– Vapaa-ajalla tulisi voida irrottautua opiskelusta ja palautua opiskelun aikaansaamista rasituksista, saada mieli unohtamaan opiskeluasiat edes vähäksi aikaa. On tärkeää löytää itselleen oikeat aktiviteetit, jotka antavat vastapainoa opiskeluun. Riittävä ja laadukas uni auttaa jaksamaan, sille on varattava riittävästi aikaa, Jonna ja Minna muistuttavat.