Energiayhteisöt lisäävät tulevaisuuden energiaekosysteemien resilienssiä ja kestävyyttä

  • Ympäristö
27.12.2022 9.48Päivitetty: 8.3.2024 6.29
Aurinkopaneeleja talojen katoilla Otaniemessä.
Energiayhteisössä jäsenet voivat jakaa esimerkiksi aurinkopaneelien avulla tuottamansa energian keskenään ja myydä ylijäämän sähköverkkoon.

Maailman energiankulutus kasvaa jatkuvasti ja tarvitsemme uusia ratkaisuja energian käytön ja jakelun tehostamiseksi. Energiayhteisöt ovat yksi tärkeä askel kohti hiilineutraalia energiankulutusta ja kysyntäjoustoa Euroopan unionissa.

Energiayhteisöt tuovat asukkaat ja muut toimijat yhteen ja tarjoavat mahdollisuuden yhteisten energiainvestointien tekemiseen. Käytännössä energiayhteisön voi muodostaa esimerkiksi taloyhtiö, joka päättää asentaa aurinkopaneelit ja jakaa tuotetun energian osakkeenomistajien kesken ja myydä ylijäämäenergian sähköverkkoon.

Energiayhteisöt edistävät uusiutuvan energian kestävää käyttöä ja tarjoavat uusia tapoja jakaa hyötyjä yhteisöissä. Esimerkiksi taloyhtiöt, teollisuusalueet tai kaupunginosat voivat muodostaa yhteisöjä, joiden jäsenet hyötyvät yhteisestä energiantuotannosta tai energian ostamisesta yhdessä.

Energiayhteisöjen perustamista edistetään Espoossa

Jotta suuri yleisö ottaisi energiayhteisöt omakseen ja kokisivat ne houkutteleviksi, tulee energiayhteisöjen olla helposti saavutettavia ja toimia oikeudenmukaisesti. Innovatiiviset teknologiaratkaisut ja liiketoimintamallit mahdollistavat energiayhteisöt, mutta niistä tulee todellisuutta vain energiankäyttäjien tuella.

Espoon kaupungin, VTT:n, Aalto-yliopiston ja Omnian Kestävän kasvun kehitysympäristöjen toteutuspolku KETO-hankkeessa tehdään töitä energiayhteisöjen edistämiseksi. Tavoitteena on luoda kaupunkiympäristöihin sopivia vaihtoehtoisia energiayhteisömalleja ja konsepteja sekä suunnitelmia niiden toteuttamiseksi Otaniemessä ja Kerassa.

Osana hanketta työskenteli tutkimusapulaisina kolme Aalto-yliopiston opiskelijaa, jotka tutkivat energiayhteisöjä eri näkökulmista.

Uusia tuloksia ja tuttuja perusteita

Jokaisella tutkimusapulaisella oli oma näkökulmia aiheeseen ja työt tuottivat sekä tuttuja perusteita että uusia oppeja.

Jasmin Jaanto kehitti työssään luottolaskentamalleja, jotka mahdollistavat oikeudenmukaisen ja tehokkaan voitonjaon energiayhteisöissä. Jasmin tarkasteli samaa aihetta jo kandidaatin tutkielmassaan. Viimeaikaiset lakimuutokset ovat laajentaneet energiayhteisöjen toimintamahdollisuuksia Suomessa, ja se tarjosi erinomaisen tilaisuuden jatkaa aiheen tutkimista.

Yue Zuo tutki energiayhteisöjen sisäisten energiavarastojen merkitystä tarkastelemalla akkuihin, sähkökemiallisiin varastoihin ja lämpövarastoihin liittyviä teknologioita ja kehitti työkalun akun käytön simuloimiseksi. Myös hänellä oli vahvaa aiempaa osaamista aiheesta, sillä hän tutustui eri Euroopan maiden energiayhteisöihin liittyvään lainsäädäntöön ja linjauksiin aiemmassa kehittämishankkeessa.

Ruqian Zhang puolestaan lähestyi aihetta älykkäiden rakennusten ja niitä mahdollistavien teknologioiden näkökulmasta. Työssään hän keskittyi hybridilämmitysjärjestelmään ja sen optimointiin pienessä energiayhteisössä käyttäen esimerkkinä Aalto Works -rakennusta.

Kaikki kolme ovat samaa mieltä, että tutkimustyö on ollut ehdottoman mielenkiintoista ja joissain suhteissa yllättävääkin. Aluksi vaikealta vaikuttaneet asiat osoittautuivat lopulta varsin yksinkertaisiksi ja helpolta vaikuttaneet asiat saattoivat osoittautua haastaviksi.

Esimerkkinä Yue mainitsi, että tietojen saaminen todellisista käyttötapauksista kuulostaa yksinkertaiselta, mutta tietoja on itse asiassa hyvin vaikea saada. Myös tarvittavan laskennan laajuus ja oikeiden työkalujen löytäminen aiheuttivat ajoittain päänsärkyä. Kaikki yllätykset eivät kuitenkaan olleet ikäviä – sekä Jasmin että Ruqian iloitsivat siitä, että oppivat käyttämään Excelin makro-ominaisuuksia moniulotteisten ongelmien ratkaisemiseen.

Miltä energiayhteisöjen tulevaisuus näyttää?

Nuoret asiantuntijat jakavat vision energiayhteisöjen valoisasta tulevaisuudesta – on selvää, että energiateollisuus ja tuottaja-kuluttajaratkaisut kehittyvät edelleen. Kaikki kolme olisivat tulevaisuudessa mielellään mukana aihealueen kehittämisessä joko tutkijan, tohtorikoulutettavan tai energiateollisuuden asiantuntijan ominaisuudessa. Hanke avasi uusia näkökulmia siihen, kuinka energiayhteisöjä tutkitaan ja tarkastellaan yliopistomaailman ulkopuolella, ja herätti kiinnostusta aihetta ja sen tutkimusta kohtaan.  Kokemus toi myös uutta perspektiiviä projektityöhön ja siihen, miten yhteistyötä voitaisiin jatkossa parantaa.

 

Lisätietoa:

Jasmin Jaanto: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/116353(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Ruqian Zhang: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/117112(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Yue Zuo: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/117118(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Kestävän kasvun kehittämisympäristöjen toteutuspolku KETO-hankkeessa edistetään vihreän siirtymän ja digitaalisuuden mahdollisuuksia yhteistyössä yksityisen ja julkisten kumppanuuksien kanssa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Espoon kaupunki, VTT, Aalto-yliopisto ja Omnia ja se toteutetaan Euroopan Unionin REACT-EU EAKR-rahoituksella ja rahoitus on osa Euroopan Unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
  • Kestävä kehitys
  • Energia