Enemmän palveluita rantaraitille ja puistoihin

Peräti 5 000 espoolaista vastasi Mun Espoo kartalla -kyselyyn, joka toteutettiin viime syksynä nyt toista kertaa. Vastauksissa esiin nousivat turvallisuus ja joukkoliikenneyhteydet sekä toiveet yhteisistä alueista kaikille asukkaille.

Mun Espoo kartalla -kyselyssä kerättiin asukkaiden kokemuksia ja kehittämisideoita jälleen viime syksynä.

”Jo ensimmäisellä kierroksella, joka toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa vuonna 2020, pyrittiin luomaan toistettava asukaskysely. Siinä haluttiin koota perusaineistoa asukkaiden näkemyksistä koko Espoosta”, kertoo tutkija Laura Malm-Grönroos kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Hän vastaa Mun Espoo kartalla -kyselystä.

”Vastaukset ovat kaikkien kaupungissa työskentelevien, ei vain meidän kaupunkisuunnittelun työntekijöiden käytettävissä, ja voivat toimia asukkaiden äänenä erilaisissa hankkeissa. Näitä tietoja voidaan täydentää hankkeiden omilla asukasvuorovaikutuksilla”, Malm-Grönroos sanoo.

Hän nostaa esiin yhden kyselyn uusista kysymyksistä, joka käsitteli kaupunkiympäristön koettua turvallisuutta. Tulokset yllättivät hänet.

”Lapset ja nuoret, joista suurin osa oli yläkouluikäisiä, nimesivät arkiympäristössään enemmän turvallisia kuin turvattomia paikkoja. Aikuiset nimesivät enemmän turvattomia kuin turvallisia paikkoja. Tämä on mielenkiintoista”, hän sanoo.

Toinen kiinnostava havainto oli, että lapset ja nuoret kokivat luonnon – metsät ja ulkoilualueet – turvattomammaksi kuin aikuiset. Lapset pelkäävät punkkeja, villieläimiä, kaatumista ja eksymistä.

Malm-Grönroos kertoo, että turvattomiksi ja turvallisiksi koetut alueet on nyt merkitty kartalle, joten kaupunkisuunnittelussa voidaan tarkastella tekijöitä, jotka vaikuttavat käsityksiin turvattomuudesta.

”Tunnistamalla niitä turvattomuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavia asioita, joihin kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa, pystytään jatkossa paremmin lisäämään turvallisuutta mahdollistavia asioita.”

Kyselyn mukaan espoolaiset haluavat monipuolisempia ympäristöjä ja mahdollisuuksia erilaisille toiminnoille. He toivovat muun muassa leikkipuistoihin myös teineille sopivia aktiviteetteja sekä kahviloita, käymälöitä ja roskiksia suosituimpien virkistysreittien, rantaraitin ja puistojen yhteyteen.

”Yleisesti ottaen ihmiset haluavat kehittää yhteisiä alueita kaikille espoolaisille ja ikäryhmille”, Malm-Grönroos sanoo ja lisää, että mitään todella villejä ehdotuksia ei tullut.

Yksi erityinen toivomus usealla oli se, että hiihtolatujen vieressä pitäisi olla kävelyreittejä; ei siis pidetty siitä, että tietyt reitit ovat talvisin ainoastaan hiihtäjien käytössä.

”Lisäksi toivottiin suoria joukkoliikenneyhteyksiä kaupunkikeskuksiin ja Helsinkiin sekä pohjois–eteläsuuntaisia poikittaisliikenneyhteyksiä.”

Kun vastaajat merkitsivät arjen paikkoja, joita he käyttävät eniten, ostospaikat nousivat suosituimmiksi. 5 000 vastaajaa merkitsi kartalle 8 000 ostospaikkaa.

Seuraavaksi eniten käytettyjä paikkoja olivat kulttuuria, harrastuksia ja virkistystä tarjoavat paikat.

Kaikki kyselyn vastaukset tallennetaan ja niitä voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin muissakin hankkeissa.

”On mahdollista, että ehdotukset otetaan huomioon jo käynnissä olevissa tai suunnitteilla olevissa projekteissa, mutta mitään taetta siitä ei toki ole”, Malm-Grönroos toteaa.

Kyselyn tarkempia tuloksia ja analyysejä julkaistaan Espoon kaupungin verkkosivuilla tulevien vuosien aikana.

Lue lisää Mun Espoo -kartalla kyselystä.

Teksti: Salla Vuori.

Teksti on julkaistu alun perin Espoo-lehdessä 1/2025. Lue Espoo-lehden muita juttuja.