50 vuotta leikkiä, ohjausta ja perhetoimintaa: asukaspuistot keräävät kiitosta

Teksti Sanna Jäppinen, kuvat Juho Kuva.

Kohtaamiset ja lasten riemu ovat parasta työssäni, sanoo pitkäaikainen asukaspuiston ohjaaja Taru Kärhä. Espoon asukaspuistojen 50-vuotisjuhlaa vietetään 4. syyskuuta. 

Espoon asukaspuistotoiminta täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Karakallion asukaspuiston ohjaajalle Taru Kärhälle vuosi tarkoittaa myös kahta henkilökohtaista merkkipaalua. 
– Olen ollut vakituisessa työssä Espoon varhaiskasvatuksessa vuodesta 1996 – ja 25 vuotta asukaspuistoissa. 

Taru on vuosien varrella työskennellyt eri rooleissa, muun muassa asukaspuiston esihenkilönä ja monikulttuuriopettajana. 
– Olen koko ajan työskennellyt Leppävaaran suuralueella, jossa olen myös asunut suurimman osan elämästäni. Alueen neljästä asukaspuistosta olen ollut töissä kolmessa, ja 13 viime vuotta ohjaajana Karakalliossa.

Ura lasten parissa on vielä pidempi: jo 1980-luvun lopulla Taru teki sijaisuuksia Espoon varhaiskasvatuksessa opiskellessaan nuoriso-ohjaajaksi, ja teini-ikäisenä hän hoiti lapsia perheissä. 

Espoon ensimmäinen ympärivuotinen leikkipuisto perustettiin Matinkylään vuonna 1976 ja viimeisin eli 16. puisto Järvenperään vuonna 2017. Asukaspuisto-nimi tuli käyttöön vuosituhannen taitteessa, ja se kuvaa hyvin puistojen monipuolista toimintaa.
– Aamupäivisin meillä on pikkulapsiperheille ohjattua toimintaa, kuten kädentaitoja, liikuntaa ja musiikkia, eli kotihoidossa oleville lapsille tarjotaan vastaavia palveluita kuin varhaiskasvatuksessa.

Nykyään on myös 2–5-vuotiaille lapsille järjestettyä kerhotoimintaa, johon haetaan varhaiskasvatushakemuksella, Taru kertoo.  
– Iltapäivällä tulevat koululaiset. Autamme heitä esimerkiksi kaverisuhteiden luomisessa ja läksyissä sekä järjestämme ohjattua toimintaa, johon voi osallistua oman mielenkiinnon mukaan. Ulkoliikunta kuuluu olennaisesti jokaiseen puistopäivään. 

Lisäksi on monenlaisia tapahtumia, tempauksia ja juhlapäiviä, ja asukaspuistojen tiloja voi myös vuokrata vaikkapa syntymäpäivien viettoon. 

Puistojen toiminta on pysynyt melko samanlaisena Tarun koko uran ajan, sillä asiakasryhmät ja perheiden perustarpeet ovat samoja vuodesta toiseen. Työn mielekkyys syntyy siitä, että lapsille kokemukset ovat ainutkertaisia.
– Lasten ilo, riemu ja onnistumisen kokemukset joka päivä ovat parasta, työni suola, Taru sanoo. 
– Se, millaista palautetta ja kannustusta annamme lapsille, on todella tärkeää. Pienet siemenet voivat kantaa kauas ja vaikuttaa koko oppimispolkuun. 

Koska asukaspuistoissa tapahtuu paljon ja ikähaarukka on laaja, vaaditaan työntekijöiltä joustavuutta. Valtaosa ohjelmasta ei vaadi ennakkoilmoittautumista, eli myöskään osanottajat eivät ole etukäteen tiedossa. 
– Tämä työ sopii monipuoliselle ja avoimelle ihmiselle. Erilaiset ihmiset tulee kohdata tasavertaisesti ja ystävällisesti, ja kaikkien kanssa pitää pystyä juttelemaan, Taru sanoo.

Hän korostaa myös työn itsenäisyyttä. Puistoissa on kahden tai kolmen hengen tiimit, eikä lähiesihenkilö ole jatkuvasti läsnä. 
– Työntekijän on hallittava toiminnan suunnittelu ja toteutus, tehtävä hankinnat sekä hypättävä tarvittaessa keittiöapulaisen, opettajan, siivoojan, sairaanhoitajan tai talonmiehen rooliin.
Toisaalta Taru iloitsee siitä, että viime vuosina asukaspuistoista on tullut yhä tiiviimmin osa Espoon varhaiskasvatuksen kokonaisuutta ja tavoitteita. Tämä näkyy esimerkiksi asiakkaiden osallisuuden lisäämisenä ja systemaattisena palautteen keräämisenä.

Kaupunkitason palautteen ohella puistoissa kuunnellaan tarkalla korvalla omaa asiakaskuntaa. 
– Lapset laittavat hymy- tai kurttunaamoja palautepurkkiin, ja yhdessä suunnitellaan esimerkiksi iltapäivien lukkarit. Vanhemmat antavat tietysti paljon suullista palautetta, he voivat myös jättää viestejä seinällä olevaan ”toiveiden puuhun”, ja aamupäiväasiakkaille järjestetään kerran kuussa palaute- ja ideointikahvit, Taru kertoo Karakallion käytännöistä. 

Espoon asukaspuistoissa riittää kävijöitä – vuonna 2025 yhteensä lähes 330 000, joista koululaisia yli 80 000 – vaikka huippuvuosista määrät ovat laskeneet. 
– Nykyään perheille on paljon muutakin tarjontaa, ja asukaspuistossa saatetaan käydä vaikkapa kerran viikossa, Taru kertoo. 

Hän uskoo, että espoolaiset arvostavat edelleen paljon sitä, että tarjolla on ilmaisia, laadukkaita lähipalveluita. Tämä näkyy myös kaupungin asiakaskyselyissä: asukaspuistojen arvosana on ollut jo vuosia 9 eli kiitettävä. 
– Asukaspuistoissa lähialueen samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset voivat kohdata toisiaan, Taru sanoo.

Juttuun on haastateltu myös varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Nina Konttista.