Aloite: Yksinkertaisilla ratkaisuilla mittavia säästöjä parantuneesta kansanterveydestä: ruoka- ja terveysalan toimijat peräävät mahdollisuuksiin tarttumista

Ravitsemussuosituksia julkaiseva Valtion ravitsemusneuvottelukunta on toukokuussa 2026 julkaissut omat kärkiviestinsä päättäjille.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) Kansalliset ravitsemussuositukset päivitettiin vuonna 2024. Ne on suunnattu muun muassa julkisille ruokapalveluille ja elintarviketeollisuudelle, mutta Suomessa myös kansalaiset tuntevat suositukset melko hyvin. Suositukset ovat vaikuttaneet kuluttajakäyttäytymiseen ja vuonna 2025 esimerkiksi säilykepalkokasveja myytiin 14 prosenttia edellisvuotta enemmän, mikä on perinteiselle ja vakiintuneelle tuoteryhmälle huomattava hyppäys.

Lähes 30 allekirjoittajaa – Apetit Oyj, Asikkalan kunta, Espoo Catering Oy, Happy Plant Protein Oy, Jalofoods / Oy Soya Ab, Kymijoen ravintolapalvelut Oy, Lääkäriliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, Marttaliitto ry, Meeat Food Tech Oy, Midsona Finland Oy, Mö Foods Oy, Oatly Oy, Pirkanmaan Voimia Oy, Plant Planet Oy Ab, Pro Vege ry, Puolet Parempi Oy, Ruokailo, Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry, Ruokakasvatus Ruukku ry, Unicafe / Ylva palvelut Oy, Vegem Oy, Vihreä härkä kasviproteiinit, Voima-papu Finland Oy / Karviaisten tila, Vöner Oy, Ympakti Oy, Weefy Oy ja WWF sekä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen ACE-hanke – esittävät, että ravitsemussuositusten mukaista ruokailua helpotetaan edelleen julkisissa ruokapalveluissa.

Suomessa julkisten ruokapalvelujen toiminta on lähes 400 miljoonalla vuosittaisella annoksellaan laajaa, ja sitä edelleen vahvistamalla voimme tukea siirtymää kasvi- ja kalapainotteiseen ruokavalioon. Tarvitaan ammattikeittiöhenkilökunnan osaamisen kehittämistä. Valtion kannattaa tehdä osaamisen kehittämistä koordinoidusti, jotta se voidaan toteuttaa tehokkaasti.

Ruokakasvatuksen roolia kouluympäristössä täytyy kasvattaa, niin opetus- kuin ateriapalveluhenkilöstön osalta. Pitkäjänteinen ja moniammatillisella yhteistyöllä tehty ruokakasvatus takaa kouluruokailun merkityksen hyvinvointioppimiselle, jolloin tuetaan myös tulevaisuuden aikuisten hyvinvointia.

Ravitsemussuositusten mukainen ruokailu on kasvipainotteista. Tarjolla voi edelleen olla kohtuullisesti eläinperäisiä raaka-aineita, kuten maitoa ja lihaa. Kasviproteiinia ja lihaa yhdistelevien annoksien tarjonta on lisääntynyt selkeästi viimeisen vuoden aikana, ja ne ovat olleet hyvin mieluisia monilla paikkakunnilla. Myös kestävästi pyydetyn kalan määrää tulisi lisätä julkisissa hankinnoissa.

Ruokapalveluiden henkilöstölle tarkoitettuja kouluttautumismahdollisuuksia on kehitettävä ja lisättävä entisestään. Käytännönläheisen koulutuksen lisäksi on huomioitava myös kasvipainotteiseen ruokailuun ohjaavat parhaat käytännöt. Nämä liittyvät esimerkiksi ruoan nimeämiseen, esillepanoon ja erilaisiin sisältö- ja vaikutusmerkintöihin. Julkisin varoin kehitettyä reseptiikkaa tulee saada hyödynnettäväksi mahdollisimman laajasti julkisissa ruokapalveluissa.

Allekirjoittaneet pitävät nykyisessä kouluruokailusuosituksessa hyvänä sitä, että kasvipohjaisen ruuan tarjoamista suositellaan vapaasti valittavana päivittäin. Uusien ravitsemussuosituksien mukaiseksi päivitettävässä kouluruokailusuosituksessa tulisi kuitenkin suositella, että kasvisruoka tai kasviproteiinia ja lihaa/kalaa yhdistävä ruoka olisi esillä nimenomaan ensimmäisenä valintana. Se on monille kustannukseton tapa edistää kestäviä valintoja. Lisäksi nämä kasvipohjaiseen ruokaan liittyvät suositukset pitäisi saattaa valvottavien asioiden piiriin kohtuullisella siirtymäajalla.

Ajantasaisten ravitsemussuositusten noudattaminen kouluruokailussa pitäisi saada myös perusopetuslakiin. Tällä hetkellä jossakin kunnassa yritetään ottaa jopa voin käyttö takaisin kouluruokailuun, vaikka sen käytön poistoa on terveyssyistä suositeltu jo pitkään.

Julkisten ruokapalveluiden lisäksi täytyy kehittää terveydenhoitohenkilökunnan, kuten terveydenhoitajien ravitsemusosaamista, jotta esimerkiksi lapsiperheet saavat ajanmukaista tietoa terveellisestä ravitsemuksesta.

Ravitsemussuosituksien mukaisien ruokavalioiden avulla voidaan saada huomattavia säästöjä. Terveelliset ruokavaliot ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja, ylipainoa ja tyypin 2 diabetesta. Tanskan kansallisessa terveydenhuollossa on arvioitu säästettävän vuosittain 2 mrd. €, jos ravitsemussuosituksia noudatettaisiin. Norjassa laskelmiin otettiin huomioon myös ruokavalion myötä parantunut työkyky ja vähentyneet työpoissaolot, jolloin vaikutus on yli 10 mrd € vuosittain. Molempien maiden väkiluku on samaa kokoluokkaa kuin Suomessa eli vastaavia säästöjä voitaisiin saada myös täällä.

Tanskassa edistetään vahvasti terveellisiä ruokavalioita ja myös kestävämpää ruuan tuotantoa. Siellä luotiin maailman ensimmäinen kasvipohjaisen ruuan kansallinen toimintasuunnitelma vuonna 2023 ja siellä on myös kasvipohjaisen ruuan rahasto. Myös Suomen tulee tehdä strateginen valinta kehittää kasvipohjaisen ruuan tuotantoa ja elintarvikejalostusta, jotta saamme lisää kotimaisia kasviproteiini- ja kasvimeijerituotteita. Allekirjoittaneet ehdottavat kasvipohjaisen ruuan toimenpideohjelman kirjaamista ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen seuraavaan hallitusohjelmaan.

Asikkalan kunnan ateria- ja puhtauspalvelupäällikkö Minna Pettinen, p. +358 44 7780215

Happy Plant Protein Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Jari Karlsson, jari@happyplantprotein.com, p. +358 40 1961744

Maa- ja kotitalousnaisten keskus ry:n kehityspäällikkö Marita af Klercker, marita.afklercker@mkn.fi, p. +358 40 5264619

Plant Planet Oy Ab / Green Planet Astronauts perustaja / toimitusjohtaja, Milla Westerling, milla@greenplanetastronauts.com, p. +358 50 0538075

Pro Vege ry:n toiminnanjohtaja Jukka Kajan, jukka.kajan@provege.fi, puh. +358 50 4674740

Ruokailon ruokapalvelujen asiantuntija Charlotta Hyttinen, charlotta@ruokailo.fi

Puolet Parempi Oy:n Co-founder Kaisa Somerpalo, kaisa@sopuruoka.fi, p. +358 40 7233868

Ruokakasvatus ruukku ry:n toiminnanjohtaja Aliisa Hyvönen, aliisa@ruokakasvatus.fi, puh. +358 44 3399344

Suomen ympäristökeskus, Ace Life -hanke, tutkimusprofessori Minna Kaljonen, minna.kaljonen@syke.fi, p. +358 29 5251252

UniCafen/Ylva Palvelut Oy:n liiketoimintajohtaja Anne Immonen, anne.immonen@ylva.fi, p. +358 40 5125008

Voima-papu Finland Oy / Karviaisten tilan yrittäjä Katriina Klinckowström, katriina.klinckowstrom@gmail.com, p. +358 40 8032235

WWF:n ruokaohjelman asiantuntija Elisa Niemi, elisa.niemi@wwf.fi, p. +358 40 7233868