Viherin kuvataide

Viherlaakson lukion laaja-alainen kuvataideopetus antaa opiskelijalle mahdollisuuden opiskella hyvät perustiedot ja -taidot visuaalisissa taiteissa niin elämää kuin jatko-opintoja ajatellen. Taideaineiden opiskelu lisää opiskelijan motivaatiota, itsetuntemusta, hyvinvointia, tunnetaitoja sekä tiedollista yleissivistystä – puhumattakaan luovasta ongelmanratkaisusta ja innovatiivisesta ajattelusta.

Lukiossamme opiskelijalla on mahdollisuus löytää omat vahvuutensa kuvataiteen kentässä niin klassisen kuvailmaisun tekniikoissa, median maailmoissa kuin muotoilun moninaisissa ilmentymissä. Viherlaakson lukion vuonna 2021 valmistuneessa uudisrakennuksessa on huomioitu muotoilun, median ja digitaalisen taiteen uudet tekniikat sisältäen mm. Mac- ja valokuvausstudiot sekä laser- ja 3D-tulostukset.

Yhteistyö- ja tiimityöskentelytaitoja erityisesti kehittävä taiteiden ja tieteiden välinen taideproduktio toteutetaan kerran vuodessa yhdessä muiden taide- tai lukuaineiden kanssa. Tällä opintojaksolla tehty produktio esitetään vuosittaisena Viheri-päivänä.

Kuvataiteen opinnoissa harjaannutetaan laaja-alaisia opintokokonaisuuksia monipuolisesti, ja vierailut erilaisten taideilmiöiden äärelle kuuluvat oleellisesti kuvataideopintojen sisältöihin. Mahdollisuuksien mukaan osallistumme yhteistyöprojekteihin lukion ulkopuolistenkin tahojen kanssa.

Lukiomme opiskelijoita osallistava taiteiden toimikunta aloitti syksyllä 2022 toimintansa. Taiteiden toimikunnan tehtävänä on osallistua lukiomme taide- ja näyttelytoiminnan suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Opiskelijalähtöisen taiteiden toimikunnan tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden yhteisöllisen vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä hyvinvointia.

Viherlaakson lukion kuvataidelinjalle valitut 25 opiskelijaa opiskelevat muiden ryhmien kanssa eivätkä näin ollen muodosta omaa opiskelijaryhmää.

Kuvataidelinjan opiskelijat opiskelevat saman määrän lukion kokonaisoppimäärään kuuluvia pakollisia opintojaksoja kuin yleislinjan opiskelijat. Kuvataiteen opinnot valitsee opiskelija kiinnostuksensa mukaan tarjolla olevasta 19 kuvataiteen opintojaksosta. Opintojaksot on ryhmitelty kahdeksaan erilliseen opintokokonaisuuteen, joiden avulla opiskelija voi hahmottaa eri opintojaksojen muodostamia aihekokonaisuuksia. Jokainen erillinen opintojakso on laajuudeltaan 2 op.

Opintokokonaisuudessa on mahdollista suorittaa seuraavat kuusi opintojaksoa itsenäisesti: KU02, KU04, KU05, KU10, KU14 ja KU20. Itsenäinen opiskelu edellyttää menestystä aikaisemmissa kuvataiteen opinnoissa.

Kuvataidelinjan opinnoista opiskelija saa todistuksen opintojensa päätyttyä. Kuvataidelinjan todistukseen oikeuttavat opinnot muodostuvat vähintään kahdeksasta kuvataiteen opintojaksosta sekä opiskelun loppuvaiheessa tehtävästä päättötyöstä, joka on valtakunnallinen kuvataiteen tai median lukiodiplomi. Lukiodiplomin laajuus on 2 op.

Kuvataidelinjalaiset järjestävät lukioaikana syntyneistä teoksistaan päättönäyttelyn vuosittain sovittuun paikkaan.

Vuositasosuositukset on merkitty alla olevien opintojaksojen yhteyteen roomalaisin numeroin.

Valtakunnalliset pakolliset opintojaksot

KU01 Omat kuvat, jaetut kulttuurit (I)
KU02 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt (II)

Opintokokonaisuudet

Taidehistorian opintokokonaisuus
KU04 Taiteen monet maailmat (II–III), KU05 Taide nyt! (II–III)

Tilan ja muotoilun opintokokonaisuus (valitse vähintään 2 opintojaksoa = 1 opintokokonaisuus):
KU13 Keramiikka ja muotoilu (II–III), KU14 Arkkitehtuuri ja tilasuunnittelu (II–III), KU19 Digitaalinen muotoilu (II–III)

Median opintokokonaisuus
KU03 Kuva viestii ja vaikuttaa (I–III), KU09 Kuvaviestintä (I–III)

Visuaalisen viestinnän opintokokonaisuus
KU06 Digitaalinen kuva (I–III), KU18 Sarjakuva ja animaatio (I–III)

ELOVALO-opintokokonaisuus 1
KU07 Elokuvailmaisu (I–III), KU10 Valokuva- ja elokuvailmaisun jatkokurssi (III)

ELOVALO-opintokokonaisuus 2
KU08 Valokuvailmaisu (I–II), KU10 Valokuva- ja elokuvailmaisun jatkokurssi (III)

Kuvailmaisun tekniikat -opintokokonaisuus (valitse vähintään 2 opintojaksoa = 1 opintokokonaisuus):
KU11 Piirustus ja maalaus (I–III), KU16 Maalaustekniikat (I–III), KU12 Taidegrafiikka (I–III), KU17 Kuvanveisto ja tilataide (I–III)

Kuvataiteen projekti
KU-projekti PRK1 (1. vuonna)
KU-projekti PRK2 (2. vuonna)
KU-projekti PRK3 (3. vuonna)

Yksittäiset opintojaksot
KU15 Lavastustaide (I–III)
KU20 Kuvispassi (I–III) (itsenäisesti suoritettava opintojakso)

• Opintojaksolla havainnoidaan opiskelijalle itselleen ja muille merkityksellisiä kuvia – erilaisia kuvailmaisun välineitä, materiaaleja ja teknologioita käyttäen.
• Opiskelijan omat kuvat ja kuvastot toimivat yhtenä kuvailmaisun lähtökohtana – taiteen kuvien ja muun visuaalisen kulttuurin rinnalla. Moninäkökulmaista oppimista tapahtuu ollessamme teoksen, tekijän ja katsojan moninaisissa rooleissa.
• Omakohtaisessa kuvailmaisussaan opiskelija pohtii kuvia mm. identiteettien rakentajina, kulttuurisen moninaisuuden ilmentäjinä ja kulttuuriperinnön uudistajina. Näkemykset taiteen tehtävästä avautuvat taiteen ilmiöiden, käsitteistöjen ja tulkintojen kartoittamisella.
• Visuaalinen kommunikaatio ja toimijuus ovat keskeisiä opintojakson sisältöjä. Omaa ajatteluaan opiskelija oppii tuomaan näkyväksi sekä kuvallisesti että visuaalisen viestinnän ja teknologian keinoja soveltaen. Kuvan tekemisen lainalaisuuksia opiskellaan tutkimalla ja tulkitsemalla kuvaa, eri aikoina ja eri kulttuureissa – taiteen ajankohtaisia ilmiöitä unohtamatta.

• Ympäristö on jotakin mikä ympäröi meitä. Se voi olla luonnon muovaama tai ihmisen muotoilema, konkreettinen tai virtuaalinen, fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen. Opintojaksolla tarkastellaan luonnon, arkkitehtuurin ja muotoilun henkilökohtaisia, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja globaaleja ilmiöitä ja merkityksiä. Siinä tutkitaan ympäristön kuvakulttuurien yhteyksiä opiskelijan omiin kuviin, taiteeseen ja kulttuuriperintöön. Kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys ovat rakennettuja ja luonnon ympäristöjen tarkastelun kohteena.
• Arkkitehtuurin, muotoilun ja tuotteistamisen sisällöt, prosessit ja toimintatavat ovat kuvallisen tuottamisen lähtökohtana. Kiinnostavaa on, kuinka visuaalisuutta ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen on mahdollista osallistua ja vaikuttaa erilaisiin ympäristöihin.
• Taiteen merkitysten ymmärtäminen erilaisissa ympäristöissä ja niiden suunnittelussa sekä ajankohtaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä mahdollistaa toimijuuden ja osallisuuden opiskelijan henkilökohtaisessa ja yhteiskunnallisessa elämässä.

• Opintojaksolla syvennetään omakohtaista suhdetta digitaaliseen kuvaan, mediaan, taiteeseen ja teknologiaan.
• Opintojaksolla perehdytään erilaisiin medioiden ilmaisu-, tuotanto- ja esitystapoihin sekä laajennetaan median, taiteen, teknologian ja audiovisuaalisen kulttuurin tuntemusta. Moninäkökulmaisuutta saavutetaan tulkitsemalla median ilmiöitä tekijän, yleisön ja yhteiskunnan näkökulmista.
• Opiskelijan omaa osallisuutta ja toimijuutta medioiden kentässä kartoitetaan ja kehitetään.
• Omalla tekemisellä tutkitaan mediateknologian keinoja, työtapoja ja prosesseja suunnittelussa, vuorovaikutuksessa ja osallistumisessa itsenäisesti sekä osana ryhmää.

• Mistä asioista oma kuvailmaisusi ammentaa? Missä ovat kuvan tekemisesi juuret ja kuvalliset lähteet? Miten taiteen maailmat ovat rakentaneet kulttuuria ja kansallista identiteettiä? Miten taide luo ja uudistaa kulttuuriperintöä? Mikä on ollut kuvantekijän rooli erilaisissa kulttuureissa ja yhteisöissä?
• Opintojaksolla oman työskentelyn lähteinä ovat eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri kulttuureissa tuotettu taide. Taidetta tarkastellaan mm. kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta.
• Kuvien tarkastelun ja kuvailmaisun lähtökohta on opiskelijoille merkityksellisissä kuvissa sekä taiteen maailmoissa, joihin he osallistuvat omaehtoisesti.
• Opiskelija tutkii, tulkitsee ja arvottaa taiteen kuvien henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä erilaisia työtapoja ja tekniikoita soveltaen. Näyttelykäynnit ovat mahdollisia.
• Opintojakso valmentaa hyvin kuvataiteen lukiodiplomin tekemiseen portfoliotyöskentelynsä ja teoslähtöisen työskentelytapansa vuoksi.

• Opintojaksolla tutkitaan tämän päivän taiteen ilmiöitä laajasti. Tarkastelemme nykytaidetta, sen taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja erilaisia taidekäsityksiä. Opimme ymmärtämään myös nykytaiteen yhteyttä taiteen historiaan.
• Omassa kuvan tekemisessä käytämme erilaisia työmenetelmiä ja nykytaiteen keinoja. Nykytaide, erilaiset kulttuurit ja ympäristön visuaaliset merkitykset löytävät uuden muodon osana opiskelijoiden omaa ilmaisua. Tarkastelemme poikkitaiteellisia ja -tieteellisiä mahdollisuuksia sekä taiteen suhdetta käyttökulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. Mahdollistamme oman henkilökohtaisen kuvailmaisun ja kantaaottavankin taiteen tekemisen juuri tämän hetken yhteiskunnallisista ilmiöistä ja tapahtumista.

• Opintojaksolla opiskellaan digitaalisen kuvankäsittelyn ja tuottamisen perusteita, ilmaisutapoja ja tekniikoita.
• Omassa tekemisessä pohditaan digitaalista kuvaa ilmiönä, sen ilmaisullisia ja viestinnällisiä ominaisuuksia sekä mahdollisuuksia.
• Erilaisten harjoitustöiden avulla tarkastellaan digitaalista kuvaa taiteessa, mediassa ja omassa kuvailmaisussa.

• Opintojaksolla opiskellaan elokuvan tekemisen prosessia: tarinan ideasta käsikirjoitukseen, tehtäväjakoon, kuvaukseen ja editointiin. Työskentely on yleensä ryhmätyötä.
• Opintojaksolla harjoitellaan videokameran käyttöä ja elokuvailmaisun teknisiä valmiuksia. Lisäksi harjoitellaan soveltamaan kuvallisten muuttujien yhteyttä tarinan kerrontaan sekä kuvatessa että editoidessa.
• Opiskelija perehtyy elokuvan ilmaisullisiin ja rakenteellisiin ominaisuuksiin ja niiden soveltamiseen omassa ilmaisussa. Lisäksi kehitetään teknisiä valmiuksia ja tarinan ja dramaturgian rakentamista elokuvan keinoin. Opiskelemme laadukkaan editoinnin perusteet.

• Miten valokuva syntyy? Mitä asioita digivalokuvauksessa pitää ottaa huomioon kiinnostavan valokuvan aikaansaamiseksi?
• Opintojakso painottuu digivalokuvauksen teknisten, kerronnallisten ja ilmaisullisten ominaisuuksien opiskeluun. Opiskelija harjoittelee järjestelmäkameran peruskäyttöä. Valokuvan ilmaisukeinot – valo, tila, aika, kuvakulmat, kuvarajaus, liike, sarjallinen kuvakerronta jne. – ovat keskeisessä tarkastelussa. Opiskelija tutkii kameran teknisten ominaisuuksien vaikutusta valokuvailmaisuun, esimerkiksi valotuksen säätämistä tavoitteiden mukaiseksi.
• Opintojaksolla opiskellaan valokuvauksen historiaa ja lajityyppejä. Valokuvan tulkinta ja arvioiminen syventää valokuvataiteen ymmärtämistä sekä oman ilmaisun kehittymistä.
• Retki valokuvanäyttelyyn on mahdollinen.

• Opintojaksolla opiskellaan kuvallisen viestinnän ja graafisen suunnittelun perusteita niin vastaanottajan, käytetyn viestintävälineen kuin viestin tekijän näkökulmasta.
• Omissa kuvaviesteissä, joita voivat olla kuvasarjat, kuvitukset, taitot, julisteet, valokuvat, logot jne., pohditaan kuvan erilaisia rooleja ja tehtäviä suhteessa tekstiin, haluttuun viestiin, viestintäkanavaan sekä kohderyhmään.
• Kuvan tekemisen avulla opiskellaan typografiaa, kirjainten historiaa ja erilaisia tekstityyppejä sekä kuvan ja tekstin liittoa.

• Opintojakson tavoitteena on perustietojen ja -taitojen soveltaminen sekä syventäminen paneutumalla omaan pitkäkestoiseen taiteelliseen työskentelyyn.
• Opintojaksolla työskennellään joko yksin tai ryhmässä vuoden ajankohtaisia teemoja hyödyntäen, yhteiskunnallisia ilmiöitä tiedostaen ja lukion tapahtumia silmällä pitäen.
• Järjestelmäkameran ja videokameran teknisiä ominaisuuksia opiskellaan lisää.
• Opintojaksolla tehdään valokuvauskokeiluja eri valotusajoilla ja aukoilla ja erilaisissa valaistusolosuhteissa etsien kiinnostavaa kuvailmaisua.
• Elokuvaajat pyrkivät etsimään tarinaa tukevaa kuvaustapaa. Myös valokuvien tai elokuvan jatkokäsittelyn mahdollisuuksia tutkitaan lisää.
• Omasta työprojektista tehdään portfolio, jossa havainnoidaan ja eritellään omaa valokuva- tai elokuvatyöskentelyä.

• Opintojaksolla syvennetään omaa kuvailmaisua perehtymällä erilaisiin piirros- ja maalaustekniikoihin, -menetelmiin ja -aiheisiin.
• Kerrataan ja syvennetään kuvan rakentamisen keskeisiä osa-alueita, kuten sommittelua, valon, varjon, värin, valöörin, kontrastin, tilan, rytmin ja liikkeen vuorovaikutusta.
• Tavoitteena on harjaannuttaa käden, sydämen ja silmän yhteistyötä ympäröivän todellisuuden havainnoimisessa, tutkimisessa, tulkinnassa ja taltioimisessa.
• Myös ihmisen sisäiset näkymät, tunteet, unet ja unelmat ovat syntyvien teosten lähteinä.

• Opintojaksolla tehdään kuvia vedostamalla eri tavoin valmistettuja laattoja. Keskeisiä tekniikoita ovat koho- ja syväpainotekniikat.
• Idealuonnoksesta painettuun vedokseen tehty teos harjaannuttaa pitkäjänteistä kuvan tekemisen tapaa. Taidegrafiikan ilmiötä tutkitaan tutustumalla sen historiaan ja nykyisyyteen – teoksiin ja taiteilijoihin.
• Näyttelykäynti tai taiteilijatapaaminen on mahdollinen.

• Savi on historiallinen taiteen materiaali, joka taipuu tänä päivänäkin moneen muotoon, moneksi asiaksi.
• Opintojaksolla opiskellaan erilaisia saventyöstötekniikoita ja niiden sovelluksia sekä mahdollisuuksien mukaan kokeillaan dreijausta.
• Vaiheittainen, pitkäjänteinen työprosessi ideoinnin, muotoilun, kuivattamisen, maalaamisen, polttamisen ja lasittamisen kautta tulee tutuksi.
• Harjoituksissa pohditaan ja opiskellaan esineen toimivuuden ja muotoilun välistä suhdetta. Syvempää ymmärrystä omaan tekemiseen haetaan tutustumalla muotoilun historiaan ja nykyisyyteen, tekijöihin ja esimerkkeihin.
• Keskeistä on tekemisen ja löytämisen ilo.

• Olisiko sinusta arkkitehdiksi tai tilasuunnittelijaksi? Opintojaksolla opit rakentamisen ja sisustamisen tyylihistoriaa ja keskeistä käsitteistöä. Tarkastelemme alue-, rakennus- ja tilasuunnittelun periaatteita ja asutuksen ja rakennuskannan muodostumista ja kehitystä. Tutustumme pääkaupunkiseudun merkittävimpiin rakennuksiin sekä tunnetuimpien arkkitehtien töihin.
• Opintojaksolla suunnitellaan ja toteutetaan rakennus- ja sisustusprojektien malleja sekä julkisten tilarakennelmien pienoismalleja rakentamisen tarpeiden, olosuhteiden ja estetiikan näkökulmasta. Pienoismalleja tehdessä tutkimme rakennuksen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta käyttäjän näkökulmasta. Pyrimme muodostamaan yleisnäkemyksen arkkitehtuurista ja sisustusarkkitehtuurista taiteen ja tekniikan lajina. Kokeilemme tilasuunnittelun tekemisessä digitaalista sovellusta.

• Mistä juhla syntyy? Lavastuksen merkityksen ja tehtävän ymmärtäminen osana tapahtuman tai esityksen kokonaisuutta on opintojakson keskeinen sisältö. Opintojakso rakentuu tietyn juhlan tai produktion ympärille niin, että tuotetaan lukion tapahtumaan liittyen tilataiteellinen kokonaisuus, minkä myötä perehdytään lavastustaiteen perusteisiin. Tutkitaan juhlaan liittyvää teemaa visuaalisesti ja tiedollisesti. Tehdään kaksi- ja kolmiulotteisia lavasteita ja opiskellaan kolmiulotteisen lavastustaiteen keskeistä sanastoa ja ajattelua.
• Työskentely on ennen kaikkea ryhmätyötä, jossa suunnitellaan ja hallitaan visuaalisesti yhtenäisen lavastuskokonaisuuden toteutus. Pitkäjänteisen luovan prosessin tekeminen tapahtuu ryhmän yhteistuotantona.

• Maalaamisen ilo lähtökohtana pyrimme syventämään ja laajentamaan omaa henkilökohtaista kuvallista ilmaisua. Etsimme kuvailmaisun omaleimaisuutta ja omia vahvuuksia maalauksen tekijänä. Tarkastelemme väriä maalauksen ilmaisullisena elementtinä ja maalausprosessin kokonaisvaltaisena johdattajana sekä maalauksen kerroksellisuutta tilallisena vaikuttajana.
• Työskentelemme pitkäjänteisesti käyttäen erilaisia maalaustekniikoita ja -materiaaleja. Opettelemme kunkin maalaustekniikan suomia ilmaisullisia erityisominaisuuksia. Temaattisen työskentelyn kautta ainakin akvarelli-, akryyli- ja öljyväreillä maalaaminen tulee tutuksi. Tutustumme maalauspohjien valmistukseen ja kiilakehyksien kokoamiseen. Harjoitamme oman luovan työskentelyn havainnointia, tulkintaa ja arviointia portfoliota kooten. Perehdymme maalaustaiteeseen näyttelyn ja/tai luentojen kautta.

• Fyysisyys, energia, voima ja herkkyys kolmiulotteisessa työskentelyssä mahdollistavat laajan tunneilmaisun – löydätkö tällä opintojaksolla itsestäsi uusia puolia?
• Opintojaksolla tutkitaan avaruudellista hahmotuskykyä ja tilakäsitystä kolmiulotteisen työskentelyn avulla. Tutkimme plastista muotoa, sen luonnetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja niiden ilmaisullisia ominaisuuksia. Tutustumme eri materiaaleihin ja kuvanveiston menetelmiin historiassa sekä nykytaiteen lähestymistapoihin tilallisessa työskentelyssä.
• Teemme materiaalisia kokeiluita, pieniä kipsitöitä sekä isompia veistoksia ja tilataidetta. Tutkimme materiaalin ja muodon yhteyttä ja plastisen työskentelyn ilmaisullisia ulottuvuuksia. Suuretkin projektit ovat mahdollisia.

• Tämä opintojakso on työpaja, jossa opiskelija valitsee opiskelun sisällöksi joko animaation tai sarjakuvan. Aiheet ammennetaan opiskelijan omista kuvastoista ja ajatuksista ja sovitaan yhdessä aina opintojakson alussa.
• Opiskelija luo omat päämäärät ja tavoitteet työskentelylleen ja tutkii sarjakuvan tai animaation tapaa ilmaista erilaisia asioita. Yhteisesti opiskelemme sarjallisen kerronnan retoriikkaa ja tuotantoprosessin suunnittelua, toteutusta, arviointia ja julkaisemista.

• Opiskelija tutustuu suomalaiseen muotoiluun ja harjoittaa kolmiulotteista hahmotuskykyään ja muototajuaan.
• Opintojaksolla tutustutaan erityisesti tunnettujen suomalaisten muotoilijoiden töihin ja pohditaan muotoilun ja visuaalisen käyttökulttuurin merkityksiä arjen toiminnoissa ja ihmisten hyvinvoinnissa.
• Opintojakson töissä opiskelija harjoittelee muotoiluprosessien kokonaisuuksien hallintaa, menetelmiä ja vaiheita. Tehtävät toteutetaan digitaalisella tilaohjelmasovelluksella (Tinkercad) ja osa töistä tulostetaan 3D-tulostimella.
• Tehtävien lähtökohdaksi havainnoidaan, ideoidaan ja mietitään ratkaisuja ympäristön ja yhteisön ongelmiin muotoiluprosessin keinoin.

Projektiopintojaksoilla tehdään taideaineiden rajoja ylittävä esitys tai muun muotoinen teos koulun Viheri-päivän tapahtumaan. Projektiin voit osallistua vaikka jokaisena kolmena vuotena, koska sisällöltään opintojakso on aina erilainen joka vuosi.

PRK1 = kuvataiteen projekti 1. vuonna
PRK2 = kuvataiteen projekti 2. vuonna
PRK3 = kuvataiteen projekti 3. vuonna

Kuvataiteen lukiodiplomi on valtakunnallinen näyttö kuvataiteen osaamisesta.

Kuvataiteen lukiodiplomi tehdään 2 op:n laajuisen LD02-opintojakson aikana. Ennen kuvataiteen lukiodiplomin suorittamista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään 8 op KU-opintoja.

Kuvataiteen lukiodiplomi koostuu teoksesta ja portfoliosta.

Tehtävävaihtoehtoja on vuosittain vähintään kuusi, joista opiskelija valitsee yhden työstettäväkseen. Lukiodiplomin tehtävät pohjautuvat lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin kuvataiteen pakollisiin ja valinnaisiin moduuleihin. Tehtävät vaihtuvat vuosittain, ja ne ovat Opetushallituksen määrittelemiä. Lisätietoa löytyy OPH:n sivuilta(ulkoinen linkki).