Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelma vuosille 2016-2021

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2000/60/EY) Euroopan yhteisön vesipolitiikan suuntaviivoista tuli voimaan 22.12.2000. Direktiivin tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja vesistöjen tila on vähintään hyvä koko EU:n

alueella vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoidon suunnittelua varten Suomi on jaettu kahdeksaan vesienhoitoalueeseen. Jokaiselle vesienhoitoalueelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma kuuden vuoden välein. Espoo kuuluu Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Valtioneuvosto hyväksyi ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2010-2015 vuonna 2008. Vesienhoitosuunnitelmat vuosille 2016-2021 valmistuvat vuonna 2015. Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelmassa on otettu mukaan toimenpiteitä Kymijoen ja Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmasta.

Espoon pinta-ala on 528 km2 ja vettä alasta on melkein puolet eli 216 km2. Loppu pinta-ala (312 km2) koostuu metsistä, pelloista ja tiiviistäkin asutuksesta. Espoolle on tärkeä suojella vesistöjään niin merta, järviä kuin pieniä virtavesiä ja lampia.

Espoon vesiensuojelun toimenpideohjelman laatimisen tavoitteena on vähintään hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vesistöissä. Tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan ja toteutetaan vesien tilaa parantavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia. Lähtökohtana on, että vesistöjen hyvä tila vaikuttaa ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen sekä nostaa myös kiinteistöjen arvoa.

Espoossa ympäristön muuttuminen luo vesistöille uhkia, joista suurimmat ovat haitallisten aineiden ja ravinnekuormituksen kasvaminen sekä eliöiden elinalueiden laadun ja määrän väheneminen. Vesiympäristön monimuotoisuuden säilymisen ja ennallistamisen eteen on tehtävä paljon töitä, koska ihminen muokkaa ympäristöä yhä kiihtyvällä nopeudella.

Osa vesiensuojelutoimenpiteistä on lakisääteisiä kuten haja-asutuksen jätevesien puhdistaminen ja osa perustuu yhteiskunnalta saataviin tukiin tai korvauksiin kuten osa maatalouden ja metsätalouden vesiensuojelullisista toimenpiteistä.

Monet vesiensuojelua edistävät toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja eri tahojen yhteistyöhön ja valmiuteen osallistua toimenpiteiden rahoitukseen ja toimeenpanoon. Espoossa on myös erittäin aktiivisia yhdistyksiä, jotka tekevät arvokasta työtä vesistöjen hyväksi mm. Pitkäja Lippajärven osakaskunnat sekä Hannusjärven suojeluyhdistys. Myös Virtavesien hoitoyhdistys (Virho ry.) on tehty kalataloudellisia kunnostuksia menestyksekkäästi talkoovoimin jo useiden vuosien ajan.

Espoolaiset kokevat vesiensuojelun tärkeänä asiana. Espoossa selvitettiin kyselyllä espoolaisten ympäristöasenteita vuonna 2014. Vastaajilta kystyttiin mihin he panostaisivat ympäristönsuojeluun tarkoitettua rahaa. Vastaajien mukaan eniten haluttaisiin panostaa vesien tilan parantamiseen, viheralueisiin ja luonnon monimuotoisuuteen.