Valtuustoaloite vertailun tekemisestä Espoolaisten talon toteuttamisvaihtoehdoista

Espoo suunnittelee espoolaisten talon toteuttamista Espoon keskukseen sieltä puretun virastotalon paikalle. Hanke on tarkoitus toteuttaa siten, että rakennus tulee ulkopuolisen investoijan omaisuudeksi ja kaupunki on siinä vuokralaisena. Kuntalaisille avoimien tilojen lisäksi on suunniteltu valtuustosalin rakentamista ja valtuustotalon purkamista, josta ei kuitenkaan ole vielä päätöstä.

Ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta rakennusten purkaminen on aina ylimääräinen rasite, koska rakennuksen elinkaaren ajalle lasketusta hiilijalanjäljestä aikaistuu siinä merkittävä osa. Vastikään on tutkimuksellakin todettu, että vaikka korvaavasta uudisrakennuksesta tulisi energiatehokkaampi, näin saavutettu säästö ei kata purkamisesta aiheutunutta rasitetta. Siksi rakennusten hyvää kunnossapitoa, korjaamista ja tarvittaessa käyttötarkoituksen muutoksia tulisi aina harkita ennen purkamista.

 Espoon kaupungintalon purkamista on suunniteltu pitkään. Rakennus on teknisesti hyvässä kunnossa ja tarvitsee vain ikäänsä perustuvaa korjaamista, ja sitä koskee ELY-keskuksen 24.4.2018 päättämä vaarantamiskielto, joka velvoittaa kaupunkia pitämään rakennuksen ”ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä”. Aikaisemmin tehdyissä laskelmissa päädyttiin siihen, että rakennuksen arvo vastaa noin 3000 kerrosneliömetriä eli korjaamalla saataisiin aikaan tämän verran enemmän tilaa kuin käyttämällä sama summa purkamiseen ja uudisrakentamiseen. Siitä, mitä lisäkustannuksia aiheutuu valtuustotalon säilyttämisestä, jos kaupungintalo puretaan, ei ole ollut saatavilla tietoa. valtuustotalon osalta purkaminen tarkoittaisi samaa luokkaa olevan kerrosneliömetrimäärän menettämistä.

Purkuhankkeita on perusteltu taloudellisesti sillä, että tonttimaa voitaisiin myydä asuinrakentamiseen. Tästä saatava summa ei kuitenkaan riipu siitä, myydäänkö kaupungintalon (ja ehkä valtuustotalon) tontit vai se virastotalolta vapautunut tontti, johon Espoolaisten taloa on suunniteltu.

Ympäristösyistä ja taloudellisin perustein olisi asianmukaista selvittää yksityiskohtaisen vertailun avulla, kuinka paljon edullisemmaksi uudisrakentamiseen verrattuna tulisi sijoittaa Espoolaisten talo kaupungintalon yhteyteen. Rakennusta voitaisiin peruskorjauksen yhteydessä myös laajentaa siten, että nykyisen sisääntulotason alapuolella ainakin korvattaisiin hankalat ulkoportaat ja siirrettäisiin pääsisäänkäynti Vaakunatorin varrelle. Hanke voitaisiin myös tällä tavoin toteuttaa samanlaisena ulkopuolisen investoijan sijoituksena kuin mitä uudisrakennuksen suhteen on suunniteltu. Samalla säilytettäisiin tärkeä rakennushistoriallinen kohde, joka oli tiennäyttäjä sekä korkean keskusaulan että avokonttoreiden tuomisessa suomalaiseen toimistorakentamiseen.

Valtuustoaloitteena esitämme, että kaupunki laatisi vertailun Espoolaisten talon toteuttamisesta joko uudisrakennuksena tai hyödyntäen kaupungintalon ja valtuustotalon nykyisiä rakennuksia.

Espoossa 16. päivänä toukokuuta 2022

Jouni J. Särkijärvi, Kokoomus                 Hannele Kerola, SDP         Johanna Karimäki, Vihr.

 

Uotila Kari                                                                      

Laakso Ville                                             

Cederlöf Karin                                                               

Lahtinen Teemu                                                            

Keisteri-Sipilä Elli                                                          

Pentikäinen Aulikki                                                        

Kivekäs Liisa

Ruoho Veera

Hietanen-Tanskanen Ira   

Poutala Mika

Löyttyniemi Meri

Jama Mohamed

Aaltonen Juri

Ahlfors Tiina

Juuti Sini

Kemppi-Virtanen Pirjo

Kajava Henna

Hertell Sirpa

Hellström Martti

Marttila Helena

Saikkonen Heini