Energiaratkaisuja kaikenlaisille alueille

Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää lähes kaikkialla. Parhaiten se sopii alueille, joissa on tarjolla laajoja varjottomia pintoja aurinkoenergian keräämiseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi teollisuusrakennusten ja kauppakeskusten katot.  

Aurinkoenergia sopii kuitenkin hyvin myös tukemaan asuinrakennusten pääenergiajärjestelmää. Auringon säteilyä saavia pintoja voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa aurinkosähköpaneeleilla ja aurinkolämpökeräimillä. Aurinkosähkön tuotanto on yleensä taloudellisesti kannattavampaa kuin aurinkolämmön tuotanto.  

Aurinkoenergiaa on mahdollista hyödyntää myös passiivisesti, eli ilman koneita, kun se huomioidaan rakennusten suunnittelussa. 

Kaukolämpö sopii tiiviisti rakennetuille alueille, joissa kaukolämpöverkosto on jo lähellä. Kaupunki tekee yhteistyötä Fortumin kanssa, joka on sitoutunut toimittamaan espoolaisille hiilineutraalia kaukolämpöä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.  

Osa espoolaisista asuu taajamien ja kaukolämpöverkon ulkopuolella. Siellä on mahdollista toteuttaa alueellinen energiaverkko. Alueellinen energiaverkko tarkoittaa yleisestä kaukolämpöverkosta tai valtakunnallisesta sähköverkosta erillistä energian tuotanto- ja jakelujärjestelmää. 

Maalämpö on hyvä valinta sellaisille alueille, joissa on tilaa ja sopiva maaperä lämpökaivoille. Maalämpö on vähäpäästöinen ja monenlaisiin rakennuksiin sopiva energiaratkaisu. Maalämmön sopivuus ja mahdolliset rajoitteet on selvitettävä aina tapauskohtaisesti. 

Teollisuudessa syntyy usein tuotannon sivutuotteena lämpöä. Tällainen hukkalämpö kannattaa ottaa talteen. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi lähellä sijaitsevien kiinteistöjen lämmitykseen tai se voidaan ohjata kaukolämpöverkostoon. 

Kun ilmastonmuutos lisää helteisiä kesiä, rakennusten viilennyksen tarve kasvaa. Viilennystä voidaan tuottaa vähäpäästöisesti kaukokylmällä tai ilmalämpöpumpuilla.  

Kaukokylmä toimii samalla periaatteella kuin kaukolämmitys, lämmön sijaan keskitetyllä järjestelmällä jaetaan vain jäähdytystä. Jäähdytysverkosto on tällä hetkellä saatavilla vain osalle Espoon kiinteistöistä lähinnä metrolinjan varrella.  

Maalämpöjärjestelmän avulla on mahdollista kattaa myös kesäaikainen jäähdytystarve, hyödyntäen maalämpökaivojen viileyttä. Vähäpäästöisin tapa on vapaajäähdytys, jolloin järjestelmä toimii ilman energiaa kuluttavaa kompressoria.

Käynnissä on energiajärjestelmän nopea muutos eli energiamurros. Energiamurros pitää sisällään monenlaisia asioita.  

Uusien energian tuotantomenetelmien lisäksi energian kulutustavat ja energiajärjestelmän ohjausmenetelmät muuttuvat. Osa energian kuluttajista voi esimerkiksi tuottaa ja myydä aurinkosähköä verkkoon. Yksi mahdollisuus energiantuotantoon ja -jakamiseen on energiayhteisön perustaminen. Energiayhteisön voi perustaa taloyhtiö tai yksityishenkilö, joka hyödyntää esimerkiksi omaa aurinkovoimalan tuotantoa vaikkapa sähkökäyttöisten yhteiskäyttöautojen lataukseen.

Kulutusjouston käyttö yleistyy, eli energian kulutus mukautuu energian tuotanto-olosuhteiden mukaan. Tämä tarkoittaa tyypillisesti sitä, että me energian kuluttajat vähennämme kulutustamme hetkellisesti silloin, kun energia on kallista tai sen tuotanto aiheuttaa suuria kasvihuonekaasupäästöjä. 

Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto lisääntyy, mutta tuulen ja auringon energiaa ei ole saatavilla tasaisesti. Joskus energiaa on tarjolla enemmän kuin kulutusta, ja toisinaan toisinpäin. Kesällä energiaa voi yleisestikin olla tarjolla enemmän kuin sille on kysyntää. Tämä luo tarpeen energian varastoinnille. Energian pitkäaikainen varastointi on kuitenkin haastavaa. 

Lämpöä voidaan varastoida esimerkiksi vesimassaan tai maaperään. Lämmön pitkäaikainen varastointi vaatii suuren kokoluokan ollakseen energiataloudellisesti kannattavaa. Lämpövarastot voivat edellyttää myös kaavoituksessa huomioitavaa tilaa tulevaisuudessa. 

Sähkön varastointi on lämmön varastointiakin vaikeampaa toteuttaa taloudellisesti kannattavasti. Sähköakku on pienessä kokoluokassa yleinen ja hyvä, mutta suuressa kokoluokassa kallis tapa sähkön varastointiin. Sähköä voidaan käyttää vedyn tai jonkun synteettisen polttoaineen tuotantoon. Energia on tällöin varastoituneena kaasuna tai nesteenä, jota voi hyödyntää energian tuotannossa haluttuna ajankohtana. 

Tutustu HSY:n maksuttomaan enegianeuvontaan(ulkoinen linkki).

Lisätietoja energiaratkaisuista tarjoaa esimerkiksi valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva: www.motiva.fi(ulkoinen linkki) 

Sähköautoilu vaatii tapojen muuttamista. Suurin ero polttomoottoriauton ja sähköauton välillä on energian siirtäminen autoon. Kun polttomoottoriauto tankataan esimerkiksi bensiinillä, tapahtuu tankkaus yleensä huoltoasemalla. Täyssähköautoa ladataan puolestaan yleensä kotona tai yleisillä latausasemilla, esimerkiksi supermarkettien yhteydessä. 

Suurin ero löytyy energiansiirron nopeudessa: kun polttomoottoriautot saadaan tankattua täyteen muutamassa minuutissa, voi täyssähköauton lataaminen kestää kymmeniä tunteja riippuen latauslaitteiston tehosta. Kotilataaminen onkin mieluisa vaihtoehto, koska kiinteistön sähkösopimus määrittää pitkälle latauksen hinnan eikä esimerkiksi yön aikana tapahtuva hidas lataus haittaa. Nopeita ja tehokkaita superlatureita löytyy kyllä, mutta latauksen korkeampi hinta suosii varmasti hitaampaa kotilataajaa. 

Latauslaitteiston asennus onkin helppoa omakotitaloasujalle. Taloyhtiössä tilanne onkin toinen, sillä latauslaitteiston asennus vaatii päätöksenteon taloyhtiön hallitukselta. On erittäin tärkeää, että täyssähköautoille tai ladattaville hybrideille asennetaan sitä varten suunniteltu ja hyväksytty laitteisto, sillä perinteisestä lämmityskäyttöön suunnitellusta pistorasiasta lataaminen ei ole turvallista tulipaloriskin takia.  

Hyvä tapa aloittaa sähköautojen latausinfran hankkiminen on toteuttaa tarvekartoitus. Mikäli projekti etenee hankintaan saakka, on latauspisteiden hankintaan mahdollista saada tukea. 

Motiva on koonnut erittäin hyvän oppaan, mistä saa lisätietoa kuinka viedä onnistuneesti latauspisteiden hankintaprojekti taloyhtiössä läpi(ulkoinen linkki).