Viherin kuvataide

Viherlaakson lukion laaja-alainen kuvataideopetus antaa opiskelijalle mahdollisuuden opiskella hyvät perustiedot ja -taidot visuaalisissa taiteissa niin elämää kuin jatko-opintoja ajatellen. Taideaineiden opiskelu lisää opiskelijan motivaatiota, itsetuntemusta, hyvinvointia, tunnetaitoja sekä tiedollista yleissivistystä – puhumattakaan luovasta ongelmanratkaisusta ja innovatiivisesta ajattelusta.

Lukiossamme opiskelijalla on mahdollisuus löytää omat vahvuutensa kuvataiteen kentässä niin klassisen kuvailmaisun tekniikoissa, median maailmoissa kuin muotoilun moninaisissa ilmentymissä. Viherlaakson lukion oppimisympäristöissä on huomioitu muotoilun, median ja digitaalisen taiteen uudet tekniikat sisältäen mm. Mac- ja valokuvausstudiot sekä laser- ja 3D-tulostukset.

Yhteistyö- ja tiimityöskentelytaitoja erityisesti kehittävä taiteiden ja tieteiden välinen taideprojekti toteutetaan kerran vuodessa yhdessä muiden taide- tai lukuaineiden kanssa. Tällä opintojaksolla syntyneet teokset esitellään vuosittaisena Viheri-päivänä.

Kuvataiteen opinnoissa harjaannutetaan laaja-alaisia opintokokonaisuuksia monipuolisesti, ja vierailut erilaisten taideilmiöiden äärelle kuuluvat oleellisesti kuvataideopintojen sisältöihin. Mahdollisuuksien mukaan osallistumme yhteistyöprojekteihin myös lukion ulkopuolisten tahojen kanssa.

Lukiomme opiskelijoita osallistava taiteiden toimikunta aloitti syksyllä 2022 toimintansa. Taiteiden toimikunnan tehtävänä on osallistua lukiomme taide- ja näyttelytoiminnan suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Opiskelijalähtöisen taiteiden toimikunnan tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden yhteisöllisen vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä hyvinvointia.

Kuvataidelinjan opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti kuvataidelinjalaisille tarkoitetuissa opetusryhmissä kuvataidepolun mukaisesti. Kaikki Viherlaakson lukion opiskelijat voivat valita lähes kaikkia kuvataiteen opintojaksoja tarjottimelta, joten opetusryhmissä voi olla myös yleislinjan opiskelijoita. 

Viherlaakson lukion kuvataidelinjalle valitut 25 opiskelijaa opiskelevat saman määrän lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia opintojaksoja kuin yleislinjan opiskelijat.

Kuvataidelinjan opintopolku koostuu vähintään kahdeksasta kuvataiteen opintojaksosta ja 3. lukuvuonna päättötyönä tehtävästä kuvataiteen lukiodiplomista.  Alla olevien opintojaksojen lisäksi kuvataidelinjalainen voi valita vapaasti muitakin kuvataiteen opintojaksoja tarjottimelta.  

1. vuositaso, ainakin nämä:

Periodi 1: KU01 Omat kuvat, jaetut kulttuurit
Periodi 2: Taideprojekti-opintojakso 
Periodi 3: KU02 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt 
Periodi 4: KU03 Kuva viestii ja vaikuttaa

2. vuositaso, ainakin nämä:

Periodi 1: KU04 Taiteen monet maailmat
Periodi 4: KU05 Taide nyt! 
+ kaksi jotakin muuta tarjottimella olevaa kuvataiteen opintojaksoa 

3. vuositaso, ainakin tämä:

Periodi 2: KULD2 Kuvataiteen lukiodiplomi

Opintokokonaisuudessa on mahdollista suorittaa seuraavat viisi KU-opintojaksoa itsenäisesti: KU02, KU04, KU05, KU14 ja KU20. Itsenäinen opiskelu edellyttää menestystä aikaisemmissa kuvataiteen opinnoissa.

Kuvataidelinjan opinnoista opiskelija saa todistuksen opintojensa päätyttyä. Kuvataidelinjan todistukseen oikeuttavat opinnot muodostuvat vähintään kahdeksasta kuvataiteen opintojaksosta sekä opiskelun loppuvaiheessa tehtävästä valtakunnallisesta kuvataiteen lukiodiplomista. Lukiodiplomin laajuus on 2 op. 

Kuvataiteen opinnot voi suunnata joko klassiseen kuvataiteeseen tai mediapainotteisiksi, tai opinnot voivat koostua näistä molemmista taiteen alueista. Opintojen päätteeksi tehdään joko klassisen kuvataiteen tai median lukiodiplomi, tai molemmat.

Kuvataide on visuaalista kulttuurikasvatusta, jossa opiskelija tutkii todellisuutta taiteen keinoin. Oppiaineen keskeisenä päämääränä on, että opiskelija ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään. Kokemukset, mielikuvitus ja tavoitteellinen työskentely luovat perustan moniaistiselle oppimiselle.

Opiskelija havainnoi itselle ja muille merkityksellisiä kuvia sekä jakaa ajatteluaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen. Opiskelija käyttää erilaisia kuvailmaisun välineitä, materiaaleja, teknologioita ja lähestymistapoja itsenäisesti sekä ryhmän jäsenenä. Moduulissa käytetään opiskelijoiden omia kuvia kuvailmaisun lähtökohtana ja näitä kuvia tarkastellaan suhteessa taiteen kuviin ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin.

Opiskelija havainnoi itselle ja muille merkityksellisiä teoksia, tuotteita ja palveluita sekä digitaalisia, rakennettuja ja luonnon ympäristöjä. Opiskelija perustelee ympäristöihin, tuotteisiin ja palveluihin liittyviä havaintojaan ja ajatteluaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen. Moduulissa käytetään opiskelijoiden omia kuvia kuvailmaisun lähtökohtana ja näitä kuvia tarkastellaan suhteessa taiteen kuviin ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin.

Opiskelija syventää omakohtaista suhdettaan digitaaliseen kuvaan, mediaan, taiteeseen ja teknologiaan ajattelun ja ilmaisun taitojaan kehittämällä. Opiskelija laajentaa median, taiteen, teknologian ja audiovisuaalisen kulttuurin tuntemustaan perehtymällä erilaisiin ilmaisu-, tuotanto- ja esitystapoihin. Opiskelija tuottaa, muokkaa ja esittää kuvia digitaalisesti ja muilla keinoilla. Opiskelija perehtyy median, viestinnän ja taiteen käsitteistöihin ja kuvastoihin sekä liittää mediaesityksen erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä ja muusta visuaalisesta kulttuurista.

Opiskelija tutkii, tulkitsee ja arvottaa taiteen kuvien henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä. 

Lisäksi opiskelija syventää omakohtaista suhdettaan eri aikojen ja eri kulttuurien kuvailmaisuun. 

Opiskelija perehtyy kuvan tekemisen, muokkaamisen ja esittämisen perinteisiin ja uusiin keinoihin sekä taiteen käsitteistöihin ja kuvastoihin. 

Opiskelija tutkii eri aikoina ja eri kulttuureissa tuotettuun taiteeseen sekä tutustuu erilaisiin näkemyksiin taiteen tehtävistä ja muusta visuaalisesta kulttuurista.

Opiskelija seuraa ja arvioi tämän päivän taiteen ilmiöitä laajasti. Opiskelija arvioi poikkitaiteellisia ja -tieteellisiä mahdollisuuksia sekä tutkii taiteen suhdetta käyttökulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. Opiskelija perehtyy nykytaiteen taustalla vaikuttaviin ilmiöihin ja erilaisiin taidekäsityksiin. Opiskelija tutkii nykytaiteen ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta, visuaalisia alakulttuureja sekä taiteen suhdetta yhteiskunnallisiin tapahtumiin.

Opiskelija tutkii ja tarkastelee digitaalisen kuvankäsittelyn ilmaisutapoja, tekniikkaa, estetiikkaa ja suunnittelu- sekä toteuttamisprosesseja. Opiskelija ymmärtää digitaaliseen kuvaan liittyviä teknisiä valmiuksia ja käyttää digitaaliseen kuvankäsittelyyn tarkoitettuja ohjelmia. Lisäksi moduulin tavoitteena on se, että opiskelija soveltaa digitaalisen kuvan ilmaisullisia ja viestinnällisiä ominaisuuksia omassa ilmaisussaan. 

Opiskelija opiskelee elokuvan tekemisen prosessia: tarinan ideasta käsikirjoitukseen, tehtäväjakoon, kuvaukseen ja editointiin. 

Opiskelija harjoittelee videokameran käyttöä ja elokuvailmaisun teknisiä valmiuksia. Lisäksi harjoitellaan soveltamaan kuvallisten muuttujien yhteyttä tarinan kerrontaan sekä kuvatessa että editoidessa. 

Opiskelija perehtyy elokuvailmaisun ilmaisullisiin ja rakenteellisiin ominaisuuksiin ja niiden soveltamiseen omassa ilmaisussa. 

Lisäksi kehitetään teknisiä valmiuksia ja tarinan ja dramaturgian rakentamista elokuvan keinoin. 

Moduulissa opitaan järjestelmäkameran peruskäyttö. Opiskelija ymmärtää taide- ja mediavalokuvan ilmaisullisia keinoja – miten valo ja varjo, kontrastit, syvyystasot, liike, terävyysalueet, mittakaava, sommittelu jne. taipuvat tarkoituksenmukaiseen ilmaisuun. Opiskelija tutkii kameran teknisten ominaisuuksien vaikutusta valokuvailmaisuun, esimerkiksi valotuksen säätämistä tavoitteiden mukaiseksi.

Opiskelija tutkii visuaalisten viestien vastaanottamiseen ja tekemiseen liittyviä ilmiöitä, rakenteita ja lainalaisuuksia. 

Lisäksi perehdytään graafisen suunnittelun perusteisiin. Opiskelija kykenee tulkitsemaan, arvioimaan ja arvottamaan erilaisia käyttögrafiikan lajityyppejä. 

Opiskelija perehtyy visuaalisen viestinnän ja graafisen suunnittelun perusteisiin, kuvien ja merkkien käyttöön, rooleihin ja vaikutusmahdollisuuksiin erilaisissa visuaalisissa viestintäkanavissa. 

Opiskelija syventyy joko valokuvailmaisuun tai elokuvailmaisuun ja oppii pitkäjänteiseen projektityöskentelyyn yksin tai ryhmässä. 

Opiskelija harjoittelee ja opiskelee järjestelmäkameran tai videokameran teknisiä ja ilmaisullisia käyttömahdollisuuksia peruskurssin sisältöjä laajemmin. 

Valokuvausta opiskelevat tekevät kuvauskokeiluja eri valotusajoilla, eri valaistusolosuhteissa ja mahdollisesti erilaisia objektiiveja käyttäen ja opettelevat ymmärtämään teknisten asioiden yhteyttä ilmaisuun. 

Videokuvausta opiskelevat harjoittelevat ilmaisemaan tunnetta, juonenkäänteitä, tarinan etenemistä ja tempoa erilaisin kuvallisteknisin keinoin sekä kuvatessa että editoidessa.

Opiskelija tutkii, kokeilee, syventää ja laajentaa itselle ominaisia kuvailmaisun tapoja piirustuksen ja maalauksen alueelta. Opiskelija perehtyy erilaisiin piirtimiin ja erilaisten piirros- ja maalaustekniikoiden mahdollisuuksiin, kuvan rakenteen, valon, varjon, värin, valöörin, kontrastin, tilan ja aineen mukaisuuden vaikutuksiin kuvassa ja omassa kuvailmaisussa.

Opiskelija tutkii taidegrafiikan tekniikoita, ymmärtää niiden ilmaisullisia mahdollisuuksia omassa kuvailmaisussa ja ymmärtää taidegrafiikkaa omana taidelajityyppinään. Opiskelija valmistaa koho- ja syväpainografiikan laatat ja vedokset. Lisäksi opiskelija soveltaa omassa työssään koho- ja syväpainografiikan teknisiä ja ilmaisullisia erityisominaisuuksia.

Opiskelija ymmärtää esineen toimivuuden ja muotoilun välistä suhdetta. Moduulin opinnoissa tutkitaan designprosessin eri vaiheita ideasta esineeksi sekä kuvallista kehittelyä. Lisäksi tutustutaan esinesuunnittelun historiaan. Opiskelija perehtyy monivaiheisen muotoiluprosessin toteuttamiseen ja hallintaan. Opintojen aikana työstetään erilaisia käsin tehtäviä saven rakennustekniikoita ja niiden sovelluksia ja kokeillaan dreijausta. Lisäksi tutustutaan saven koristelutekniikoihin, polttamiseen sekä lasittamiseen.

Opiskelija ymmärtää alue- ja rakennussuunnittelun periaatteita ja tutkii rakentamisen ja tilasuunnittelun keskeistä käsitteistöä ja tyylihistoriaa. Lisäksi opiskelija muodostaa yleisnäkemyksen arkkitehtuurista ja tilasuunnittelusta taiteen ja tekniikan lajina. Moduulin opinnoissa tarkastellaan asutuksen ja rakennuskannan muodostumista ja kehitystä sekä pohditaan toimivan tilasuunnittelun edellytyksiä. Lisäksi perehdytään pääkaupunkiseudun merkittävimpiin rakennuksiin ja arkkitehteihin.

Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa esiteltävään tilaan visuaalisen teemallisen kokonaisuuden. Tavoitteena on ymmärtää lavastuksen merkitys ja tehtävä osana tapahtuman tai esityksen kokonaisuutta. Opiskelija oppii kolmiulotteisen lavastustaiteen keskeistä sanastoa ja ajattelua. Moduulin aikana suunnitellaan visuaalisesti yhtenäinen teemallinen lavastuskokonaisuus lukuvuoden tanssiproduktion tarpeisiin. Opiskelijat tutkivat juhlan teeman visuaalista ja tiedollista pohjaa. Moduulin aikana tehdään lukion vanhojen tanssien tapahtumaan tilataiteellinen kokonaisuus, jonka myötä perehdytään lavastustaiteen perusteisiin.

Opiskelija kokeilee ja käyttää eri maalaustekniikoita ja materiaaleja oman ilmaisun materiaalina, sisältönä ja tekniikkana. Moduulin opinnoissa syvennetään ja laajennetaan kuvallista ilmaisua pitkäjänteisen ja temaattisen työskentelyn avulla. Opintojen aikana kehitetään materiaalituntemusta ja tekniikoita. Opiskelijat tekevät akvarelli- ja tussimaalauksen sekä maalaavat akryyli- ja öljyväreillä. Lisäksi opiskelijat perehtyvät väreihin maalauksen ilmaisullisena elementtinä sekä maalauksen kerroksellisuuteen tilallisena vaikuttajana. Opiskelijat valmistavat maalauspohjat ja kokoavat kiilakehyksen.

Opiskelija tutkii ja syventää avaruudellista hahmotuskykyään ja tilakäsitystään kolmiulotteisen työskentelyn avulla. Opinnoissa tarkastellaan plastista muotoa, sen luonnetta, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä ilmaisullisia ominaisuuksia. Lisäksi tutustutaan kuvanveiston menetelmiin, erilaisiin kokeellisiin materiaaleihin ja kolmiulotteisen työskentelyn periaatteisiin, opiskellaan erilaisia perustekniikoita sekä tehdään materiaalisia kokeiluja ja yhdistelmiä. Tavoitteena on paneutua plastisen muodon ja tilallisen ajattelun problematiikkaan.

Opiskelija tutkii sarjakuvan ja/tai animaation tapaa ilmaista erilaisia asioita (lajityypit) ja opiskelee sarjallisen kerronnan retoriikkaa. 

Lisäksi sovelletaan sarjakuvan ja animaation ilmaisullisia ja rakenteellisia ominaisuuksia omassa taiteellisessa työskentelyssä. 

Moduulin aikana opiskellaan tekniikoita, tuotantoprosessin suunnittelua, toteutusta ja arviointia.

Opiskelija tutustuu suomalaiseen muotoiluun ja harjoittaa kolmiulotteista hahmotuskykyään ja muototajuaan. 

Opiskelija perehtyy muotoilun ja visuaalisen käyttökulttuurin merkitykseen arjen toiminnoissa ja ihmisten hyvinvoinnissa. 

Opiskelija harjoittelee digitaalisen tilaohjelmasovelluksen käyttöä kurssitöissä. 

Lisäksi moduulin opintojen aikana tutustutaan erityisesti tunnettujen suomalaisten muotoilijoiden töihin. 

Opiskelijat harjoittelevat muotoiluprosessien metodeja ja käyttöä. Lisäksi havainnoidaan, ideoidaan ja mietitään ratkaisuja ympäristön ja yhteisön ongelmiin muotoiluprosessin keinoin.

Kuvataiteen lukiodiplomi on valtakunnallinen näyttö kuvataiteen osaamisesta. Lukiodiplomi tehdään 2 opintopisteen moduulin aikana. Ennen lukiodiplomin suorittamista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään 8 opintopistettä kuvataiteesta. Kuvataiteen lukiodiplomi koostuu teoksesta ja portfoliosta. Lukiodiplomin tehtävävaihtoehtoja on vähintään kuusi, joista opiskelija valitsee yhden työstettäväkseen. Lukiodiplomintehtävät pohjautuvat lukion opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin kuvataiteen pakollisiin ja syventäviin moduuleihin. Tehtävät vaihtuvat vuosittain, ja ne ovat Opetushallituksen määrittelemiä.

Alla olevat opintopolut ovat suuntaa antavia. Kuvataiteen lukiodiplomityön voi tehdä 2. tai 3. vuonna, ja sen opintojaksolle voi osallistua, kun suoritettuina on vähintään neljä kuvataiteen opintojaksoa.

KU01 Omat kuvat, jaetut kulttuurit (2 op), 1. vsk 
KU02 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt (2 op) , 2. vsk 
KU04 Taiteen monet maailmat (2 op), 2. vsk 
KU05 Taide nyt! (2 op), 2.–3. vsk 
KU09 Kuvaviestintä (2 op), 3. vsk 
KU11 Piirustus ja maalaus (2 op), 1.–2. vsk 
KU12 Taidegrafiikka (2 op), 2.–3. vsk 
KU13 Keramiikka ja muotoilu (2 op), 1.–2. vsk 
KU14 Arkkitehtuuri ja tilasuunnittelu (2 op), 2. vsk 
KU15 Lavastustaide (2 op), 2. vsk 
KU16 Maalaustekniikat (2 op), 1.–2. vsk 
KU17 Kuvanveisto ja tilataide (2 op), 1.–2. vsk 
KU18 Sarjakuva ja animaatio (2 op), 1.–2. vsk 
KU19 Digitaalinen muotoilu (2 op) 
PRK1 Kuvataiteen projekti 1. vuonna (2 op), 1. vsk 
PRK2 Kuvataiteen projekti 2. vuonna (2 op), 2. vsk 
PRK3 Kuvataiteen projekti 3. vuonna (2 op), 3. vsk 
KULD2 Kuvataiteen lukiodiplomi (2 op), 2.–3. vsk

KU01 Omat kuvat, jaetut kulttuurit (2 op), 1. vsk 
KU03 Kuva viestii ja vaikuttaa (2 op), 1. vsk 
KU04 Taiteen monet maailmat (2 op), 2. vsk 
KU05 Taide nyt! (2 op), 2.–3. vsk 
KU06 Digitaalinen kuva (2 op), 1. vsk 
KU07 Elokuvailmaisu (2 op), 2. vsk 
KU08 Valokuvailmaisu (2 op), 1. vsk 
KU09 Kuvaviestintä (2 op), 2. vsk 
KU10 Valokuva- ja elokuvailmaisua soveltaen (2 op), 3. vsk 
MELD5 Median lukiodiplomi (2 op), 2.–3. vsk