Vanttilan nimistö
Vanttilan kaupunginosaan kuuluvat Nissinmäki ja Vantinmäki.
Vanttilan nimistö
Fantsbyn kylän Bensulsin talon pihapiirin länsipuolinen pelto on nimeltään Bastuåkern. Pelto on nykyisinkin viljelyksessä. Se sijaitsee nykyisessä Vanttilan kaupunginosassa Bensulsintien ja Espoonjoen välissä. Tieto pellonnimestä on saatu Kurt Malmströmiltä 1977. Nimi esiintyy myös B. Janssonin nimikokoelmassa 1916.
Arkistotiedot tästä pellonnimestä eivät kerro nimen taustaa, mutta Bastuåkern on pellonnimenä hyvin tavallinen. Nimeä on annettu saunan luona oleville pelloille. Fantsbyssä myös Inglaksen tilalla on Bastuåkern‑niminen pelto, ja Espoossa on sennimisiä peltoja useassa muussakin kylässä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Espoon Fantsbyn kylän vanhoista tiloista yksi on nimeltään Bensuls. Tilan rakennukset ovat Espoonjoen viljelyslaakson kaakkoisrinteessä. On ollut luontevinta nimetä talolle vievä tie tilannimen mukaan. Nimi Bensulsintie – Bensulsvägen on ollut käytössä osoitenimenä vuodesta 1975.
Bensulsintie on aiemmin alkanut Hansatieltä (Isolta maantieltä) joen ja Rantaradan toiselta puolen. Tasoristeyksen poistamisen takia nimi jäi vain Vanhalta Vanttilantieltä itään Bensulsin suuntaan vievälle osuudelle.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.
Espoon keskuksen ja Kauklahden välisellä rataosuudella kannattaa kurkistaa junan ikkunasta. Etelässä avautuu Espoonjokilaakso ja Fantsbyn kaunis, perinteinen kylämaisema. Kylännimi Fantsby pohjautuu talonnimeen Fanns. Talonnimi lienee puolestaan peräisin isännän lisänimestä Fant, joka on ollut keskiajalla Ruotsissa melko yleinen. Nimeen sisältyy palvelijaa merkitsevä vanha sana.
Sittemmin nimi Fantsby on saanut rinnalleen suomenkielisen mukaelman Vanttila. Nimipari vahvistettiin kylännimeksi vuonna 1965 ja se on käytössä myös kaupunginosan nimenä.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.
Kauklahden aseman eteläpuolella, nykyisessä Lasihytin suurkorttelissa sijaitsevaa mäkeä on 1900‑luvulla kutsuttu nimellä Hakalanmäki. Mäellä on ollut Hakalan talo, joka on jo hävinnyt kokonaan. Mäennimi ja talonnimi eivät ole 1900‑luvun alkua vanhempia, sillä niiden taustalla on sukunimi Hakala, jota ei täällä ole sitä ennen esiintynyt. Tiilitehtailija Petteri Hakala oli ostanut täältä silloisesta Kurtbyn kylästä tilan ja perusti paikalle tiilitehtaan 1900‑luvun alkuvuosina. Perustamisvuosi oli joidenkin tietojen mukaan 1904. Tiilitehtaasta on käytetty ainakin nimiä Kurtby Tegelbruk W. Hakala ja Hakalan Tiilitehdas Oy. Tehdas toimi 1930‑luvun lopulle asti. Se sijaitsi mäen luoteisella juurella, nykyisten kadunnimien mukaan osoitteessa Lasihytti 1. Tiilitehtaan paikka ja osa mäestä ovat nykyisin Lumenen tehdasaluetta.
Mäki on melko korkea ja laaja, ja varsinkin entisaikoina se on ollut maisemassa hyvin erottuva. Mäellä on sijainnut Kurtbyn kylän vanhin kyläntontti.
Mäennimestä Hakalanmäki on tallennettu tieto Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimiarkistoon. Nimi on ollut seudun suomenkielisten asukkaiden käytössä, ja vanhat paikkakuntalaiset voivat vieläkin käyttää nimeä. Ei ole tiedossa, onko nimellä ollut ruotsinkielistä vastinetta.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2009.
Vanttilan vanhoihin talonnimiin pohjautuviin paikannimiin lukeutuu myös kadunnimi Inglaksenrinne – Inglasbranten. Sen taustalla on vanha tilannimi Inglas, joka tunnetaan jo 1500‑luvulta. Nimi tulee etunimestä Ingel, joka puolestaan pohjautuu muinaisruotsalaiseen miehennimeen Ingiälder. Inglas oli yksi Fantsbyn kylän kantataloista.
Inglaksenrinne kulkee vanhan tilan sijaintikohdan eteläpuolella. Sen pohjoispuolella kulkee Inglaksentie. Inglaksenrinteen nimi on ollut opaskartassa vuodesta 1976. Vuonna 1990 myös katualueesta lähtevä ulkoilutie sai saman nimen.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Jos Vanttilassa lähtee kulkemaan Laitmanintietä pitkin odottaen näkevänsä aavemaisen kummituskylän ja hurjien tarinoiden tapahtumapaikan, saattaa hämmentyä kohdatessaan vain muutaman autiotalon eikä kummituksista näy lakanannurkkaakaan. Tässäkin tapauksessa tarinat ovat kutkuttavampia kuin todellisuus.
Laitmanintie – Laitmansvägen on katu, joka kulkee Vanttilassa Kauklahdenväylän suuntaisesti kohti Harmaaniittyä. Se on tullut tunnetuksi varrellaan sijaitsevista autiotaloista ja niihin liittyvistä tarinoista.
Katu on ollut opaskartassa vuodesta 1975. Se on alkuaan ollut kahden kilometrin pituinen ja ulottunut Mänkimiehentien luoteispäähän asti. Vuosien saatossa se on kuitenkin vaiheittain lyhentynyt, kunnes nykyään siitä on jäljellä enää noin 600 metrin mittainen pätkä. Kuin muistona aikaisemmista mitoista Mänkimiehentiestä risteää nykyisin Laitmaninkuja – Laitmansgränden.
Perinnetietojen mukaan nimen Laitman taustalla on alueen ensimmäinen asukas, Laitman‑niminen mäkitupalainen. Varmuutta tästä ei kuitenkaan ole. Mahdollinen Laitmanin mäkitupa on saattanut sijaita nykyisten Vanttilantie 11:n ja Laitmanintie 4:n välillä – kohdassa, johon Laitmanintien sijoittamista alun perin ehdotettiin vuonna 1972.
1800‑luvulla noin kilometrin päässä idässä nykyisestä Laitmanintiestä oli niitty nimeltään Laitmarkäng. Vuodelta 1916 löytyy myös tieto Laitmark‑nimisestä suosta. Nimet Laitman ja Laitmark muistuttavat toisiaan niin paljon, että niillä on todennäköisesti yhteys. Mahdollisesti niin, että Laitmark on jossain vaiheessa vääntynyt Laitmaniksi tai toisinpäin.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Espoon Kauklahdessa 1923–1952 toiminut Kauklahden lasitehdas on ollut tärkeässä osassa alueen historiassa ja näkyy edelleen alueen nimistössä. Sellaisten nimien kautta kuin Hyttimestarintie – Hyttmästarvägen, Muottipojankuja – Formhållargränden ja Lasihytti – Glashyttan saa pilkahduksen vanhan lasitehtaan toiminnasta ja historiasta.
Lasihytti – Glashyttan on Lasiruukinrannassa Hyttimestarintiestä risteävä katu, joka suunniteltiin 1970‑luvun alussa. Se lisättiin asemakaavaan ja opaskarttaan 1976. Lasihytti – Glashyttan on myös suurkorttelin nimi.
Lasihytti on se lasiruukin osa, jossa sijaitsevat sulatusuunit sekä lasinpuhaltajien työhuone.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2020.
Vantinlaaksossa, Vantinlaaksontien ja Mesimäen kulmassa, on pieni aukio nimeltä Mesitori – Nektartorget. Aukio on saanut nimensä mehiläishoidosta samoin kuin lähikadut Mesipolku – Nektarstigen, Kuningattarenkuja – Drottninggränden, Hunajaportti – Honungsporten ja Simaportti – Mjödporten ja jalankulkutie Parvipolku – Svärmstigen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä antoi nimet 1998 Vantinlaakson asemakaavaan, joka vahvistettiin 2000.
Vanttilan kaupunginosassa Kauklahden kaakkoispuolella sijaitsevien Vantinmäen ja Vantinlaakson kaavanimet perustuvat vanhoihin tilannimiin (Inglaksenrinne, Ervastintie) ja muihin paikannimiin ja paikallishistorian aiheisiin. Vantinmäen aihepiirinimet liittyvät maaseutuyhteisön viljelijöihin (Peltomiehentie) ja omavaraiskäsityöhön (Satulamaakarintie). Vantinlaaksossa aiheistoa jatkaa mehiläishoito. Alueella on harrastettu hunajantuotantoa, ja aihepiiri sopii aurinkoiseen laaksoon ja kaupunginpuutarhan läheisyyteen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Kauklahden aseman eteläpuolella Vanttilan kaupunginosan länsiosassa nimistön pääaiheena on Kauklahden vanha lasiteollisuus. Insinööri Claes Norstedt perusti 1923 Kauklahteen lasitehtaan, joka vähän myöhemmin yhdistettiin Riihimäen lasi Oy:hyn. Tehdas toimi vuoteen 1952 ja tuotti erityisesti valaistuslasia, mutta myös talous- ja apteekkilasia.
Suurkorttelinnimi Lasihytti – Glashyttan on saatu lasiruukin keskeisen osan, sulatusuunien huoneen, nimityksestä. Tärkeitä työntekijöitä olivat hyttimestari (työnjohtaja) ja mänkimies (raaka-aineen sekoittaja), ja nimitykset otettiin kadunnimien aiheiksi.
Espoon nimistötoimikunta suunnitteli asemakaavan nimistön 1971. Kaava vahvistettiin ja mm. kadunnimi Mänkimiehentie – Mängkarlsvägen otettiin käyttöön 1975. Ammatinnimityksen alkuosa ”mänki”, ruotsiksi ”mäng”, merkitsee lasiraaka-aineseosta.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005.
Vanttilan eteläosassa on osa-alue nimeltä Nissinmäki – Nissbacken. Alueennimi on ollut Espoon opaskartassa vuodesta 1980. Nimen taustalla on Fantsbyn talonnimi Niss, joka syntyi viimeistään 1600‑luvulla. Talo sai tämän nimen Niss‑nimisen isännän mukaan. ”Niss” on Nils‑nimen muoto.
Paitsi alueennimenä, Nissinmäki – Nissbacken on käytössä myös kadunnimenä vuodesta 1995. Alueella on lisäksi muun muassa kadunnimet Nissinmäentie ja Nissintie.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2013.
Vantinmäki – Fantsbacken on osa-alue Vanttilan kaupunginosassa. Nimi tulee kylän ja kaupunginosan nimestä Vanttila – Fantsby. Kylännimi Fantsby pohjautuu talonnimeen Fants, jonka taustalla taas on talon isännän lisänimi Fant. Maanmittaushallitus antoi 1965 Fantsbyn rekisterikylälle erillisen suomenkielisen nimen Vanttila.
Espoon opaskartan vuosien 1980 ja 1982 painoksissa osa-alueen nimeksi on merkitty Vantti – Fants. Nimeä Vantinmäki – Fantsbacken ehdotettiin alueen nimeksi vuonna 1981 ja se on löytynyt myös opaskartasta vuodesta 1984 lähtien.
Sellaista mäennimeä kuin "Vantinmäki" tai "Fantsbacken" ei ole käytetty, vaan nimi on muodostettu suoraan alueennimeksi. Mäki-nimenosa viittaa alueen sijaintiin mäkisessä maastossa.
Vantinmäki – Fantsbacken on myös Vantinmäessä sijaitsevan puistoalueen nimi. Puiston nimeä ehdotettiin vuonna 1989, ja se vahvistettiin asemakaavassa 1996. Puistoalueella on korkeahko maastonkohouma.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Fantsby on Kauklahteen kuulunut, ruotsalaisten asuttama kylä, johon on 1500‑luvulla kuulunut seitsemän taloa. Kylännimi pohjautuu talonnimeen Fanns, jonka taustalla taas on talon isännän lisänimi Fant. Muinaisruotsin sana ”fanter” on merkinnyt palvelijaa. Asiakirjoissa on merkintöjä ainakin vuonna 1433 talossa asuneesta Anders Fantt ‑nimisestä isännästä ja lautamiehestä. Kylännimen vanhoja kirjoitusasuja taas ovat esimerkiksi Fantzby vuodelta 1492, Ffandzby vuodelta 1540 ja Fansby vuodelta 1556. 1500‑luvun puolivälissä Fantsbyn kylään on myös merkitty kuuluvaksi kaksitaloinen Källbolstad‑niminen osakylä. Suomenkielinen vastine Vanttila on myöhäinen mukaelma ruotsinkielisestä nimestä; nimipari Vanttila – Fantsby virallistettiin kylännimeksi vuonna 1965 ja kaupunginosannimeksi vuonna 1976.
Fantsbyn kylän vanhoja talonnimiä ovat kantatalon nimen lisäksi Bensuls, Ervast, Inglas, Jofs, Niss ja Olars, joista useat näkyvät edelleen alueen nimissä, kuten osa-alueennimissä Nissinmäki ja Vantinmäki. Vanttilan aihepiirinimissä näkyy muutenkin vanha agraarielämä, erityisesti erilaiset käsityötaidot sorvauksesta mehiläistarhaukseen. Lisäksi Sierakiven ja Lasihytin alueiden nimistössä näkyy alueen historian kannalta merkittävän vuosina 1923–1952 toimineen Kauklahden lasitehtaan muisto.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.