Vanhankartanon nimistö
Vanhankartanon kaupunginosaan kuuluu varsinaisen Vanhankartanon lisäksi Nepperi.
Vanhankartanon nimistö
Gunhild eli Gunni Olin (1891–1967) on Vanhankartanon eli Gammelgårdin seudun 1900‑luvun alkupuoliskon näkyvin kulttuuri- ja nuorisotyön hahmo. Innostus kulttuuritoimintaan ja sen kehittämiseen lienee peruja nuoruuden kouluajoilta, jolloin Gunni Olin kävi Finns folkhögskolania, yhtä maamme vanhimmista kansankorkeakouluista. Hänen opettajanaan koulussa toiminut Arvid Mörne on tunnettu pyrkimyksistään kulttuurielämän vaalijana. Avioiduttuaan Lennart Olinin kanssa Gunnista tuli Juusin talon emäntä, ja hän asui loppuikänsä Gammelgårdin Juusissa.
Muistonimeä Gunni Olinin tie – Gunni Olins väg Espoon nimitoimikunta ehdotti vuonna 1975, ja opaskartassa nimi esiintyykin jo seuraavana vuonna. Tiennimessä on etunimen puhuttelumuoto Gunni, jota on käytetty muutenkin yleisesti. Tie sijaitsee lähellä Juusia ja 1907 valmistunutta nuorisoseurantalo Carlbergiä, jonne johtaa Nuorisontie – Ungdomsvägen.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.
Gammelgårdin kantataloista yksi on nimeltään Juus. Tilannimi Juus tulee henkilönnimestä: talossa on nimen syntyaikaan ollut Juus‑niminen isäntä. Tämä Gammelgårdin tilannimi on hyvin vanha, syntynyt ilmeisesti jo keskiajalla. Miehen kutsumanimi Juus on Johannes‑nimen variantti.
Vanhoilta ajoilta on jäänyt käyttöön tapa kirjoittaa nimi kahdella u:lla. Espoossa on ollut Juus‑nimisiä taloja myös muualla, Rödskogissa ja Köklaxissa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005.
- Sijainti: Juus. Siirry kartalle.(ulkoinen linkki)
Vanhankartanon kaupunginosassa Nepperin alueella on käytössä maanviljelyyn ja erityisesti viljelyskasveihin ja viljalajeihin liittyviä ryhmänimiä kuten Kaurakuja, Kaurapelto, Ohrakuja ja Ruispellontie. Nimiaihe on valittu ja nimet annettu vuonna 1975, ja ne kertovat Gammelgårdin kylän maanviljelyshistoriasta.
Kaurakujan ja Kaurapellon ruotsinkieliset vastineet olivat alun perin Havergränden ja Haveråkern. Nimillä ei kuitenkaan ollut yhteyttä mihinkään ruotsin murteen mukaiseen Haver‑alkuiseen vanhaan paikannimeen, joten nimiasujen olisi pitänyt olla kirjakielisiä jo alkujaan (”havre”, murteellisesti myös "haver", suom. ’kaura’). Vuonna 1995 virhe korjattiin, ja Kaurakujan ruotsinkieliseksi nimivastineeksi merkittiin Havregränden ja Kaurapellon Havreåkern.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Gammelgårdin kylään kuului kaksi osakylää, Källstrand ja Stora byen (’Isokylä’). Osakylät ja niiden nimet syntyivät 1500‑luvulla, kun Sveinsin, Napperin ja Skrobbin talot siirtyivät vanhalta kyläntontilta 1500‑luvulla paikalle, jonka nimeksi merkittiin asiakirjoihin Källstrand. Vanhalle tonttialueelle jäi neljä taloa (Ers, Röös, Niku ja Juun) ja tästä keskittymästä alettiin käyttää nimitystä Stora byen.
Källstrandin osakylä sijaitsi nykyisen Nedre Röösin talon kohdalla, jossa ennen isoajakoa oli Sveinsin talo. Napper ja Skrobb siirtyivät vielä ennen vuotta 1700 nykyisen Skrobbin paikalle. Källstrandin nimi kuvasi sitä, että paikka oli lähellä järvenrantaa ja paikalla oli hyviä lähteitä (källa, ’lähde’ ja strand, ’ranta’). Pitkäjärven rannat ovat muutenkin lähteisiä. Toinen Källstrand-nimi tunnetaan järven vastarannalta, missä nyt sijaitsee Lähderannan osa-alue.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Alueennimi Nepperi on mukaelma ruotsinkielisestä Neppers‑nimestä. Alueella on vanha maatila nimeltä Neppers. Sen pihapiiri on ollut nykyisellä paikallaan tiettävästi 1800‑luvun alusta lähtien. Sitä ennen talo oli joitakin satoja metrejä pohjoisempana. Tilannimi on maarekisterissä Neppers, mutta kansanomaisesti on käytetty myös muotoa Naper tai Napper. Nimi on kirjoitettu asiakirjoihin muun muassa muodoissa Napprans (1692), Napprars (1694), Napprar (1701), Näppers (1708), Napprals (1727) ja Napral (1735). Suomenkielinen Nepperi‑vastine on otettu käyttöön vuonna 1980 ja se on muodostettu ruotsinkielisen nimen pohjalta.
Napper‑nimi on uniikki, sillä sitä ei esiinny missään muualla. Nimen tausta ei kuitenkaan ole selvillä. Yksi teoria on, että nimen taustalla olisi suomen kielen sana ”naapuri”.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Nepperinportin asuinalueen suunnitelmaan kuuluu pitkänomainen puisto nimeltä Skrobbinsarka – Skrobbtegen. Suunnitelmassa puisto sijaitsee Gammelgårdin eli Vanhankartanon kylän Skrobbin tilan vanhalla viljelysmaalla. Tilannimi Skrobb sisältänee joko muinaisruotsin sanan ”skrubba” (suom. 'luola, rotko') tai kenties todennäköisemmin jonkin Skrobb- tai Skrubb‑alkuisen henkilönnimen.
Pitkään viljellystä tilasta kertovat Nepperinportin suunnitelmassa myös kaavanimet Skrobbintie – Skrobbvägen, Skrobbinaukio – Skrobbplatsen, Skrobbin Kotipelto – Skrobbs Hemåkern, Skrobbinmetsä – Skrobbskogen, Skrobbinpolku – Skrobbstigen ja Skrobbinmetsänpolku – Skrobbskogsstigen.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.
Gammelgårdin suurkylään kuului 1500‑luvulla kaksi osakylää, Storby ja Källstrand, sekä 12–14 taloa. Alue lienee vanhimpia asuttuja alueita Espoossa. Alkuaan asukkaat ovat olleet suomenkielisiä, mutta alue on ruotsalaistunut viimeistään 1200‑luvulla. Vuosisatojen kuluessa esimerkiksi isonjaon myötä Gammelgårdin vanha asutus on levittäytynyt laajalle alueelle Pitkäjärven molemmille puolille.
Vanhankartanon kylän aiempi nimi lienee ollut viereisen Kauk(a)järven, nykyisen Pitkäjärven, mukaan Kauk(a)järvi. Ruotsalaisasukkaiden saapuessa nimistö on uusiutunut: Asutus levisi vanhalta kylänpaikalta kohti lähteistä järvenrantaa lännessä, ja vanhaa kylän tonttimaata alettiin kutsua kenties ensin hämäläisasukkaidensa mukaan Tavastbyksi, sitten Gammelgårdiksi. Nykyään Tavastby eli Hämeenkylä sijaitsee Vantaan puolella. Myös Kauk(a)järvi sai käännösnimen Långträsk, joka vuosisatoja myöhemmin taipui nykyiseen suomenkieliseen muotoon Pitkäjärvi.
Gammelgårdin varhaisia kirjoitusasuja ovat esimerkiksi Gambelby ja Gambelgordby vuodelta 1540 sekä Gammelgårdh vuodelta 1559. Jo 1500‑luvulta on jälkiä myös suomenkielisestä käännöksestä Vanhakylä; käännösnimi Vanhakartano lienee vakiintunut viimeistään 1900‑luvun alkupuolella. Vielä 1970‑luvulla Vanhakartano kattoi huomattavasti laajemman alueen Pitkäjärveltä pohjoiseen, mutta tullessaan kaupunginosaksi vuonna 1982 Vanhakartano – Gammelgård kattoi enää melko suppean alueen ikivanhan tonttimaan ympärillä.
Vuosisataisia Gammelgårdin tilannimiä ovat olleet Ers, Jupper, Juun, Juus, Juva eli Juver, Neppers eli Napers, Niku, Röös, Skrobb ja Sveins. Useat näistä ovat edelleen käytössä joko talon- tai alueenniminä, tosin monet nykyisen Vanhankartanon ulkopuolella. Neppersin tilan mukaan on nimensä saanut Vanhankartanon osa-alue Nepperi. Alueelleen luontevasti on Vanhassakartanossa maanviljelykseen liittyviä aihepiirinimiä sekä tietysti perinteiseen paikannimistöön perustuvia liitynnäisnimiä.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.