Vanhan-Nuuksion nimistö
Vanhan-Nuuksion kaupunginosaan kuuluu Nuuksion Pitkäjärven eteläpää ja Brobacka.
Vanhan-Nuuksion nimistö
Brobacka on osa-alue Vanhan-Nuuksion kaupunginosassa. Osa-alue on saanut nimensä Brobacka-nimiseltä tilalta. Nuuksion alkuperäinen kyläkeskus oli Maulan ja Heikkilän talojen paikkeilla, kunnes isonjaon yhteydessä (vuosina 1772–1781) rakennetut Brobacka ja Herrbacka keskittivät kylän elämän Brobackan ympäristöön.
Nimi Brobacka sisältää sanat "bro" ('silta') ja "backa" (ruotsin yleiskielessä "backe", suom. 'mäki'). Brobackan talonpaikka onkin mäenkumpareella joen varressa, ja paikalla on silta yli joen. Joki virtaa Nuuksion Pitkäjärvestä Nupurinjärveen. Vanhin sillanpaikka on Nuuksionkujan kohdalla.
Kun Pohjois-Espoon kaupunginosajako vahvistettiin vuonna 1982, Brobackan alue lähistoineen tuli osaksi Nupuria. Alue oli kuitenkin identiteetiltään selväksi Nuuksiota eikä Nupuria. Brobackan ympäristö erotettiinkin asukkaiden anomuksesta omaksi kaupunginosakseen vuonna 1999. Alueelle otettin käyttöön Nuuksion kylän ja Brobackan historiaa kuvastava nimi Vanha‑Nuuksio – Gamla Noux.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Hakjärvi on sekä järven että alueen nimi Vanhan‑Nuuksion kaupunginosassa. Alue on saanut nimensä järven mukaan. Järven nimi on kirjotettu vanhoissa asiakirjoissa muun muassa muodoissa Hackjarfi (1699) ja Hackjärfwi (1774). Nykyinen kirjoitusasu Hakjärvi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1939 ruotsinkielisessä asiakirjassa, mutta ennen vuotta 1972 kartoissa on käytetty vaihdellen asuja Hakjärvi, Hakkjärvi ja Hackjärvi. Nimipari Hakjärvi – Hackjärv on ollut opaskartassa järven- ja alueennimenä vuodesta 1984.
Hakjärven nimi on suomalaislähtöinen, mutta sen sisällöstä ei ole varmuutta. Luultavaa kuitenkin on, että järven alkuperäinen nimi on lyhentynyt käytössä nykyiseen muotoonsa. Yhden teorian mukaan järven nimi on voinut olla alkujaan Hakojärvi. Hako‑sanan merkitys on ’havupuun oksa, havu’. Hakojärviä ja Hakolampia tunnetaan Suomessa joitain kymmeniä. Toisen teorian mukaan järven nimi olisi ollut Hakkojärvi. ”Hakko” on metsän, puiden ja halkojen hakkaamista tarkoittava murresana. Hakkojärviä tai Hakkolampia ei tunneta Suomessa yhtäkään.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Vanhassa‑Nuuksiossa on suo nimeltä Kotolampi. Kotolampi on aiemmin ollut nimensä mukaan lampi, ja nimi on jäänyt käyttöön lammen soistumisen jälkeen.
Vuonna 1809 lammen nimi on merkitty asiakirjaan muodossa Kåtolambi. Lammen nimi kertoo lammen sijainnista: ”Kotolampi” on lampi lähellä kotia. Lampi sijaitsi silloisten Histan ja Lassilan tilojen rajalla, ja oletettavasti lampi on nimetty Lassilan suunnalta. Lampi oli Lassilan väelle pihapiirin lähellä oleva ”kotilampi” ja lammen itäpuoliset metsät on merkitty kartan selityksissä Lassilan kotimetsiksi (hemskog).
Nimikeruissa on ruotsinkielisiltä kerätty nimestä muodot Kotolam (1915) ja Kotomossen (1960‑luvun lopulla). Suomenkielisille suo on ollut Kotosuo tai Kotasuo. Vuosina 1982–2012 opaskarttaan on ollut merkittynä suonnimi Kotalammensuo, jonka tarkoite on ollut ehkä ainakin osittain sama kuin Kotolammen. Kotolampi on ollut opaskartassa vuodesta 1994 asti.
Vaikka merkintöjä karttoihin on tehty sekä Kota- että Kota‑alkuisista nimistä, on Kotolampi todennäköisin alkuperäinen nimi. Kotia merkitsevä länsimurteinen ”kota” on tavallinen nimenosa asuintalojen lähellä olevien paikkojen nimissä.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Laihalampi on pieni metsälampi Nuuksion Pitkäjärven kaakkoispuolella. Laihajärvi- tai Laihalampi‑nimillä on yleensä ilmaistu vähäkalaisuutta tai pientä kokoa.
Nimi on välillä esiintynyt kartoissa muodossa Lajalampi. Varhaisimmat nimitiedot kertovat nimen olleen alkuaan Laihalampi. Ruotsinkielisten käytössä siitä on muodostunut mukaelma Lajalampi. Nimestä on ilmeisesti ensin hävinnyt ruotsille vieras vokaalienvälinen h‑äänne, ja tavurakenteen muututtua on ”i” vaihtunut j:ksi. Myös lyhyempää muotoa Lajalam on käytetty.
Myös suomenkieliset ovat käyttäneet vuorostaan ruotsinkielisiltä omaksumaansa Lajalampi‑muotoa. Nykyisissä kartoissa ja virallisessa käytössä on kuitenkin muoto Laihalampi.
Teksti: Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2013.
Vanhan‑Nuuksion kaupunginosassa Brobackan länsipuolisella mäellä oleva pieni asuinalue (suurkortteli) on nimeltään Myrskymäki – Stormbacka. Nimi tulee torpannimestä Stormbacka. Ensimmäinen torppari 1800‑luvun alussa oli sukunimeltään Storm. Aivan aluksi torpasta käytettiin nimeä Stormkulla, mutta 1800‑luvun puolestavälistä se oli Stormbacka. Torpanpaikan luona on korkea mäki, mutta mäennimenä eivät Stormbacka ja Stormkulla ole tiettävästi olleet, vaan ne on annettu suoraan asutusnimiksi.
Torppa ei sijannut aivan nykyisessä Myrskymäen suurkorttelissa vaan lähellä Nuuksion Pitkäjärveen laskevan Sahaojan (Sågbäcken, Sågträskbäcken) suuta ja vanhoja Heikkilän ja Maulan taloja. Puron alajuoksua on sanottu myös nimellä Stormbackabäcken.
Myrskymäentie – Stormbackavägen tuli tiennimeksi 1975. Nykyisenä alueennimenä Myrskymäki – Stormbacka tarkoittaa Myrskymäentien pohjoispään asutusta. Suomenkielinen käännösvastine Myrskymäki on Espoon nimitoimikunnan ehdottama 1972. Koska nimeen Stormbacka sisältyy sukunimi Storm eikä myrskyä merkitsevä storm‑sana, oikeampi vastine olisi ollut Storminmäki. Myrskymäki-nimi on tosin sikäli paikkaan sopiva, että kyläläisten tiedon mukaan metsä on joskus todella kaatunut mäeltä kovassa myrskyssä.
Tietoja Stormbackan historiasta on saatu nuuksiolaiselta Christer Eklundhilta 2006.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Sorlampi on hiekkarantainen ja kirkasvetinen lampi Vanhan‑Nuuksion kaupunginosassa. Sorlammen luotespuolelta löytyy pieni lampi nimeltään Pikku Sorlampi.
Vanhin asiakirjamerkintä Sorlammesta on vuodelta 1765, jolloin lammen nimi on kirjoitettu muodossa Storsorlambi. Muita merkintätapoja ovat olleet Stor Sorr Lambi (1774), Sorlampi ja Iso Sorlampi (1900‑luvun kartat). Espoon opaskarttaan lammen nimi on kirjattu muodossa Iso‑Sorlampi (1970) ja Sorlampi (1975). Nimipari Sorlampi – Stora Sorlam on ollut opaskartassa vuodesta 1992 lähtien.
Sorlammen nimen takana on ilmeisesti sorva‑niminen kalalaji. Lammesta on siis todennäköisesti kalastettu sorvaa, ja lammen nimi on ollut alkujaan Sorvalampi. Lammen nimi olisi tässä tapauksessa lyhentynyt käytössä Sorvalammesta Sorlammeksi.
Toisen selityksen mukaan lammen alkuperäinen nimitys olisi ollut Sormilampi, jolla olisi viitattu lammen eteläisen lahden pitkulaiseen ja kapeaan muotoon. Tämä selitys on kuitenkin vähemmän uskottava, sillä Espoon lähiseuduilta löytyy useita Sorvalampi‑nimiä, mutta ei yhtään Sormilampi‑nimeä. Lisäksi Sorlammen läheisen rajapaikan nimi Sarviksrå (1765) näyttää sisältävän nimen Sarvvik. Ruotsin kielen sanan ”sarv” merkitys on ’sorva’.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Kaupunginosan nimi Vanha‑Nuuksio sisältää kylännimen Nuuksio. Kun Pohjois‑Espoon kaupunginosajako vahvistettiin vuonna 1982, Nuuksion kylän eteläinen vanha keskus lähistöineen tuli osaksi Nupuria. Koska alue on kuitenkin identiteetiltään selvästi Nuuksiota eikä Nupuria, se erotettiin asukkaitten anomuksesta omaksi kaupunginosakseen vuonna 1999. Silloin otettiin käyttöön nimi Vanha‑Nuuksio – Gamla Noux.
Vanhan‑Nuuksion alue on pohjoisespoolaisen metsäistä ja järvistä seutua, jota ei ole asemakaavoitettu lainkaan. Näkyvin asutuskeskus on Brobackan osa-alue, jonka nimi perustuu vanhaan tilannimeen. Vanhan‑Nuuksion muutamat kadunnimet pohjautuvat alueen perinteiseen luonto- ja kulttuurinimistöön.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.