Muistomerkkejä Tapiolasta - Minnesmärken från Hagalund: Espoon kulttuuriavustukset tukemassa taidetta Espoossa ja espoolaisille

Julkaistu: 22.11.2021 11.37Päivitetty: 22.11.2021 14.49
Kaksi näyttelijää istuvat ravintolan tuoleilla, ohjaaja tekee muutoksia nallepukuun.
Ohjaaja Markus Jäntti-Tuominen sekä näyttelijät Ella Jäntti ja Riikka Lähteenmäki valmistautumassa lyhytelokuvan kuvauksia varten Grilli Torossa. Kuva: Olli Urpela

Espoon kaupunki tukee vuosittain erilaisia kulttuuri- ja taideprojekteja sekä luovaa työtä. Avustusta voivat saada niin espoolaisia osallistavat tapahtumat, kulttuurihyvinvoinnin hankkeet kuin Espooseen liittyvät taide- ja kulttuuriprojektitkin. Tarkoituksena on mahdollistaa elävää kulttuuritoimintaa kaupungin eri alueilla.

Vuonna 2021 Espoon kaupungin kulttuurilautakunta tuki yli 90 hienoa projektia. Tässä esitellään lähikulttuuriavustuksen saanut lyhytelokuvaprojekti, joka omalta osaltaan tallentaa sitä, millainen Espoo on ennen ja nyt. 

Muistojen Tapiola tallennettuna lyhytelokuvaan

Markus Jäntti-Tuomisen suunnittelema Muistomerkkejä Tapiolasta - Minnesmärken från Hagalund -teossarja tutkii muistomerkkejä nykytaiteen keinoin. Teossarja kysyy, mitkä sellaiset asiat ansaitsisivat muistomerkin, joilla perinteisesti ei ole nähty muistomerkin arvoa. Teossarjan ensimmäinen osa on lyhytelokuva, joka pystyttää muistomerkin tapiolalaiselle yöelämälle ja ravintolakulttuurille tuoden fiktiiviset, Tapiolan tunnettuja ravintoloita kuvaavat hahmot yhteen Pohjois-Tapiolan maamerkillä, Grilli Torossa. Jäntti-Tuomisen lisäksi lyhytelokuvaa ovat käsikirjoittaneet Tomi ja Joni Hakasalo.

Projektin suunnittelun ja taustatyön Jäntti-Tuominen aloitti jo vuonna 2020 residenssissä Tapiolan taiteilijatalossa. Idea projektille lähti toiveesta tehdä paikallista, yhteen alueeseen keskittyvää taidetta. Ravintola- ja yöelämä valikoitui aiheeksi arkisen merkityksellisyytensä takia; paikalliset ravintolat ovat vuosikymmenten ajan olleet espoolaisille tärkeitä paikkoja ja näyttämöitä elämän tapahtumille.

Projektiavustuksen vauhdittamana mahdollistui kuvaamisen aloittaminen elokuussa 2021. Teosta on tekemässä useita ihmisiä, ja avustusta on käytetty kattamaan esimerkiksi puvustuksen, lavastuksen ja valaistuksen kuluja.

Lyhytelokuvan työryhmä vasemmalta oikealle: näyttelijät Ella Jäntti ja Riikka Lähteenmäki, tuottaja Melissa Heininen, näyttelijä Anssi Väisänen, kuvaajan assistentti/käsikirjoittaja Joni Hakasalo, ohjaaja/käsikirjoittaja Markus Jäntti-Tuominen, äänittäjä/käsikirjoittaja Tomi Hakasalo, kuvaaja/valaisija Oskari Koponen.Kuva: Olli Urpela

Lyhytelokuva on lähtenyt rakentumaan espoolaisten omista tarinoista ja kokemuksista käsin. Projektia varten on kysytty haastatteluja ja kommentteja paikallisilta selvittäen alueen tärkeisiin mutta arkisiin paikkoihin liittyviä muistoja ja historiaa. Monet espoolaiset innostuivat jakamaan muistojaan, ja niiden keruu on jäänyt Jäntti-Tuomisen mieleen innostavana ja hauskana. Yhteensä jaettuja muistoja kertyi yli 40, ja muistojaan ravintoloista ja yöelämästä jakoi espoolaisia parikymppisistä ravintolakävijöistä lähtien aina kahdeksankymppisiin konkareihin asti. Muistot piirtävät kuvaa paikallisesta ravintolakulttuurista 1950- ja 60-luvuilta Tapiolan nykypäivään.

Paitsi että elokuvan hahmot luonteineen ja käyttäytymismalleineen heijastelevat suoraan espoolaisten muistoja, on käsikirjoitukseen päässyt myös muutama suora sitaatti paikallisten haastatteluista. Projektin aikana kerätyistä tarinoista ja muistoista käy ilmi, että Tapiolan yöelämä oli ennen vilkkaampaa. Jäntti-Tuominen toivoo lyhytelokuvan paitsi muistuttavan menneistä ajoista, myös viestittävän sitä, että tapiolalainen ravintola- ja yöelämäkulttuuri on itsessään arvokasta myös nyt ja tulevaisuudessa. Lyhytelokuvan valmistuttua tavoitteena on saada teos paikallisten lisäksi myös kansainvälisen yleisön nähtäville.

Projektiavustuksista saa lisätietoa verkkosivuilta espoo.fi/kulttuuriavustukset. Taiteilijoiden ja ammatillisten taide- ja kulttuuriyhteisöjen lisäksi avustusta voivat hakea järjestöt ja työryhmät. Jos olet tai yhteisösi on kiinnostunut hakemaan avustusta, kannattaa tutustua huolella hakuohjeisiin, avustusperusteisiin sekä Usein kysytyt kysymykset -osioon. Seuraavan kerran projektiavustukset avautuvat haettaviksi helmikuussa 2022. Raikkaat ja yhteistyöhön perustuvat avaukset hakijoilta ovat tervetulleita, avustuksilla halutaan tukea myös uusia toimijoita.