Työssäkäynti, työpaikat ja työttömyys

Työttömien osuus työvoimasta 8,4 %

Helmikuun 2023 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 12 920 ja työttömien osuus työvoimasta oli 8,4 %. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 9,7 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 982 ja 50 vuotta täyttäneitä 4334. Naisia oli 46 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 4914 eli 38 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 3795 avointa työpaikkaa.

Työttömyysluvut ovat laskeneet viimeisen vajaan kahden vuoden vuoden ajan, tosin viime kuukausina vauhti on hidastunut. Kolmen vuoden takaiseen eli koronapandemiaa edeltävään tilanteeseen verrattuna työttömien osuus työvoimasta oli helmikuussa vajaan prosenttiyksikön korkeampi ja työttömiä oli 1893 enemmän.

Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli helmikuun 2023 lopulla työttömiä 3,4 % (459 henkeä) vähemmän ja työttömien osuus työvoimasta oli 0,3 prosenttiyksikköä alhaisempi. Koko maassa työttömiä oli 2,8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 11 % (120 henkeä) vuodentakaista vähemmän. Myös kaksi vuotta kasvussa ollut pitkäaikaistyöttömyys kääntyi viime vuoden maaliskuussa laskuun ja helmikuussa 2023 määrä oli 19 % (1121 henkeä) pienempi kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja oli 18 % (858 työpaikkaa) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen puolentoista vuoden aikana. Kuitenkin viime vuoden marraskuussa määrä oli pienempi kuin vuotta aiemmin ensimmäistä kertaa yli puoleentoista vuoteen.

Tuoreimmat työttömyystiedot PowerBI-esityksenä(ulkoinen linkki) (ei saavutettava)

Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Kesä- ja heinäkuussa työttömien määrä on joka vuosi korkeimmillaan. Tämä johtuu mm. siitä, että oppilaitoksista vapautuu lukukausien päätyttyä työvoimaa työmarkkinoille.

Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Työttömyysluvuissa ovat mukana sekä työttömät että lomautetut.

Tällä sivulla esitetyt Espoon  työttömyysasteluvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön aineistoon.

Neljännesvuosittainen Espoon työllisyys- ja työttömyyskatsaus julkaistaan Eetvartti-neljännesvuosijulkaisussa.

Yhteystiedot
Tietopalvelupäällikkö
Petri Lintunen
puh. +358 43 8265211
petri.lintunen@espoo.fi

Yritysrekisterin tuoreimman tiedon mukaan Espoossa oli noin 20 500 yritystä vuoden 2021 alkupuoliskolla.​ Asunto-osakeyhtiöt sekä maa-, metsä ja kalatalous poislukien yrityksiä oli vuoden 2019 lopulla arviolta  14 700.​

Tuorein virallinen työpaikkaluku on vuodelta 2019, jolloin Espoossa oli 126 820 työpaikkaa. Sen jälkeistä kehitystä voidaan arvioida muun muassa Tilastokeskuksen otospohjaisella työvoimatutkimuksella, jonka mukaan työpaikkojen määrä on viimeisen kolmen vuoden ajan kasvanut noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Tämän perusteella arvioitu työpaikkojen määrä Espoossa vuonna 2021 oli noin 135 000. Kuitenkin työvoimatutkimuksen luvuissa on suurimmissakin kaupungeissa huomattavan suurta satunnaisvaihtelua, joten myös Espoon osalta työvoimatutkimuksen lukuja on pidettävä karkeasti kehityksen suuntaa antavina. Työvoimatutkimusta käytetään yleisesti valtakunnallisella sekä seututasolla työllisyyden ja työpaikkakehityksen seurannassa.

Toimialaryhmistä kauppa, ohjelmisto- ja konsultointiala, koulutus sekä sosiaalihuollon palvelut olivat suurimmat työllistäjät Espoossa vuonna 2018.

Yritysten työpaikkamäärää voidaan arvioida ajantasaisesti, mutta silti melko luotettavasti henkilöstömäärä-indikaattorilla. Espoossa oli vuoden 2021 tammi-marraskuussa henkilötyövuosien mukaan estimoituna noin 117 000 yritystyöpaikkaa. Vuosina 2011-2017 määrä oli 104 000 - 105 000, ja kääntyi vuonna 2018 selvään nousuun. Vuonna 2019 yritystyöpaikkojen määrä kasvoi 4000:lla edellisvuodesta. Vuonna 2020 kasvu supistui merkittävästi, mutta palasi vuoden 2021 tammi-marraskuussa vuosien 2018 ja 2019 uralle.

Yhteystiedot
Tietopalvelupäällikkö
Petri Lintunen
puh. +358 43 8265211
petri.lintunen@espoo.fi

Vuoden 2021 lopussa 20-64-vuotiaiden työllisyysaste Espoossa oli 75,7 prosenttia. Työllisyysaste tarkoittaa työllisten osuutta saman ikäisestä väestöstä. Suomalaistaustaisten 20-64-vuotiaiden työllisyysaste oli 80,3 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 60,4 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna suomalaistaustaisten työllisyysaste kasvoi 2,3 prosenttiyksikköä ja ulkomaalaistaustaisten kasvoi 3,4 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Henkilön taustamaa on ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio, toissijaisesti isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman tietoa ei ole, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio.

Ulkomaalaistaustaisten 20-64-vuotiaiden työllisyysaste vaihtelee paljon taustamaanosan mukaan: vuoden 2021 lopussa eurooppalaistaustaisten työllisyysaste oli 67,4 prosenttia (11 705 työllistä), aasialaistaustaisten 61,1 prosenttia (7 089 työllistä), amerikkalaistaustaisten 58,8 prosenttia (827 työllistä), afrikkalaistaustaisten 53,7 prosenttia (2 607 työllistä) ja taustaltaan Lähi-idästä olevien 42,4 prosenttia (2 263 työllistä). Taustaltaan tuntemattomia työllisiä oli 676 henkeä.

Vuoden 2021 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Espoossa 8,9 prosenttia. Suomalaistaustaisilla työttömien osuus työvoimasta oli 6,9 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisilla 16,9 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna suomalaistaustaisilla työttömien osuus työvoimasta pieneni 2,5 prosenttiyksikköä ja ulkomaalaistaustaisilla osuus pieneni 3,6 prosenttiyksikköä.

Vuoden 2021 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli aasialaistaustaisilla 13,2 prosenttia (1 085 työtöntä) eurooppalaistaustaisilla 13,9 prosenttia (1 933 työtöntä), amerikkalaistaustaisilla 15,6 prosenttia (155 työtöntä), afrikkalaistaustaisilla 22,3 prosenttia (763 työtöntä) ja taustaltaan Lähi-idästä olevilla 33,7 prosenttia (1 184 työtöntä). Taustaltaan tuntemattomia työttömiä oli 107 henkeä.

Vuoden 2020 lopussa erityisasiantuntijoiden ammattiryhmän osuus työllisistä oli suurin sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla, osuus oli kuitenkin pienempi ulkomaalaistaustaisilla (28,8 %) kuin suomalaistaustaisilla (38,2 %). Toiseksi suurin ammattiryhmä ulkomaalaistaustaisilla oli palvelu- ja myyntityöntekijät (18,1 % ulkomaalaistaustaisista työllisistä) ja kolmanneksi suurin muut ammattiryhmät (14,3 %), johon kuuluvat esimerkiksi siivoojat ja varastotyöntekijät.

Lähde: Tilastokeskus

Yhteystiedot
Tutkija Sanna Jaatinen
puh. +358 40 5904260
sanna.jaatinen@espoo.fi