Muut palvelut vammaispalveluissa

Tukihenkilö tukee vammaisen lapsen ja nuoren taitojen kehittymistä, sosiaalisia suhteita, itsenäistymistä ja yhteiskuntaan osallistumista. Vammaisen henkilön elämäntilanne, yksinäisyys tai muuhun vastaava syy voi aiheuttaa tukihenkilön tarvetta. Tukihenkilö toimii tuettavan kaverina ja seurana kotona tai kodin ulkopuolella, esim. elokuvissa, teatterissa ja asiointikäynneillä.

Tuettava voi asua omassa kodissaan, asumispalveluissa, tai perhehoidossa. Tukihenkilötoiminnan tarkoituksena ei ole korvata ammattihenkilöä eikä tukihenkilö ole henkilökohtainen avustaja. Tukihenkilön tulee olla 16 vuotta täyttänyt. Vammaisen henkilön perheenjäsen tai esimerkiksi asumisyksikön työntekijä ei voi toimia tukihenkilönä. Vammainen henkilö voi itse hankkia ja valita tukihenkilönsä. Tarvittaessa vammaispalvelujen työntekijä voi avustaa tukihenkilön hankinnassa.

Tukihenkilölle maksetaan palkkiona 11,39 euroa/ tunti. Tapaamiskerta on yleensä muutaman tunnin mittainen. Tapaamiskertoja voi olla kuukaudessa yhdestä viiteen. Kulukorvausta maksetaan enintään 50 euroa kuukaudessa. Kulukorvaukseen sisältyvät matkakulut sekä tapaamisiin liittyvät muut kustannukset, esimerkiksi konserttien pääsyliput.

• Lue lisää: Haluaisitko tukihenkilöksi vammaiselle henkilölle

Vammaispalvelut arvioi yhdessä asiakkaan kanssa, tarvitseeko tukihenkilön olla koulutettu eli ammatillinen tukihenkilö. Ammatillinen tukihenkilötoiminta on tavoitteellista työskentelyä. Palvelu on tarkoitettu vammaisille henkilöille, jotka hyötyvät tavoitteellisesta työskentelystä ja tarvitsevat erityistä tukea omatoimisuuden lisäämisessä, itsenäistymisessä, sosiaalisten taitojen vahvistamisessa ja niin edelleen. 

Tarkoitus on vahvistaa taitoja, joiden oppiminen auttaa ja hyödyttää vammaista henkilöä pitkäaikaisesti jokapäiväisessä elämässä.

• Arjen taidot.
• Sosiaaliset taidot ja kodin ulkopuoliset ihmissuhteet.
• Oman mielekkään tekemisen löytäminen, esimerkiksi harrastus.
• Itsenäisen liikkumisen taitojen oppiminen.

Ammatillinen tukihenkilöpalvelu ei ole yleensä tarkoitettu asumisyksikössä asuville henkilöille eikä henkilöille, joilla on säännöllinen päivä- tai työtoiminta.

Ammatillinen tukihenkilö ei ole kaverillista palvelua. Ammatillisen tukihenkilötoiminnan tavoitteet ja työskentely suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa ja ne kirjataan palvelutarpeen arviointiin. Vammaispalvelujen työntekijä seuraa tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.

Palvelu on määräaikainen ja sitä myönnetään yleensä 3–6 kuukaudeksi kerrallaan ja erityisistä tarpeista johtuen enintään vuodeksi. Tapaamiskertoja on yleensä yhdestä neljään kertaa kuukaudessa ja tapaaminen kestää 1,5–2 tuntia kerrallaan.

Asiakas maksaa itse ammatillisen tukihenkilön kanssa omat kulunsa, esimerkiksi kahvilakäynnit ja pääsymaksut.

Vammaispalvelut voi myöntää liikkumisvälineenä vammaiselle henkilölle esimerkiksi auton tai pakettiauton, jos vammasta tai sairaudesta aiheutuu liikkumisvälineen tarve ja kuljetuksen tarve on jatkuvaa ja päivittäistä.

Liikkumista helpottavia välineitä kohdennetaan eniten tarvitseville. Kun auton hankinta-avustuksesta tehdään päätöstä, otetaan huomioon myös apuvälineiden käyttö ja kuljetustarve sekä muut vammaan, sairauteen tai sosiaaliseen elämään liittyvät perustelut oman auton tarpeesta.

Hakemuksessa on tärkeää selvittää, miten väline helpottaa vaikeavammaisen henkilön omatoimista liikkumista. Lapsiperheiden kohdalla arvioidaan myös apuvälineistä aiheutuvaa tilantarvetta.

Korvausta auton hankintaan myönnetään puolet kohtuuhintaisen auton hinnasta (sisältäen toimituskulut), kuitenkin pääsääntöisesti enintään 6 000 euroa.

Kustannuksiin huomioidaan tarkoituksenmukaisen ja sopivan auton kohtuullinen hankintahinta, johon sisältyy auto, automaattivaihteisto ja ohjaustehostin. Kohtuuhinta määritellään yksilöllisesti ja asiakkaan tilanteen mukaan. Auton kohtuullinen hinta riippuu asiakkaan kokonaistilanteesta, esimerkiksi mukana kuljetettavista apuvälineistä, perheen koosta ja niin edelleen. Mikäli asiakas ostaa kohtuuhintaa kalliimman auton, jota ei välttämättä tarvitse vammansa vuoksi, vastaa hakija hinnan erotuksesta.

Kohtuulliseksi arvioidusta auton hinnasta vähennetään autoveronpalautus, vakuutuskorvaukset (esimerkiksi rikkoutuneesta tai kolariautosta), vanhasta autosta saatu myyntihinta tai hyvitys ja mahdolliset alennukset sekä muut mahdolliset avustukset. Hakija toimittaa lunastuskuntoon menneestä aiemmasta autosta kaikki vakuutusyhtiön ratkaisuun liittyvät asiakirjat, joista ilmenee vahingon syy ja tutkinta. Huomioon voidaan ottaa myös käytössä olleen vanhan auton arvioitu hinta, vaikka autoa ei olisikaan myyty vaihdon yhteydessä.

Auton vaihdon korvaamista voidaan pitää perusteltuna, mikäli hakijan vammasta tai sairaudesta johtuva tarve on oleellisesti muuttunut tai auto on jostain syystä käyttökelvoton. Vammaisen henkilön tulee pystyä näyttämään hakemuksessaan edellytykset ja perusteet auton vaihtoon. Riittävä peruste ei ole nykyisen auton arvon alenema tai muut taloudelliset perusteet.

Hakija toimittaa vaihdon yhteydessä auton kuntoisuusarvion, tarjouksen uudesta autosta, teknisen erittelyn varustetasosta ja ostettavan auton ajettujen kilometrien määrän.

Kuntoisuusarvion voi antaa autoliike tai kolaritilanteissa vakuutusyhtiöiden hyväksymä vahinkotarkastusyhtiö. Vammaispalvelujen työntekijä voi myös tarvittaessa pyytää auton kuntoisuusarvion asiakkaan puolesta.

Kun haet autoavustusta, toimita vammaispalveluihin vammaispalveluhakemus ja nämä liitteet:

• selvitys auton käyttötarkoituksesta,
• toimintaterapeutin tai fysioterapeutin lausunto auton/lisälaitteen tarpeesta,
• ennakkoveropäätös koskien autoveronpalautusta ensimmäistä kertaa Suomeen rekisteröidystä autosta,
• päätökset muista hankintaan myönnetyistä avustuksista ja korvauksista (esimerkiksi vakuutusyhtiön korvaus),
• autoliikkeen kirjallinen kustannusarvio ostettavasta autosta ja tekninen erittely auton varustetasosta,
• autoliikkeen kirjallinen arvio mahdollisesta vaihtoautosta saatavasta hyvityksestä,
• kustannusarviot vamman tai sairauden johdosta välttämättömistä lisälaitteista ja arvio muutostöistä aiheutuvista kustannuksista,
• kopio ajokortista,
• käytetyn auton kuntoisuusarvio, mikäli ostettava auto on käytetty.

Jos vamman vuoksi välttämättömiä lisälaitteita ei ole autossa vakiovarusteina, korvataan niistä pääsääntöisesti enintään 2000 euroa. Vakiovaruste on auton hintaan sisältyvä varuste, joka parantaa auton ominaisuuksia ja ajettavuutta. Välttämättömyyden arvioinnissa huomioidaan hakijan vammaisuus, säännöllinen ja päivittäinen kuljetustarve, säännöllinen apuvälineiden käyttö sekä muut vammaan, sairauteen tai sosiaaliseen elämään liittyvät asiat.

Auton huoltokustannuksia, talvirenkaita, lohkolämmitintä tai muita auton tavanomaisia lisävarusteita ei korvata. Apuvälineet kuten sähkötoimiset kääntöistuimet, voidaan myöntää asiakkaan käyttöön, jolloin apuvälineen omistusoikeus säilyy kunnalla.

Mikäli vammainen henkilö on hankkinut vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeenmukaisen auton, johon välttämättömät lisälaitteet tai muutostyöt voidaan kohtuullisin kustannuksin toteuttaa, korvaa kunta nämä lisälaitteista tai muutostöistä aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti.

Kun haet vamman vaatimia välttämättömiä välineitä ja lisälaitteita, toimita vammaispalveluihin vammaispalveluhakemus ja nämä liitteet:

• selvitys lisälaitteiden välttämättömyydestä,
• tekninen erittely auton varustelutasosta,
• eritelty tarjous lisälaitetöistä,
• kopio ajokortista.

Muihin kuin autoon liittyviin välineisiin, koneisiin tai laitteisiin myönnettävän korvauksen tarkoituksena on tukea ja edistää vammaisen henkilön omatoimista suoriutumista kotona. Taloudellista tukea voidaan myöntää kodinkoneen kustannuksiin silloin, kun haettava kone on välttämätön ja hakija ei ilman konetta pysty itsenäisesti suoriutumaan kodinhoidosta, tai kodinkoneen puute aiheuttaa vamman tai haittojen pahenemista.

Tuen määrä on enintään puolet kohtuullisista hankintakustannuksista. Kohtuulliseksi katsotaan vakiomallisen laitteen hinta. Kodinkoneiden välttämätön tarve arvioidaan aina erikseen. Arvioinnissa huomioidaan myös muut myönnetyt palvelut, esimerkiksi kotihoidon ja henkilökohtaisen avun määrä.

Harrastusvälineitä haetaan ensiksi lääkinnällisen kuntoutuksen kautta. Mikäli henkilö ei ole oikeutettu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeseen, välineeseen voidaan myöntää korvausta vammaispalvelulain perusteella. Välineen tarpeellisuus arvioidaan aina yksilöllisen tilanteen mukaan. Välineeseen on mahdollista myöntää myös välttämättömät muutostyöt vammaispalveluista. Korvausta voidaan myöntää puolet kohtuullisista kustannuksista, kuitenkin tavallisesti enintään 250 euroa.