Sijaisperheeksi

Sijaisperheisiin sijoitettavat lapset ja nuoret ovat huostaan otettuja. Tällöin lapsi tarvitsee pidempiaikaista perhehoitoa. Sijoitus on voimassa toistaiseksi ja sen tarvetta ja kestoa arvioidaan vuosittain. Sijoituksen aikana perhe tukee lapsen yhteydenpitoa hänelle läheisiin ihmisiin asiakassuunnitelmassa sovitun mukaisesti mm. tapaamisin, kuljetuksin ja puheluin.

Sijaisperheeksi sopivat monenlaiset perheet, joiden elämäntilanne on vakaa. Kaikkien perheenjäsenten on oltava valmiita ottamaan sijoitettu lapsi tasavertaiseksi perheenjäseneksi. Sijaisvanhemmuus on jaettua vanhemmuutta, jossa sijaisvanhempi tekee yhteistyötä lapsen omien vanhempien ja viranomaisten kanssa.

Vastaanottoperheet tarjoavat lyhytaikaista perhehoitoa. Vastaanottoperheet päivystävät vuorojaksoin ja ovat tällöin valmiudessa vastaanottamaan lapsen mihin vuorokauden aikaan tahansa. Sijoitetut lapset voivat olla vastaanottoperheessä yleensä muutamasta päivästä aina kuukausiin.  Lapsi voidaan sijoittaa vastaanottoperheeseen avohuollon tukitoimena tai kriisitilanteessa akuutisti kiireellisenä sijoituksena. Vastaanottoperheet tukevat lapsen yhteydenpitoa tämän läheisiin ihmisiin sijoituksen aikana ja tekevät lapsesta havaintoja.

Vastaanottoperheet voivat toimia 0–6-vuotiaiden tai tätä vanhempien lasten lyhytaikaisina sijoituspaikkoina. Erillisiä vauvavastaanottoperheitä ei ole käytössä. Perheiden tulee sijaita riittävän lähellä (n. 25 km päässä Leppävaarasta) ja toisen vanhemman on oltava kotona. Vastaanottoperheillä on oltava sijoitettavalle lapselle oma huone.

Tukiperheessä lapsi yökyläilee säännöllisesti ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Tukiperheissä tehdään tavallisia asioita, kuten ulkoillaan, harrastetaan ja satsataan mukavaan yhdessäoloon. Kun lapsi on vierailulla tukiperheessä, lapsen omat vanhemmat saavat tervetulleen lepohetken.

Tavoitteena on löytää lapselle mahdollisimman sopiva koti. Lapsen tarpeet ja perheen toiveet ja valmiudet eivät aina kohtaa toisiaan. Valmennetut perheet saattavat joutua odottamaan lasta joskus pitkäänkin, vaikka toisaalta sijaisperheistä on pulaa. Sijaisperheen elämään kuuluu normaalin arkielämän lisäksi usein lapsen tuki- ja terapiapalveluja sekä yhteistyötä ja yhteydenpitoa viranomaisten ja lapsen suvun sekä muiden läheisten kanssa. Jos molemmat vanhemmat ovat työelämässä, edellytämme toisen heistä jäävän kotiin hoitamaan lasta sijoituksen alkuvaiheessa vähintään vuodeksi.

Sijaisperheitä tuetaan tehtävässään ja heille maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Sijaisperheiden kanssa tehdään toimeksiantosopimus. Sijaisperheitä sitoo salassapito- ja vaitiolovelvollisuus.

Perheet voivat valita, mihin kaupunkiin hakeutuvat valmennukseen. Valmennukseen lähteminen ei vielä sido perheitä, vaan sen tarkoituksena on tarjota mahdollisuus arvioida, haluaako ja kykeneekö perhe sijaisperheeksi.

Perheen tullessa hyväksytyksi sijaisperheeksi sitoutuvat he Espoon eli  kouluttaneen tahon käyttöön kahdeksi vuodeksi.

Perheeseen voidaan sijoittaa kaiken ikäisiä lapsia. Lapsilla saattaa aikaisemmasta elämänkokemuksesta johtuen olla erilaisia vaikeuksia käyttäytymisessä ja tunne-elämän alueella sekä kehitysviivästymiä ja erityisen hoidon ja tuen tarvetta. Turvallisissa oloissa ja läheisten ihmisten parissa näitä lapsia voidaan kuitenkin suuresti auttaa ja tukea.

• akuutti, toistuva tai pitkäaikainen lastensuojelun ja/ tai toimeentulotuen asiakkuus
• akuutti, toistuva tai pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma perheessä
• meneillään oleva huoltajuuskiista tai kriisi omassa elämäntilanteessa
• vakava sairaus perheessä.

Näiden katsotaan vaikuttavan perheen voimavaroihin siten, että sijaisvanhemmuus ei ole mahdollinen.

• henkilö/ henkilöt, jotka on valmennettu tehtävään
• pariskunta tai yksinelävä
• perheen kasvuympäristön tulee olla lapsiystävällinen
• perheen koti on riittävän tilava; lapselle tulee osoittaa ensisijaisesti oma huone/ tila
• perheen ja lapsen peruspalvelut tulee olla helposti saatavilla
• perheellä tulee olla aikaa, halua ja kykyä toimia lasten kanssa
• perheen  elämäntilanne ja parisuhde tulee olla vakaa (vähintään 4 vuoden parisuhde)
• perheen tulee olla valmis yhteistyöhön viranomaisten ja lapsen läheisten kanssa.

• Perheestä pyydetään perheen asuinkunnan sosiaalitoimen lausunto, sekä poliisitiedot (mahdolliset rikos- ja rangaistusmerkinnät). Lisäksi selvitetään Kelalta toimeentulotukitiedot sekä katsotaan väestörekisteritiedot.
• Alle 18-vuotiaita perhehoidossa hoitavalta vaaditaan rikosrekisteriote.
• Sijais- ja vastaanottoperheeksi ryhtyviltä pyydetään lääkärinlausunto (T-todistus), viimeisin verotuspäätös ja luottotiedot.

Kaikilla sijais- ja vastaanottoperheeksi ryhtyvillä on oikeus saada tehtävään valmennusta. Ensisijainen valmennusmuoto on ns. PRIDE-valmennus. PRIDE-valmennus on prosessi, joka koostuu yhdeksästä teemallisesta ryhmätapaamisesta ja niihin liittyvistä kotitehtävistä sekä perhekohtaisista tapaamisista. Espoon perhehoito järjestää vuosittain kolme PRIDE-valmennusta sijaisvanhemmuutta harkitseville perheille. Kurssille otetaan 4–8 perhettä. PRIDE-valmennus kestää useamman kuukauden. Valmentajina toimivat aina Pesäpuu ry:n kouluttamat PRIDE-valmentajat: sijaisvanhempi ja sosiaalityöntekijä yhdessä.

Valmennuksen tarkoitus on antaa perheelle riittävästi tietoa sijaisvanhemmuudesta, jotta perhe itse voi arvioida omia valmiuksiaan. Valmennuksessa saa tietoa sijaisvanhemmuuden haasteista. Valmennus rohkaisee perheitä kohtaamaan erilaisuutta ja näkemään sijoitettavan lapsen tarpeet sekä hakemaan tarvittaessa apua ja tukea sijaisvanhemmuuteen.  Tavoitteena on auttaa sijaisvanhemmuutta harkitsevia perheitä tekemään yhdessä kouluttajien kanssa tietoon perustuva päätös sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä. Valmennus ei sido sijaisvanhemmaksi ryhtymiseen.

Perhehoidon sosiaalityöntekijät valmentavat sukulaisperheet itse perhekohtaisesti.

Sekä PRIDE-valmennus että perhekohtainen valmennus kestävät useamman kuukauden. Valmennuksen aikana myös perheen mahdollisia omia lapsia tavataan ja valmennetaan kotikäynnillä, sekä mahdollisesti lasten omalla vertaisryhmällä sijaissisaruudesta. Sijaisperheenä toimiminen koskee koko perhettä, ja tuo muutoksia myös lasten elämään. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapset osallistetaan jo valmennusvaiheessa, ja heidän mielipiteensä ja näkökulmansa otetaan huomioon suunniteltaessa sijaisvanhemmuutta. 

Valmennuksen tarkoituksena on lisäksi tutustua tulevaan sijaisperheeseen, jotta voidaan arvioida, millainen lapsi perheeseen sopii. Siksi myös perhe, joka on käynyt PRIDE-valmennuksen toisessa kunnassa, tapaa sosiaalityöntekijöitä ennen kuin perhe hyväksytään Espoon käyttöön.

• Suojella ja hoivata lasta.
• Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä.
• Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden säilyminen.
• Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko loppuelämän ajan.
• Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa.

Ennen valmennukseen tuloa perhettä tavataan kotikäynnillä ja varmistetaan, että juuri nyt on hyvä hetki keskittyä valmennukseen. Esteenä valmennuksen aloittamiselle ovat mm. raskaus, meneillään olevat lapsettomuustutkimukset tai -hoidot, perheen oman lapsen nuori ikä (alle 1-vuotias) tai tuore parisuhde (alle 4 vuotta). 

Valmennus pidetään Espoon Leppävaarassa. Huomioimme vallitsevat rajoitukset ja huolehdimme terveysturvallisuudesta ryhmissä.

Valmennuksen aikataulu

16.11.2022 klo 17.30–20.30

1.12.2022 klo 17.30–20.30

14.12.2022 klo 17.30–20.30

12.1.2023 klo 17.30–20.30

15.2.2023 klo 17.30-20.30

2.3.2023 klo 17.30-20.30

22.3.2023 klo 17.30–20.00 (Paneelikerta, voitte kutsua läheisiänne mukaan)

29.3.2023 klo 17.30–20.30

13.4.2023 klo 17.30–20.30

Perheet tavataan kotikäynnillä ennen valmennuksen alkua ja arvioidaan, onko nyt sopiva hetki valmennukselle.

Haku valmennukseen on nyt käynnissä. Ota yhteyttä: puh. 043 826 8540, emmi-maaria.makila@espoo.fi tai puh. 040 636 5281, riia.kujanpaa@espoo.fi

Espoon perhehoito tarjoaa uusille sijaisperheille alkuvaiheen tiiviin tuen sijoituksen ensimmäisen 1,5 vuoden ajan. Alkuvaiheen tukea toteutetaan ns. Keinu-mallin mukaisesti.

Keinu-mallin tavoitteena on edesauttaa ja tukea perhehoitajien ja lasten vanhempien välistä yhteistyötä, joka on yksi keskeisin edellytys sijoituksen onnistumisen kannalta. Keinu-nimi kuvaa perheeseen sijoitetun tilannetta: lapsi tasapainoilee kaksien vanhempien välisen vuorovaikutuksen keinussa, keinulle vauhtia antavat myös lapsen asioita hoitavat työntekijät. Espoon perhehoito järjestää Keinu-päiväleirejä, joissa mukana ovat sijoitetut lapset yhdessä vanhempiensa, perhehoitajiensa ja sosiaalityöntekijöidensä kanssa. Leireillä tarkoituksena on viettää aikaa yhdessä ja antaa lapselle kokemus, että hänen ympärillään olevat aikuiset ovat kaikki häntä varten yhteistyössä.

Päiväleirien lisäksi uutta sijaisperhettä tavataan kotikäynneillä. Jokaisella perheellä on oma nimetty sosiaalityöntekijänsä, joka on myös sijoitetun lapsen sosiaalityöntekijä. Perhehoitajat voivat aina olla yhteydessä työntekijäänsä mieltään askarruttavissa asioissa.

Kaikki uudet perhehoitajat saavat itselleen mentorin. Mentori on kokenut perhehoitaja, joka tapaa uutta perhehoitajaa säännöllisesti sijoituksen alussa ja tarjoaa keskustelutukea ja neuvoja alun haasteisiin. Mentorisuhde on aina määräaikainen.

Perhehoitajille järjestetään vertaistukiryhmiä ja virkistyspäiviä. Tarvittaessa perhehoitajat saavat työnohjausta määräaikaisesti. Sijaisperhettä voidaan tukea myös sosiaaliohjauksella.

Espoon perhehoito järjestää vuosittain täydennyskoulutusta perheilleen.

Vastaanotto- ja sijaisperheille maksetaan toiminnasta hoitopalkkiota ja kulujen korvausta. Korvaukset 1.1.2022 alkaen:

• hoitopalkkio: 61,07 e / päivä / lapsi
• kulukorvaus: 34,52 e / päivä / lapsi
• varallaolokorvaus: 550 e / paikka / kk

Varallaolokorvausta maksetaan koko ajan vastaanottoperheelle riippumatta, onko perheellä sijoitettuja lapsia vai ei. Vastaanottoperheessä voi olla 1–3 paikkaa, kun toinen perhehoitajista on kotona. 

Sijoituksen 2 ensimmäistä vuotta

• sijoitetun lapsen ikä 0–11 vuotta: 1639,93 e/kk
• sijoitetun lapsen ikä 12–17 vuotta: 1967,92 e/kk
• Seuraavat vuodet lapsen iästä riippumatta: 1421,30 e/kk

• 18–21-vuotiaiden perhehoito: 865,12 e/kk

Kulukorvaus

• 0–6-v. lapsi 536,87 e/kk
• 7–11-v. lapsi 549,34 e/kk
• 12–15-v. lapsi 631,16 e/kk
• 16-v. → lapsi 736,00 e/kk

Korotettu hoitopalkkio

1) 190,78 e/kk
2) 445,16 e/kk
3) 863,20 e/kk

Perustuu Kelan vammaistukimääriin 1.1.2022 alkaen. Perhehoitajat hakevat kirjallisesti. Lääkärin tai muun asiantuntijalausunnon sekä sosiaalityöntekijän selvityksen perusteella erityistä hoitoa vaativien lasten kohdalla, yleensä vuodeksi kerrallaan. Edellyttää Kelan vammaistuen. Vammaistuki peritään kaupungille hoidon korvaukseksi, ja se kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja.