- Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2023 alkaen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Palvelut löytyvät samasta tutusta paikasta kuin aiemminkin.
- Palveluissa käytössä olevat puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet vaihdetaan porrastetusti uusiin.
- Siirtymävaiheen ajan löydät sosiaali- ja terveyspalvelujen tietoja myös Espoo.fi:stä. Katso ajantasaiset tiedot Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta www.luvn.fi.(ulkoinen linkki)
Lasten toimintaterapia: Toiminnanohjaus
Toiminnanohjaus on usean eri ydintaidon yhteispeliä ja eri toimintojen tasapaino lapsen elämässä on tällöin erittäin tärkeää, jotta taidot olisivat optimaalisesti käytössä. Aluksi onkin tärkeää varmistaa, että lapsi tai nuori syö monipuolisesti, nukkuu riittävästi ja käyttää älylaitteita rajoitetusti. Näillä kaikilla tiedetään olevan vaikutusta myös toiminnanohjauksen onnistumiseen. Erilaiset tulevien tapahtumien ennakoinnin tavat sekä selkeä arjen struktuuri tukevat lasta tai nuorta, jolla on pulmia toiminnanohjauksessa. Struktuuria kannattaa myös konkretisoida esimerkiksi kuvin, vaikka lapsi tai nuori olisikin lukutaitoinen, sillä monen kanavan kautta tuleva informaatio tulee todennäköisimmin huomatuksi.
Toiminnanohjaus on jokapäiväisen elämämme sujumisen ja onnistumisen kannalta olennainen kyky. Toiminnanohjauksella tarkoitetaan keinoja, joilla haluttu tavoite pyritään saavuttamaan. Arki on täynnä tilanteita, joissa tällaista taitoa tarvitaan. Toiminnanohjaus koostuukin useista erilaisista ydintaidoista, kuten työmuistista, ajattelun joustavuudesta ja inhibitiosta eli toimintayllykkeiden ehkäisystä, joiden yhteispeliä monimutkaisempien tehtävien suorittaminen vaatii. Itsesäätely on käsitteenä hyvin lähellä toiminnanohjausta ja osittain myös päällekkäinen. Siinä missä toiminnanohjauksesta puhuttaessa usein viitataan erillisiin osataitoihin, kuten juuri työmuistiin tai inhibitioon, tarkoitetaan itsesäätelyllä nämä taidot kattavaa kokonaisuutta, johon liittyy lisäksi tunteiden ja motivaation säätely. Toiminnanohjaus ja itsesäätely alkavat kehittyä aivan varhaislapsuudessa ja jatkavat kehitystään vielä pitkälle nuoruuteen ja varhaisaikuisuuteen saakka.
Toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn haasteiden ilmeneminen riippuu aina lapsen iästä ja kehitystasosta. Kouluikäisillä lapsilla toiminnanohjauksen haasteet tulevat esille usein oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien vaatimusten myötä, mutta jo alle kouluikäisillä toiminnanohjauksen vaikeudet voivat näkyä arjessa eri tavoin: lapsi voi olla huomattavan levoton, hänen voi olla vaikea keskittyä ja itsehillinnässä voi olla puutteita. Lapsen voi olla vaikea pysyä paikoillaan ja keskittyä käsillä olevaan tilanteeseen tai tehtävään, ja hän voi olla hajamielinen sekä paljon omissa ajatuksissaan, ”muissa maailmoissa”. Toiminnanohjauksen ja itsesäätelyn haasteet liittyvät moniin kehityksen ja oppimisen häiriöihin ja erityisesti niitä esiintyy aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöissä.
Lähteet:
Toiminnanohjauksen osa-alueet ja niissä ilmenevät vaikeudet
Aloitteisuus: Kyky aloittaa toiminta, tuottaa ideoita ja toimintasuunnitelmia
- Lapsi ei pysty seuraamaan ohjeita tai kykene ohjaamaan itseään arjen toimissa.
- Lapsi voi vaikuttaa epämotivoituneelta. Häntä on toistuvasti kehotettava aloittamaan tai jatkamaan toimintaansa.
Joustavuus: Kyky muunnella toimintaa ympäristöstä ja tilanteesta riippuen
- Lapsen on vaikea sopeutua arjen rutiinien muutoksiin.
- Lapsi juuttuu epätarkoituksenmukaiseen toimintaan. Hän ei hahmota olennaista.
- Lapsi ei kykene hyödyntämään palautetta ja toistaa samoja virheitä.
- Lapsella voi olla vaikeuksia muuttaa käyttäytymistään sosiaalisesta tilanteesta toiseen.
- Lapsi ei pääse pettymyksen tai muun tunteen yli.
Suunnittelu: Kyky muodostaa tavoitteita ja suunnitelmia, edellyttää kykyä aloitteisuuteen ja joustavuuteen
- Lapsi toimii ennen kuin ajattelee.
- Hänen on vaikea ennakoida ja hahmottaa, mitä pitää tehdä sekä arvioida tarvittavaa työmäärää.
- Lapsen on vaikea valita oikeat toiminnat ja paloitella kokonaisuus osatehtäviin.
- Lapsen on vaikea aloittaa toiminta tai niiden sarja sekä järjestää toiminnot oikein tai laittaa ne tärkeysjärjestykseen.
- Lapsen on vaikea hahmottaa, miten tehtävä saatetaan päätökseen.
Inhibitio: Kyky vastustaa ja säädellä häiritseviä sisäisiä impulsseja tai ulkoisia yllyttäviä ärsykkeitä sekä kyky ehkäistä automaattiset eli yliopitut toimintatavat.
- Häiriöherkkyys, hätäisyys ja huolimattomuusvirheet.
- Ajatukset, puhe ja huomio poukkoilevat. Lapsi puhuu muiden päälle tai ennen kuin ehtii ajatella.
- Lapsen on vaikea odottaa vuoroaan ja hän ryhtyy toimeen ennen kuin ohjeet on annettu.
- Myös tunteiden säätely voi olla vaikeaa: negatiivisten tunteiden sietäminen, ylireagointi ja äkkipikaisuus, mielialan vaihtelu.
- Lapsi saattaa vaikuttaa ikäistään nuoremmalta, jos esimerkiksi tunne-elämän kehitys on jäljessä.
Lisää aiheesta:
familyboost.fi(ulkoinen linkki)
Usein vanhemmat miettivät, miksi jotkin asiat ovat lapselle niin vaikeita ja työläitä tuottaa, esimerkiksi ruokailu-, pukeutumis- ja/tai siirtymätilanteet tai tilanteet ikätovereiden kanssa. Moni pohtii, miten pärjää vanhempana ja miten perheen tilanne vaikuttaa parisuhteeseen, omaan jaksamiseen sekä lapsen sisarus- ja kaverisuhteisiin. Arki voi tuntua raskaalta ristiriitatilanteiden vuoksi. Myös opettajat, lastentarhanopettajat ja muut ammattilaiset pohtivat, kuinka hyvin oma osaaminen ja jaksaminen riittää.
Ethän jää yksin miettimään ja pohtimaan arjen sujuvuutta ja mahdollisia haasteita. Älä pelkää ottaa puheeksi huoliasi tai muita mieltäsi askarruttavia asioita, vaan tuo ne rohkeasti esille.
- Ota huoli puheeksi päiväkodissa tai koulussa opettajan kanssa. Onko huolta mahdollisesti myös päiväkodissa tai koulussa vai ainoastaan kotona?
- Mieti yhdessä päiväkodin tai koulun ammattilaisten kanssa konkreettisia keinoja lapsen tukemiseksi.
- Kokeile ja arvioi tehtyjä tukitoimia päivittäisessä toiminnassa riittävän pitkään. Lisää sellaista tukea, minkä toteat toimivan.
Lähde: tampere.fi Lapsiperheiden palvelut(ulkoinen linkki)
Valmista kuvamateriaalia löytyy alla olevista linkeistä:
- Ennakoi edellisenä iltana seuraavan päivän tapahtumia. Pakkaa koulureppu valmiiksi ja ota esille vaatteet valmiiksi seuraavaa päivää varten.
- Käytä lukujärjestystä sekä kuvia tukena.
- Muistuta ajasta.
- Varaa tarpeeksi aikaa siirtymätilanteisiin. Näin vältät turhaa stressiä.
- Käytä apuvälineitä tarvittaessa, esim. time-timer-ajastinta tai munakelloa ajan hahmottamiseksi.
- Pysy aikuisena rauhallisena, niin lapsikin pysyy.
- Rutiinit ovat tärkeitä lapsille. Pysy suunnitelmissa ja jos muutoksia tulee, kerro niistä (visuaalinen tuki kuvien/piirustusten muodossa).
- Yritä pysyä positiivisena ja kannusta lasta, vaikka syntyisikin riitatilanteita.
- Hyödynnä leikkisyyttä siirtymätilanteissa.
- Muista kehua, kun lapsi onnistuu tai yrittää parhaansa.
- Ohjetilanteissa ohjeista lasta toivotun käyttäytymismallin mukaisesti. Esimerkiksi: jos toiveena on, että lapsi kävelee, eikä juokse, ohjeista sanomalla: “muista kävellä”. Jos ohje sisältää ei-toivotun käytösmallin, kuten esimerkiksi “älä juokse”, lapsi saattaa kuulla vain ohjeen lopun, tai se voi yllyttää toimimaan ei-toivotulla tavalla.
Lisää aiheesta
- Kuvastruktuurit, tehtävien pilkkominen osiin ja kuvittaminen
- Ajastinten käyttö, tietty aika tietyn tehtävä tekemiseen ja positiivinen palaute onnistumisesta
- Pulpetille voidaan asettaa tehtävämäärää vastaava määrä numerokortteja ja oppilas kääntää aina tehtävän tehtyään yhden kortin. Tämä konkretisoi tehtävän edistymistä.
- ”Think aloud”-strategian käyttäminen, ns. ongelmanratkaisupuhe (aikuinen mallittaa omalla ääneen puhumisella tehtävässä etenemistä, seuraavaksi lapsi voi ohjata aikuista puhuen ja opettaja voi auttaa lapsen kertomista apukysymyksin, lopulta pyrkimys siihen, että lapsi ohjaa itseään hiljaa puhuen).
- Tunnin kuvastrukturointi ja ennakointi, jotta lapsi tietää, mitä tunnilla tulee tapahtumaan ja näin pystyy asettautumaan tunnille paremmin. Myös muutoksista selkeästi ilmoittaminen, tarvittaessa kuvin.
- Joskus lapsen on helpompi keskittyä, jos näköärsykkeet on minimoitu, jolloin hän pystyy paremmin keskittymään oman tehtävän tekoon. Esimerkiksi pulpetin voi sijoittaa niin, että oppilas ei häiriinny muun luokan liikkumisesta, ja apuna voi käyttää myös sermejä.
- Lapsen oman tilan voi myös rajata teipeillä lattiaan, joka osoittaa sekä oppilaalle itselleen että muille oppilaille, mikä alue on oppilaan oma.
- Lapsi, joka kaipaa liikettä, voi hyötyä siitä, että mahdollistetaan sallittu liike myös omalla paikalla istuen aktiivityynyn ja pulpetin jalkoihin kiinnitetyn kuminauhan avulla. Nämä keinot auttavat myös lapsia, jotka väsyvät helposti, antaen kehon kautta herättävän aistimuksen. Myös erilaisia istuimia voi mahdollisuuksien mukaan kokeilla, esim. pallotuoli, pyörivä tuoli, bObles mato-tuoli, satulatuoli jne.
- Hypistelylelu käsissä voi auttaa keskittymisen ylläpitämisessä, esim. kuuntelutehtävissä.
- Sallittu liikkuminen tehtävien välillä auttaa ylläpitämään vireystasoa, esim. kynän teroittaminen, tehtävien tarkastus tarkastuskirjasta, veden juominen jne.
- Purkka voi auttaa keskittymisessä antamalla aistipalautteen suun kautta
- Jotkut lapset pystyvät keskittymään tehtävien tekoon paremmin, jos he käyttävät kuulosuojaimia tai kuuntelevat kuulokkeilla mieluista musiikkia samalla. Tämä myös eristää muun ryhmän mahdollisesti häiritsevät äänet.
Valmista kuvamateriaalia löytyy alla olevista linkeistä:
Rutiinit, johdonmukaisuus, säännöllisyys, riittävät toistot ja aikuisen ohjaus ovat lapselle erityisen tärkeitä, kun harjoitellaan omista tavaroista huolehtimisesta. Kotona, päiväkodissa ja koulussa on tärkeää huolehtia, että tietyt tavarat löytyvät aina samoista paikoista. Toimintaympäristöstä on hyvä rakentaa mahdollisimman selkeä ja välttää turhia aistiärsykkeitä, etenkin näkö- ja kuuloärsykkeiden osalta.
Muistilistoista ja kuvatuesta on paljon apua arjen asioiden muistamisessa. Näitä voi olla kännykässä ajastuksella, eteisen ovessa, omassa huoneessa tai vihossa.
Lapsi tarvitsee apua arjen hallinnassa ja toiminnan suunnittelun opettelussa. Lasta voi esimerkiksi kannustaa pakkaamaan joka ilta koulureppunsa valmiiksi lukujärjestystä apuna käyttäen. Vanhempien on hyvä ymmärtää, että lapsi selviytyy tästä alussa ainoastaan, jos paikalla on aikuinen. Näitä taitoja harjoitellaan yhdessä usein ainakin alkuopetusiän ylitse, usein pidempääkin. Pikkuhiljaa lapsi oppii käyttämään kuvatukea asioiden muistamisessa itsenäisesti ja isommat koululaiset pärjäävät sanalistojen tuella, kun näitä on harjoiteltu säännöllisesti päiväkoti-ikäisestä lähtien.
Valmista kuvamateriaalia löytyy alla olevista linkeistä:
Ladattavat tiedostot
- Läksyjen merkintä koulussa yhdessä sovitulla tavalla (esimerkiksi kuvaaminen puhelimella, läksyvihko, viestiminen Wilman välityksellä tai viikoittain vaihtuvat läksyjärjestäjät, jotka kirjaavat läksyt sähköisen järjestelmän kautta kaikille tietoon)
- Riittävästä energiasta huolehtiminen, esim. välipala ennen läksyjen teon aloittamista
- Läksyjen teon tauottaminen suunnitellusti, esimerkiksi ajastimen (munakello, TimeTimer tai vastaava sovellus puhelimessa) avulla
- Läksylistat kirjoitettuna tai kuvilla, pilkottuina tehtävittäin, yliviivaaminen aina kun yksi tehtävä tehty tai ruksilla merkkaaminen
- Läksyjen määrästä sopiminen yhdessä opettajan kanssa, jotta oppilas kokee pystyvänsä tekemään annetut läksyt
- Tarrataulukkojen käyttö palkintona läksyjen teosta, tietyn tarramäärän jälkeen palkintona esimerkiksi mukava yhteinen tekeminen tai muu sovittu palkinto
- Kirjoitustehtävissä apukysymykset ja jäsentely aiheesta sekä mindmap –työskentely kuvilla tai kirjoittaen. Opettaja tai vanhempi voi olla apuna tekemässä kysymyksiä tai jäsentelyä oppilaan kanssa.