Puheterapian harjoitusmateriaalit

Espoon kaupungin puheterapeutit ovat tehneet ohjeita ja materiaalia äänteiden harjoitteluun lapsenne kanssa. Äänteiden kotiharjoittelun voi aloittaa, kun lapsi on itse motivoitunut tai aikuinen saa motivoitua hänet harjoitteluun. Yleensä tämä tapahtuu lapsen ollessa noin 5-vuotias.  Löydät materiaalia vokaaleihin Y, Ä ja Ö ja konsonantteihin K, L, S ja R sekä leuan ja kielen liikkeiden eriyttämiseen. 

Jos lapseltanne puuttuu useampi näistä konsonanttiäänteistä, niitä kannattaa harjoitella äänne kerrallaan tässä järjestyksessä: K, L, S, R. Alta löydät yleisiä ohjeita äänneharjoittelusta, joihin olisi hyvä tutustua ennen harjoittelun aloittamista.

• Harjoittele säännöllisesti mielellään päivittäin lyhyitä hetkiä kerrallaan. Harjoitelkaa mieluummin muutama minuutti päivittäin kuin puoli tuntia kerran viikossa. Harjoitukset on hyvä tehdä etukäteen sovittuina aikoina (esim. ennen tiettyä TV- ohjelmaa) ja pitää suunnitellusta aikataulusta kiinni.
• Joskus äänteen oppiminen voi kestää pitkäänkin. Siksi harjoittelu kannattaa jaksottaa siten, että harjoitellaan ensin muutama viikko kerrallaan ja pidetään sitten harjoittelutauko. Näin kaikkien on helpompi sitoutua harjoitteluun ja motivaatio säilyy paremmin.
• Harjoittelukerrat kannattaa merkitä kalenteriin (esim. rasti tai tarra), jotta voidaan seurata harjoittelun toteutumista.
• Harjoittelu on toisinaan lapsesta raskasta, ja kaikki tarvitsevat kannustusta. Lapsen kanssa voi sopia pienestä palkinnosta motivaation ylläpitämiseksi (esim. yhteinen pelihetki, retki, elokuva, herkku) kun viikon harjoitukset on tehty.
• Harjoittelu on hyvä ajoittaa niin, että lapsi on virkeä. Väsynyttä ja halutonta lasta on turha pakottaa harjoittelemaan.
• Lapsi tarvitsee vierelleen ohjaavan aikuisen ja rauhallisen tilan. Aikuisen osoittama kiinnostus ja kannustus lisäävät lapsen motivaatiota. Aikuisen tulisi antaa hyvää palautetta onnistumisen lisäksi myös yrittämisestä. Harjoittelu on aina aikuisen vastuulla.
• Harjoitukset on hyvä tehdä peilin edessä, jotta lapsi näkee itsekin, milloin hän harjoittelee oikein. 
• Samaa harjoitusta ei kannata jäädä toistamaan, jos se ei onnistu muutaman yrityksen jälkeen. Tällöin on parempi palata helpompaan harjoitukseen ja yrittää vaikeampaa harjoitusta myöhemmin uudelleen.
• Lapsen puhetta ei tulisi korjata eikä siihen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota harjoitteluhetkien ulkopuolella.