Näin hoidat ja ylläpidät suun terveyttä

• Valitse hammasväleihisi sopiva harjatikku tai hammasväliharja.
• Kostuta harja ja vie se hammasväliin niin, että tunnet harjan pään kielelläsi.
• Liikuta harjaa edestakaisin hammasvälissä useita kertoja.
• Tehosta puhdistusta, jos ien vuotaa verta.
• Käy läpi kaikki hammasvälit.
• Tulehtunut ien vuotaa herkästi verta, mutta tulehdus paranee säännöllisen puhdistuksen myötä, jolloin verenvuotokin lakkaa.

• Valitse hammasväleihisi sopiva harjatikku tai hammasväliharja.
• Saatavilla on ohuita ja paksumpia hammaslankoja sekä myös erilaisia hammaslankaimia.
• Kokeilemalla löytää sopivimman langan.
• Noin 30 cm:n pätkä lankaa solmitaan lenkiksi.
• Lanka pidetään kireällä sormien avulla ja viedään sahaavalla liikkeellä hammasväliin.
• Lanka huuhdotaan ennen seuraavaa hammasvälin puhdistamista.
• Tulehtunut ien vuotaa herkästi verta, mutta tulehdus paranee säännöllisen puhdistuksen myötä, jolloin verenvuotokin lakkaa.

• Hammasproteesin kaikki pinnat harjataan huolellisesti päivittäin.
• Harjaus tehdään proteesiharjalla ja haalealla vedellä.
• Puhdistusaineena voi käyttää nestemäistä saippuaa tai astianpesuainetta.
• Tavallinen hammastahna saattaa naarmuttaa proteesia.
• Ruokailun jälkeen suu ja proteesi on hyvä huuhtoa vedellä, näin suun limakalvot ja proteesi puhdistuvat ruuan muruista.
• Hammasproteesi otetaan yön ajaksi pois suusta ja säilytetään kuivana avonaisessa astiassa.

• Jos on sekä proteesi että omia hampaita, on tärkeää puhdistaa huolellisesti myös omat hampaat.
• Hampaat harjataan kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla.
• Hammasvälit puhdistetaan joko hammaslangalla, hammastikulla tai hammasväliharjalla.
• Käy tarkistuttamassa proteesi, limakalvot ja hampaisto säännöllisesti omalla hammaslääkärilläsi.

Koko perheen kannattaa jo raskausaikana totutella säännölliseen ateriarytmiin ja karsia turhat välipalat pois. Äidin monipuolinen ravinto on parasta myös lapsen kehittyville hampaille. Vesi on paras janojuoma

• Vanhempien hampaat olisi hyvä tarkastaa ja hoitaa kuntoon ennen lapsen syntymää.
• Raskaus sinänsä ei aiheuta ientulehdusta, mutta olemassa oleva ientulehdus voi pahentua. Hoitona ientulehdukseen on huolellinen puhdistus kotona ja hammashoitolassa. Ientulehdus rauhoittuu yleensä, kun hormonitasapaino on palautunut ennalleen.
• Tiheät välipalat ja raskauspahoinvointi saattavat aiheuttaa hampaiden reikiintymistä.
• Hampaiden reikiintyminen ei periydy, vaan reikiä aiheuttavat bakteerit voivat tarttua aikuiselta vauvan suuhun syljen välityksellä.

• Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen.
• Täysksylitolin käyttö ruuan ja välipalojen jälkeen vähentää bakteerien määrää suussa ja niiden tarttumisriskiä vauvaan.

Harjaa hampaat pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Hammasvälien puhdistukseen ei pelkkä harjaus riitä. Hammasvälit tulisi puhdistaa päivittäin hammaslangalla, hammasväliharjalla tai (harja)tikulla. Niitä on saatavilla monenlaisia.

Hampaiden reikiintymistä aiheuttavat Streptococcus mutans -bakteerit. Vastasyntyneellä vauvalla ei ole näitä bakteereja suussaan, vaan ne tarttuvat syljen mukana aikuisesta lapseen. Lasta hoitavan aikuisen on syytä varoa suoraa sylkikontaktia, esim. samalla lusikalla syömistä, vauvan tutin nuolaisua tai suukottelua suoraan suulle.

• Vältä sokerin, mehujen ja muiden makeiden ruokien antamista vauvalle mahdollisimman pitkään.
• Vesi on paras janojuoma.

• Hampaiden harjaus aloitetaan, kun ensimmäinen maitohammas puhkeaa suuhun.
• Hyvä harja on pieni ja pehmeä.
• Hampaat puhdistetaan pienillä, nykyttävillä liikkeillä, huomioiden erityisesti ienrajat ja  purupinnat.
• Vastuu lapsen hampaiden harjaamisesta on aina vanhemmilla.

Uusimpien tutkimusten mukaan vanhempien ksylitolin käyttö vähentää lasten kariesriskiä.

• Tutti on parempi vaihtoehto kuin peukalo.
• Jos vauva tarvitsee tuttia, valitaan pieni ja litteä.
• Pitkään jatkunut tutin käyttö voi aiheuttaa purentavirheitä ja lisätä reikiintymistä.
• Tutista kannattaa luopua viimeistään 2-vuotiaana.

• Harjan tulee olla pieni ja pehmeä. Fluorihammastahnaa puristetaan pieni nokare harjalle.
• Ota tukeva ote lapsesta. Venytä lapsen poskea toisella kädellä, jotta saat harjattua kunnolla myös ienrajat ja takahampaat.
• Laita harja viistosti ientä vasten, niin että se kulkee ienrajan mukaisesti. 
• Harjaa lapsen hampaat huolellisesti pienillä, nykyttävillä liikkeillä sisä-, ulko- ja purupinnoilta.
• Jos ien vuotaa, tehosta harjausta sillä terve ien ei vuoda.
• Suu huuhdellaan kevyesti tai vain sylkäistään ylimääräinen tahna pois.
• Vanhempien tulee harjata vielä 8- vuotiaidenkin hampaat ainakin iltaisin, koska lapsen käden motoriikka ei ole vielä riittävä ienrajojen ja takahampaiden puhdistukseen.
• Alakoulun ensimmäisillä luokilla koululainen tarvitsee vanhempien apua harjauksessa tai ainakin harjaustuloksen tarkistamista.

• Säännöllisinä ateria-aikoina syöminen ja juominen ovat hampaiden kannalta terveellisintä, koska silloin vältytään turhilta happohyökkäyksiltä.
• Hampaat tarvitsevat 3-4 tunnin lepoajat aterioiden välillä.  Kun ateriat ja välipalat ovat säännölliset, lapsi ei kaipaa muita suupaloja. Vältä napostelua.
• Vesi on paras janojuoma. Jätä makeiset ja virvoitusjuomat juhlapäivien iloksi.

• Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen, estää kariesbakteerien lisääntymistä ja tehostaa syljeneritystä.
• Paras teho ksylitolista saadaan, kun sitä käytetään joka aterian jälkeen 5 minuutin ajan.
• Alle 3-vuotiaille suositus on kahdesti päivässä sipaisu tai riisiryynin kokoinen pieni määrä hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000–1 100 ppm (parts per million) eli 0,10–0,11 %.
• 3–5-vuotiaille suositellaan kahdesti päivässä lapsen pikkusormen kynnen tai herneen kokoista nokaretta tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 000–1 100 ppm.

• Maitohampaiden vaihtuminen pysyviin hampaisiin alkaa yleensä 5-6 -vuotiaana ja jatkuu murrosikään saakka.
• Kannattaa rohkaista lasta irrottamaan itse heiluvat maitohampaansa.
  

Hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja tarkastaa hampaat yksilöllisesti sovitun tarkastusvälin mukaan.

Kouluvuosina lapsi/nuori alkaa itsenäistyä, ja kaveripiiri vaikuttaa myös ruokatottumuksiin. Makeiset, virvoitus-, urheilu- ja energia juomat sekä napostelu koulu- ja vapaa-ajalla heikentävät monen lapsen ja nuoren suunterveyttä.

Makeisia ei tulisi syödä päivittäin. Karkkipäivä kerran viikossa on hyvä tapa, mutta silloinkin karkit pitäisi nauttia herkkuhetkenä heti aterian jälkeen eikä pitkin päivää napostellen. Tärkeää on herkkujenkin jälkeen muistaa ksylitolin käyttö.

Eri-ikäisille ja -kokoisille lapsille ja nuorille on tarjolla monenlaisia hammasharjoja. Yläkouluun mentäessä olisi hyvä alkaa käyttää aikuisille tarkoitettua hammasharjaa. Hyvä muistaa, että hammasharjan tulee olla pehmeäharjaksinen ja sen harjaspään riittävän pieni. Myös sähköhammasharja sopii koululaisille.

Hammasvälien puhdistus hammaslangalla tai harjatikulla tulisi aloittaa noin 10–12-vuotiaana.

Koululaisille käy tavallinen aikuisten fluorihammastahna. Suositus on kahdesti päivässä 0,5–2 cm:n kokoinen nokare tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 450 ppm (parts per million).

Tupakointi, nuuskaus ja alkoholin käyttö vaikuttavat haitallisesti yleisterveyteen ja suunterveyteen.

Lapsena opitusta hyvästä suuhygieniasta on tärkeää pitää kiinni nuoruusajan muutoksissakin.

Suunterveyden ylläpidossa läpi elämän avainasemassa ovat terveelliset elämäntavat ja ruokatottumukset, hyvä suuhygienia sekä suun terveydenhuollon palvelujen säännöllinen käyttö. On hyvä muistaa, että lapset omaksuvat suunterveystottumukset vanhemmiltaan.

Tärkeää on huolehtia hyvästä suuhygieniasta eli hampaiden ja hammasvälien puhdistamisesta säännöllisesti ja huolellisesti. Hampaat harjataan kahdesti päivässä pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla. Hammasvälien puhdistukseen käytetään hammaslankaa, harjatikkua tai hammasväliharjaa. Irrotettavat ja kiinteät proteesit sekä hammasimplantit on myös puhdistettava huolellisesti.

Aikuisille fluorisuositus on 0,5–2 cm:n kokoinen nokare hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1 450 ppm (parts per million).

Suunterveyttä edistävät myös tupakoimattomuus ja raittius tai kohtuullinen alkoholinkäyttö.

Tärkeää on käydä hammaslääkärillä yksilöllisesti määritellyn tutkimusvälin mukaisesti.

Ikäihmisen suun, hampaiden ja proteesien päivittäisestä puhdistuksesta tulee huolehtia. Suun ja hampaiden säännöllinen puhdistus ehkäisee monia suunsairauksia.

Hampaat harjataan aamuin ja illoin fluorihammastahnaa käyttäen. Harjan tulee olla pehmeäharjaksinen ja sopivan kokoinen. Myös hammasvälit on syytä puhdistaa joko hammaslangalla, sopivan kokoisella hammasväliharjalla tai harjatikulla.
On hyvä puhdistaa myös kielen pinta hammasharjalla tai siihen tarkoitetulla kielenpuhdistimella.

Omaisten tulee tarkkailla iäkkään selviytymistä suun puhdistuksesta sekä ravitsemusta. Lisäksi tulee auttaa esimerkiksi hankkimaan suun puhdistusvälineitä ja muistamaan säännölliset suun tutkimukset hammaslääkärillä.

Suunterveydellä on yhteys yleisterveyteen. Jos omat voimat ja taidot eivät riitä puhdistamaan suuta ja hammasproteeseja, tulee omaisten tai hoitohenkilökunnan huolehtia ikääntyneen päivittäisestä suuhygieniasta. Terveet hampaat ja terve suu parantavat elämisen laatua.

Terve suu on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia ja yleisterveyttä. Suun alueen tulehduksilla on osoitettu olevan yhteyksiä moniin yleissairauksiin, ja suun alueen sairaudet voivat edetä pitkälle oireettomina.

• Puhdista hampaat puoli-istuvassa asennossa sängyssä.
• Tarvitset puhdistukseen kertakäyttöhanskat, sideharsotaitoksen, väliharjan, sähköhammasharjan tai pienen pehmeän harjan ja vaahtoamatonta hammastahnaa.
• Poista proteesit suusta.
• Huuhtele suu vedellä.
• Puhdista limakalvot kostutetulla sideharsotaitoksella.
• Aloita hammasvälien puhdistamisesta, vie hammasväliharja hammasväliin ja liikuta harjaa edestakaisin liikkein useita kertoja. Käy läpi kaikki hammasvälit.
• Laita harjaan pieni nokare vaahtoamatonta fluorihammastahnaa.
• Harjaa hampaiden ienrajat ja purupinnat kauttaaltaan pienin edestakaisin liikkein.
• Verenvuoto on merkki ientulehduksesta. Jos ien vuotaa, tehosta hampaiden puhdistusta. Terve ien ei vuoda.

JUURIHOIDON JÄLKIHOITO-OHJEET

Juurihoidon jälkeen saattaa tulla jälkisärkyä, joka kestää 1-3 päivää. Tämä on normaalia. Jälkisärkyyn auttaa yleensä apteekista ilman reseptiä saatavien tulehduskipulääkkeiden käyttö ohjeiden mukaan. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi ibuprofeenia sisältävät (mm. Burana) ja parasetamolia sisältävät (mm. Panadol) lääkkeet.

Jos särky jatkuu eikä kipulääke tunnu auttavan, tai jos hoidetulle alueelle ilmaantuu turvotusta, tulee ottaa yhteyttä suun terveydenhuollon ajanvaraukseen

HAMPAAN POISTON JÄLKEISET OHJEET

HETI POISTON JÄLKEEN

• Pure poistokuopan päälle asetettua harsotaitosta 30 minuutin ajan. Harsotaitos varmistaa verihyytymän syntymisen ja luu paranee hyytymän alla paremmin
• Mikäli poistokuopasta vuotaa verta vielä tämän jälkeen, aseta puhtain sormin uusi harsotaitos ja pure hampaita yhteen vielä 30 minuutin ajan
• Älä purskuttele, kaivele poistokuoppaa tai syljeskele
• Hampaanpoiston jälkeisiä mahdollisia oireita, kuten särkyä, turvotusta tai mustelmia, voit lievittää pitämällä kylmähaudetta poskea vasten

TUPAKOINTI JA RUOKAILU

Älä tupakoi tai käytä alkoholia kolmeen päivään poiston jälkeen. Tupakointi heikentää parantumista ja altistaa voimakkaalle jälkisärylle. Vältä syömistä kunnes puudutus on lakannut, vähintään 2 tunnin ajan. Poistopäivänä ruoan tulisi olla pehmeää ja viileää, eikä se saisi sisältää haavaa vahingoittavia kovia paloja.

SÄRKY

Ota poiston jälkeiseen särkyyn tarvittaessa tulehduskipulääkettä. Käytä itsellesi parhaiten sopivaa tai hammaslääkärin suosittelemaa lääkettä ohjeen mukaan.

FYYSINEN RASITUS

Vältä fyysistä rasitusta poistopäivänä.

SUUN JA HAMPAIDEN PUHDISTUS

Harjaa hampaat normaalisti pehmeällä harjalla, mutta varo poistoaluetta. Vältä suun purskuttelua vedellä tai suuvedellä poistopäivänä.

Jos poiston jälkeen ilmenee jotakin poikkeavaa, esimerkiksi särky tulee sietämättömäksi tai esiintyy kuumeilua, ota yhteys päivystykseen.

Ravinnolla on suuri merkitys suun terveyteen. Ravinnon oikealla koostumuksella ja ruokailukertojen määrällä voidaan ylläpitää hyvää suun terveyttä. Suun terveyden kannalta on hyvä syödä ravintosuositusten mukaisesti, myös pureskelua sisältävää ruokaa. Syöminen ja juominen tulisi tehdä säännöllisinä ateria-aikoina ja välttää turhaa napostelua, sillä hampaat tarvitsevat lepoaikoja aterioiden välillä.

Juomat huuhtelevat limakalvoja ja hampaita sekä kosteuttavat suuta syljen lisäksi. Suu on hyvä pitää kosteana, sillä se ehkäisee muiden suun haittojen syntymistä ja esimerkiksi sienitulehduksia. Vesi on suositeltava janojuoma. Haitallisimpia suun terveydelle ovat sokereita ja happoja sisältävät juomat, jotka aiheuttavat reikiintymistä sekä hammaseroosiota.

Ksylitoli katkaisee happohyökkäyksen, estää haitallisten bakteerien lisääntymistä ja tehostaa syljen eritystä. Paras teho ksylitolista saadaan, kun sitä käytetään joka aterian jälkeen 5 minuutin ajan. Ksylitolituotteet ovat suositeltava vaihtoehto makeisille.

Käytännönläheisiä ohjeita suun terveydenhoitoon löydät esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta

• Duodecim - Terve suu(ulkoinen linkki)
• Hammaslääkäriliitto - Suunterveys(ulkoinen linkki)

Päihdyttävät aineet, tupakkatuotteet, huumeet, alkoholi, nuuska, vaikuttavat yleisterveyteen haitallisesti ja aiheuttavat riippuvuutta. Päihdyttävien aineiden haittavaikutukset näkyvät myös suun terveydessä, esteettisistä muutoksista aina vakaviin sairauksiin saakka. Useat päihteet kuivattavat suuta, mikä osaltaan heikentää suun terveyttä. Kiinnityskudosten sairaudet sekä limakalvomuutokset ovat myös yleisiä päihteiden käyttäjillä.

Käytännönläheisiä ohjeita suun terveydenhoitoon löydät esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta

• Duodecim - Terve suu(ulkoinen linkki)
• Hammaslääkäriliitto - Suunterveys(ulkoinen linkki)

• "Pitääkö heiluvia maitohampaita yrittää irrottaa itse?"

  • Kyllä pitää ja ne lähtevätkin yleensä omin avuin, kun maitohampaan juuri sulautuu pysyvän hampaan puhjetessa. Kannattaa rohkaista lasta irrottamaan itse heiluvat maitohampaansa. Hyväksi havaittu käytännön vinkki on tarttua heiluvaan maitohampaaseen paperinenäliinalla tai talouspaperilla ja pyöräyttää se irti. Maitohampaiden vaihtuminen pysyviin hampaisiin alkaa yleensä 5–6-vuotiaana ja jatkuu murrosikään saakka. Maitohampaita on yhteensä 20 ja useimmilta ne kaikki vaihtuvat vuosien myötä. Pieneen suuhun puhjetessaan pysyvät etuhampaat saattavat olla hieman ahtaalla, mutta tilanne korjaantuu usein leukojen kasvun myötä. Hammaslääkärin apua tarvitaan yleensä vain, jos pysyvä hammas on jo puhjennut suuhun, eikä maitohammas yhtään heilu.

• "Kumpi on parempi, tavallinen hammasharja vai sähköhammasharja?"

  • Oikein käytettynä molemmat ovat tehokkaita. Sähköhammasharjan etuja ovat tehokas liike sekä pieni ja pehmeä harjaspää, jolla saa puhdistettua takahampaidenkin vaikeat pinnat. Sähköhammasharjalla harjataan yksi hammas kerrallaan välttäen kovaa painamista ja edestakaista liikettä. Sähköhammasharjan ajastin muistuttaa riittävän pitkästä harjausajasta. Tavallisen harjan tulee olla pehmeä ja pienikokoinen. Hampaita pestessä edetään hammasrivin suuntaisesti pienin, nykyttävin liikkein muutama hammas kerrallaan. Harjataan järjestelmällisesti kaikki pinnat, erityisesti ienrajat. Harja tulisi vaihtaa vähintään kolmen kuukauden välein ja aina, kun se näyttää kuluneelta.

• "Mikä on ientulehdus ja mitkä ovat sen oireet?"

  • Terve ien on vaaleanpunainen ja kiinteä eikä vuoda verta. Alkava ientulehdus ilmenee verenvuotona hampaita puhdistettaessa. Verenvuoto ja kipu ikenissä paranevat huolellisella kotihoidolla: harjataan ienrajat huolellisesti, puhdistetaan hammasvälit hammaslangalla, tikulla tai väliharjalla. Ientulehdukseen liittyy usein myös hammaskiven muodostuminen. Hammaskivi on kovettunutta plakkia, joka ei lähde harjaamalla pois. Hampaiden pinnalle ja ientaskuihin kerääntyvä plakki ja hammaskivi aiheuttavat ientulehdusta, joka pitkälle edenneessä vaiheessa tuhoaa hampaiden kiinnityskudoksia ja hoitamattomana aiheuttaa lopulta hampaiden irtoamisen. Tupakointi heikentää ikenien verenkiertoa ja vaikeuttaa iensairauksien parantumista. Suuhygienisti tai hammaslääkäri poistaa hammaskiven ja suosittelee seuraavan käynnin ajankohdan.

• "Miksi hampaita vihloo ja miten sitä voisi ehkäistä?"

  • Vihlominen voi johtua monesta eri syystä, joita voivat olla esimerkiksi karies (reikä hampaassa), lohkeama, eroosio tai abraasio (kuluminen) tai ienvetäytymän aiheuttama hammaskaulan paljastuminen. Silloin, kun vihlonta johtuu ienvetäytymistä, on tärkeää varmistaa, että harja on pehmeä (soft, extra soft, silky soft) ja harjaustekniikka hellävarainen. Vihloville hampaille tarkoitetusta hammastahnasta (sensitive) voi olla apua säännöllisesti käytettynä.

• "Mistä johtuu suun kuivuminen ja miten sitä hoidetaan?"

  • Suu tuntuu kuivalta, kun syljen eritys on vähentynyt. Syljen eritys voi vähentyä joidenkin lääkkeiden ja sairauksien vaikutuksesta. Suun kuivumista aiheuttavat myös suuhengitys ja hormonaaliset muutokset. Kuivan suun oireita helpottaa veden nauttiminen, suun kostutukseen tarkoitetut imeskelytabletit, ksylitolituotteet sekä apteekissa myytävät suuta kosteuttavat geelit. Hammastahnan tulisi olla vaahtoamaton fluorihammastahna, joita myös myydään apteekissa. Alkoholipitoisia suuvesiä tulisi välttää, koska niiden sisältämä alkoholi kuivattaa limakalvoja. Syljen suojaavan vaikutuksen puuttuessa happamien, sokeripitoisten juomien ja pastillien käyttö aiheuttaa happohyökkäyksen sekä suurentuneen riskin hampaiden reikiintymiselle.