Neuvolan perhevalmennus: Imetys

Imetyksestä on hyötyä sekä lapselle että äidille. Rintamaito sisältää lapsen tarvitsemien ravintoaineiden lisäksi monia lapsen vastustuskykyä tukevia vasta-aineita.

Imetetyillä lapsilla on tutkimusten mukaan vähemmän tavallisimpia tulehdustauteja kuten suolisto- ja hengitystietulehduksia. Äidinmaitoa saavilla lapsilla taudit ovat usein lievempiä ja lyhytkestoisempia ja vaativat harvemmin sairaalahoitoa.

Imetyksen on todettu vähentävän riskiä sairastua astmaan, atopiaan sekä tyypin 1 ja 2 diabetekseen. Imetys ehkäisee ylipainoa niin lapsuudessa kuin myöhemmälläkin iällä. Myös lapsuusiän leukemian ja kätkytkuoleman riski on pienempi.

Imetys edistää äidin synnytyksestä toipumista ja vähentää riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Imettäneillä naisilla on myös pienempi riski sairastua rintasyöpään, munasarjasyöpään, tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Tavallisesti vauva pääsee heti synnyttyään äidin rinnalle ihokontaktiin. Hyvävointinen vauva lähtee yleensä hetken levättyään itse etsimään rintaa. Vauvat löytävät parhaan mahdollisen otteen rinnasta, kun saavat ryömiä rinnalle omaan tahtiinsa.

Terveyskylän videolla esitetään vastasyntyneen matka rinnalle: Terveyskylä: Imetyksen käynnistyminen(ulkoinen linkki)

Joskus vauva ei löydä rinnalle omatoimisesti tai joutuu syntymän jälkeen eroon äidistä. Tällöin äidin on hyvä aloittaa rintojen käsinlypsy mielellään kahden tunnin kuluessa synnytyksestä, jotta vauva saa tärkeää ensimaitoa ja imetys hyvän alun.

Vauvaa on hyvä pitää erityisesti ensipäivinä mahdollisimman paljon ihokontaktissa. Ihokontakti auttaa vauvaa sopeutumaan kohdunulkoiseen elämään, pitää vauvan lämpimänä, peruselintoiminnot vakaina ja verensokerin tasaisena sekä auttaa imetyksen harjoittelussa.

Maito nousee rintoihin keskimäärin neljän vuorokauden kuluessa synnytyksestä.

Maidonnousu aiheuttaa usein epämukavia tuntemuksia äidin kehossa. Näitä voivat olla rintojen arkuus, turvotus ja pingotuksen tunne rinnoissa sekä äidille saattaa nousta lämpöä. Tuntemuksia kestää yleensä muutaman päivän ajan. Vauvaa kannattaa tällöin imettää tiheästi, kokeilla erilaisia imetysasentoja ja tarvittaessa ottaa särkylääkityksenä ibuprofeenia pakkauksen ohjeen mukaan.

Ihokontakti ja alkuvaiheen tiheät imetykset vähintään 10 kertaa vuorokaudessa edistävät maidonnousua rintoihin.

Läheisten antamalla tuella on korvaamaton merkitys imetyksessä. Tuen saaminen heijastuu myös rintaruokinnan kestoon. Synnyttäjän lähipiirin on hyvä tutustua ajantasaiseen tietoon imetyksestä jo raskauden aikana.

Espoon neuvolat tarjoavat imetysohjausta odotusajasta alkaen läpi imetystaipaleen.

Odotusaikana kartoitetaan mahdolliset imetyksen riskitekijät ja annetaan perheiden tarpeisiin kohdennuttua ohjausta yksilövastaanotoilla ja perhevalmennuksessa.

Kaikkien lasta odottavien on hyvä tutustua imetyksen osa-alueisiin myös omatoimisesti.

Äidinmaito riittää terveelle täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle vauvalle ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään asti. Tämän lisäksi vauva tarvitsee D-vitamiinilisää.

Kiinteiden lisäruokien tarjoaminen aloitetaan yksilöllisen tarpeen ja vauvan valmiuksien mukaan viimeistään 6 kk iästä alkaen, mutta ei ennen 4 kk ikää. Kiinteiden lisäruokien ohella imetystä jatketaan vähintään siihen asti, kunnes vauva täyttää vuoden.

Ennenaikaisesti syntyneille vauvoille lisäruuat aloitetaan sairaalan ohjeen mukaan.

Vauva ilmaisee nälkäänsä ilmeillä ja eleillä. Hän maiskuttelee, vie käsiä suuhunsa ja kääntää päätään sivulle. Itku on vauvan viimeinen keino pyytää ruokaa. Vauva kannattaa ottaa rinnalle jo varhaisista nälkämerkeistä, jolloin syömiseen rauhoittuminen on helpompaa.

Imetysasento ja vauvan hyvä imuote ovat ensisijaisen tärkeitä imetyksen sujumisen kannalta. Hyvässä imetysasennossa vauva on kylkiasennossa maha äidin mahaa vasten vauvan vartalo kiinni äidissä.

Imetystä aloittaessa vauvan nenä ja äidin rinnanpää ovat kohdakkain. Vauvan tarttuessa rintaan pää taipuu taaksepäin, jolloin vauva avaa suun laajaksi, leuka osuu rintaan ja nenä vapautuu.

Hyvällä imuotteella on kaksi keskeistä mittaria: vauva saa tehokkaasti maitoa ja rinnanpäihin ei satu vauvan imiessä.

Imettää voi mm. takanoja-asennossa, istualtaan tai kylkimakuulla. Imetyksen tuen nettisivuilta löydät kuvia toimivista imetysasennoista(ulkoinen linkki). Imetysasento ja vauvan imuote tarkistetaan synnytyssairaalassa ja neuvolassa.

Imetyksen turvamerkit kertovat vauvan saavan riittävästi maitoa. Riittävästä maidonsaannista kertoo, että vauva syö vähintään 8–12 kertaa vuorokaudessa, pissaa vähintään viidesti vuorokaudessa ja kakkaa ensimmäisinä viikkoina päivittäin. Yli kuuden viikon iässä useamman päivän kakkaamisvälit ovat normaaleja.

Vauvan tulee saavuttaa syntymäpainonsa viimeistään kahden viikon iässä ja kasvaa sen jälkeen vähintään 500g kuukaudessa ensimmäisen puolen vuoden ajan.

Imetystä voi tehostaa pitämällä vauvaa ihokontaktissa, lisäämällä imetyskertoja, stimuloimalla rintoja pumppaamalla tai käsinlypsyllä sekä vaihtamalla vauvaa tiheästi rinnalta toiselle, jos vauvan imeminen muuttuu tehottomaksi tai vauva nukahtaa rinnalle. Katso vinkit imetyksen tehostamiseen: Tietoa maitomäärän lisäämisestä.(ulkoinen linkki)

Imetys ei aina ole mahdollista tai suju toivotulla tavalla. Imettäminen voi tuntua äidistä epämiellyttävältä, äidin tai lapsen sairaus tai lääkitys voi estää imetyksen, äidinmaito ei riitä vauvan ravinnoksi tai vauvan ruokinta muilla tavoilla on perheen tietoinen valinta.

Osittaisimetys on imetystä muun ravinnon ohella. Ensimmäisinä kuukausina osittaisimetys tarkoittaa yleensä imetyksen ja korvikeruokinnan yhdistämistä. Kiinteiden ruokien aloittamisen jälkeen kaikki imetetyt vauvat ovat osittaisimetettyjä. Imetys on aina hyödyllistä, vaikkei äidinmaito olisikaan vauvan ainoa ravinnonlähde.

Hyödyllistä tietoa osittaisimetyksen toteuttamiseen löytyy Imetyksen tuen nettisivuilta: Osittaisimetys(ulkoinen linkki).

Neuvola tarjoaa ohjausta osittaisimetykseen ja vauvan syöttämiseen korvikemaidolla. Myös Väestöliiton Pullonpyörittäjien opas(ulkoinen linkki) tarjoaa hyvää tietoa vauvan pulloruokinnasta lypsetyllä rintamaidolla tai korvikkeella. Vauvaa syötettäessä pullolla on hyvä tutustua vauvantahtiseen pulloruokintaan(ulkoinen linkki).

Imetyksen kuuluisi olla miellyttävää ja kivutonta sekä äidille että vauvalle. Pyydä rohkeasti apua neuvolasta tai vertaistuesta, mikäli imetys tuntuu haastavalta.

Rinnanpäät saattavat aristaa etenkin imetyksen alkuvaiheessa. Jos imetys sattuu ja/tai rinnanpäät rikkoutuvat, on vauvan imuote syytä tarkistaa. Imetyskipu voi johtua mm. myös vauvan suun tai äidin rintojen hiivatulehduksesta, vauvan pään ja suun alueen kireyksistä tai Raynaudin ilmiöstä.

Imetyksen tuen vinkkejä imetyskivun selvittämiseen ja rikkinäisten rinnanpäiden hoitoon löytyy verkosta:

• Imetys.fi: Imetyskivun erilaisia syitä(ulkoinen linkki)
• Imetys.fi: Haava rinnanpäässä(ulkoinen linkki)

Rintaraivareilla tarkoitetaan tilannetta, jossa aiemmin ongelmitta syönyt vauva toistuvasti hermostuu rinnalla. Jotkut vauvat lakkoilevat rinnalla ja pitävät pitkiäkin taukoja syömisestä. Raivoaminen ja lakkoilu ovat ikävä, mutta hyvin tavallinen vaihe vauvoilla. Vaihe menee yleensä itsestään ohi. Syömistilanteita voi kokeilla rauhoittaa verkosta löytyvillä ohjeilla: Imetys.fi: Rintaraivarit(ulkoinen linkki)

Kiinteät ruoat aloitetaan maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk ja viimeistään 6 kk iässä. Imetyksen sujuminen, vauvan valmiudet ja perheen toiveet on syytä huomioida kiinteiden aloitusikää pohdittaessa.

Maito on vauvan pääasiallinen ravinto vuoden ikään asti ja kiinteät lisäruuat täydentävät imetystä tai korvikeruokintaa. Alussa maito tarjotaan ennen lisäruokaa ja ruokamäärät ovat maisteluannoksia (1–2 teelusikallista).

Puolivuotiaalle voi tarjota lisäruokaa useamman kerran päivässä ja hän voi myös harjoitella omatoimista syömistä sormiruokailemalla istuma-asennossa.

Lisätietoa verkossa: Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille(ulkoinen linkki).