Neuvolan perhevalmennus: Vauvaperheen elämää

Vauvan syntymä vaikuttaa vanhempien elämään monilla tavoin. Se myös muokkaa vanhempien välistä parisuhdetta.

Monesti parisuhde jää väliaikaisesti vähemmälle huomiolle, kun keskitytään huomioimaan vauvan tarpeita ja opetellaan uutta roolia vanhempana. Uudenlaisessa elämäntilanteessa on erityisen tärkeää, että vanhemmat ovat toistensa tukena. Aina ei riitä voimia huomioida puolisoa.

On tärkeää keskustella, mihin voimat tässä tilanteessa riittävät ja millaista on konkreettisesti se tuki, jota puolisolta odottaa. Vauva on kaiken keskipisteenä; toisaalta vanhempien välinen suhde vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.

Mitä isyys oikeastaan on? Miltä isyys tuntuu? Miten parisuhdetta ja omaa hyvinvointia voisi vaalia muuttuvassa elämäntilanteessa? Seurakunnan isätyöntekijä Jukka Silventoinen ja Silmu-toiminnan isätyön asiantuntija Jussi Vehniäinen pohtivat videolla isyyden rakennuspalikoita.

Vierailethan nuorille vanhemmille suunnatun Silmu-toiminnan(ulkoinen linkki) nettisivuilla ja Espoon seurakunnan(ulkoinen linkki) isille ja perheille suunnatulla sivustolla. 

Seksuaalisuus on tärkeä osa toimivaa parisuhdetta. Tyytymättömyys parisuhteeseen näkyy myös tyytymättömyytenä seksielämässä.

Raskaus ei ole esteenä seksielämälle, useimmiten seksiä voi harrastaa normaalisti. Raskausaikaan liittyy monia seikkoja, jotka voivat vaikuttaa puolisoiden seksuaaliseen halukkuuteen. Odottavan äidin väsymys, huonovointisuus sekä rintojen arkuus raskauden alussa vaikuttavat seksuaaliseen halukkuuteen. Myöhemmin kasvava kohtu sekä toisaalta vanhempien pelot vauvan vahingoittamisesta seksin aikana saattavat hankaloittaa yhdyntöjä.

Raskausaikana hiivatulehdukset ovat tavanomainen kiusa. Ne voivat aiheuttaa kirvelyä sekä kipua yhdynnän aikana. Hiivatulehdus ei ole vaarallinen odottajalle, mutta oireet ovat varsin epämiellyttävät. Hiivatulehdus tulee hoitaa myös kumppanilta, jotta vältytään sen siirtymiseltä edestakaisin puolisoiden välillä. Siirtymiseltä voi välttyä käyttämällä yhdynnän aikana kondomia, kunnes hiivatulehdus on hoidettu.  

Moni kokee seksuaalisen halukkuuden ja nautinnon kasvavan raskauden keskivaiheilla. Tällöin suhde kumppaniin voi tuntua erityisen intiimiltä ja läheiseltä.

Erilaisten yhdyntäasentojen suhteen voi käyttää mielikuvitusta ja kannattaa kokeilemalla etsiä molempia miellyttäviä asentoja. Kohdun kasvun myötä tulee välttää asentoja, joista kohdistuu painetta vatsalle.

Mikäli yhdyntä ei syystä tai toisesta tunnu miellyttävältä, on seksuaalisuutta ja läheisyyttä tärkeää ylläpitää muilla keinoilla. Myös suuteluja hyväily ovat seksiä. Joskus pelkkä lähekkäin oleminen tuntuu riittävän läheiseltä ja nautittavalta. 

Itsetyydytys eli sooloseksi on luonnollinen tapa tuottaa seksuaalista nautintoa. Sooloseksi voi olla tärkeä osa seksuaalista nautintoa myös parisuhteessa olevalle. Se sopii myös erityisen hyvin silloin, kun puolisoiden seksihalut ovat erilaiset. 

Normaalisti edennyt raskaus ei ole este yhdynnöille tai sooloseksille. Jos yhdynnästä aiheutuu kipua tai vuotoja, asiasta on tärkeää keskustella lääkärin kanssa. Orgasmin jälkeen voi tuntua kohdun supistelua. Yleensä se on vaaratonta ja menee pian ohi. 

Neuvolan seksuaalineuvojan vastaanotolla keskustellaan mm. seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvistä asioista aina äitiysneuvolasta lastenneuvolan loppuun saakka. Ajan voi varata netin, neuvolan puhelinpalvelun tai terveydenhoitajan kautta. Käynnille voi tulla yksin tai kaksin. 

Synnytyksen jälkeisten kuukausien aikana äiti palautuu mahdollisten repeämien ja leikkaushaavojen osalta. Hormonaalisten muutosten vuoksi emättimen limakalvot voivat toipumisaikana olla kuivat ja hauraat.

Synnytyksen jälkitarkastuksessa keskustellaan toipumiseen liittyvistä huolista ja ohjataan äitiä käyttämään liukuvoidetta seksiä helpottamaan tai paikallista estrogeenihoitoa parantamaan limakalvojen kuntoa. 

Imetykseen, vauvan hoitoon ja yöherätyksiin totuttelu tuovat parisuhde-elämään myös omat haasteensa. Vanhemman roolin omaksuminen puolison roolin rinnalle saattaa aluksi vaikuttaa omaan seksuaalisuuteen. Myös seksuaaliset mieltymykset sekä erogeenisten alueiden tuntoherkkyys saattavat muuttua synnytyksen jälkeen.

Tuntoherkkyys palautuu pikkuhiljaa vauvavuoden aikana. Yhdyntöihin voi tulla lyhyitä ja pitkiäkin taukoja. Tällä aikaa seksuaalisuutta on hyvä ylläpitää halailemalla, suutelemalla ja huomioimalla kumppania muulla tavoin. Läheisyys ja kosketus ovat edelleen tärkeitä myös tuoreille vanhemmille.

Avoin keskustelu puolisoiden välillä on erityisen tärkeää vauva-aikana, sillä uuteen totuttelun tuoma paine voi kiristää kodin tunnelmaa. 

Ehkäisystä on tärkeää huolehtia heti synnytyksen jälkeen, sillä uusi raskaus voi saada alkunsa nopeasti. Imetyksen ehkäisytehoon ei voi luottaa.

Synnytyksen jälkitarkastus tehdään neuvolassa 8–12 viikon kuluessa synnytyksestä. Jälkitarkastuksessa tarkistetaan äidin palautuminen synnytyksestä ja suunnitellaan sopiva ehkäisymuoto. Ennen jälkitarkastusta on suositeltavaa käyttää kondomiehkäisyä. 

Vauvan syntymän jälkeen kahdenkeskeisen ajan järjestäminen on tärkeää, jotta puolisot voivat välillä rauhoittua nauttimaan vain toisistaan. Kumpikin vanhemmista on osaltaan vastuussa yhteisen ajan järjestämisestä, tunnelman luomisesta sekä arjen rauhoittamisesta parisuhdetta varten. On tarpeen tutustua uudelleen kumppaniin ja itseensäkin vanhemmaksi tulon myötä. Puolisoiden on hyvä antaa toisilleen aikaa ja keskustella avoimesti muutoksista ja toiveista parisuhteessa. 

Raskausaikana jo ennen lapsen syntymää on hyvä alkaa kerätä ympärilleen tukiverkkoa, joka voi koostua isovanhemmista, kummeista, ystävistä, naapureista tai muista läheisistä ihmisistä. Tukiverkkoon kuuluvat henkilöt voivat olla tarvittaessa tukena ja apuna erityisesti vauvan syntymän jälkeen. Välillä tukiverkosta tarvitsee aikuista juttukaveria, ehkä vertaistukea vanhemmuuteen tai toisinaan hoitoapua vauvan kanssa. Jos tällaisia ihmisiä ei löydy lähipiirissä on olemassa erilaisia lastenhoitopalveluita, joita voi hyödyntää.

Perheisiin voidaan tarvittaessa järjestää lastenhoitoapua myös neuvolan perhetyön kautta. Jos tukiverkoston puute tai oma jaksaminen mietityttää, perhetyöhön voidaan tarvittaessa olla yhteydessä jo raskausaikana

Varhainen vuorovaikutussuhde luo pohjan vauvan turvallisuuden tunteelle. Kun vauva kokee, että vanhempi on hänen saatavillaan ja lohduttaa hädän tullen, syntyy hyvälle kehittymiselle välttämätön kiintymyssuhde.

Turvallisessa kiintymyssuhteessa vauva oppii hakemaan turvaa (suuntaa katseen vanhempiin, ojentaa käsiään tai ääntelee vaativasti) ja vastaanottamaan hoivaa (rauhoittuu yhdessä oloon, painautuu vanhemman syliin). Turvallisessa vuorovaikutuksessa vauvan tunnekokemusten säätelykyky alkaa kehittyä ja hän oppii, ettei väsymys ole vaarallista eikä hetkellinen nälän tunne johda enää vauvaa paniikkiin.

Vauvan säätelykyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa, ei lattialla puuhamaton renkaiden takana. Turvallisesti kiinnittynyt lapsi ilmaisee, kun pitkästyy ja tarvitsee aikuista jakamaan kokemuksiaan. Hyvässä vuorovaikutussuhteessa vauva tietää, että vanhempi huomaa hänen tarpeensa ja reagoi siihen. 

Kiintymyssuhteen turvallisuus vaikuttaa vauvaan monella tavalla. Se on perusta hyvän itsetunnon, minäkuvan ja empatiakyvyn kehittymiselle. Kun vauva kokee, että hänen tarpeensa huomataan ja niihin reagoidaan, hän kykenee tutkimaan ympäristöään ja saa hyvän pohjan myös tietojen ja taitojen kehittymiselle. 

Varhainen vuorovaikutussuhde voi myös kuormittua tai vaikeutua monesta eri syystä. Vuorovaikutussuhdetta voi kehittää ja oppia siinä, missä mitä tahansa muutakin asiaa. Espoossa vuorovaikutussuhteen ja vanhemmuuden huoliin löytyy apua.

Jos olet huolissasi varhaisesta vuorovaikutussuhteesta vauvan kanssa tai omasta jaksamisestasi, kannattaa asia ottaa puheeksi neuvolassa, jossa on ajantasainen tieto tuki- ja hoitomahdollisuuksista.