Lastenneuvolakäynnit

Olethan yhteydessä neuvolaan puhelimitse mahdollisimman pian vauvan syntymän jälkeen, jo synnytyssairaalasta ennen kotiutumista. Puhelun aikana sinulta kysytään synnytyksen kulusta, perheen ja vauvan voinnista sekä vauvan tarkemmat syntymätiedot. Tärkeää on myös kertoa, mikäli teillä on sovittu vielä käyntejä sairaalaan tai kätilö on tulossa kotikäynnille.

Ensisynnyttäjän perheelle pyritään varaamaan kotikäynti ensimmäiseksi käynniksi, uudelleensynnyttäjät perheineen tulevat neuvolavastaanotolle.

Neuvolan puhelinpalvelu palvelee arkisin klo 8.30–13.30 numerossa 09 816 22800.

Ensimmäinen käynti on yleensä viikon sisällä kotiutumisesta. Käynnillä keskustellaan synnytyskokemuksesta ja perheen voinnista synnytyksen jälkeen. Käynnillä havainnoidaan vauvan terveydentilaa ja kasvua sekä ohjataan ja tuetaan perhettä imetyksessä sekä vauvan hoidossa tarpeiden mukaisesti.

• Miten hoidan vauvaani?
• Imetys
• Äidin palautuminen synnytyksestä
• Varhainen vuorovaikutus ja vauvan kehitys

Huomioidaan vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta sekä keskustellaan vauvan hoitoon ja ruokintaan liittyvistä asioista perheen tarpeiden mukaisesti. Aiheita voivat olla esimerkiksi vauvan itku ja tyynnyttelykeinot sekä vatsavaivojen helpottaminen.

Lisäksi keskustellaan vanhemmuudesta ja parisuhteesta sekä seksuaalisuudesta ja ehkäisystä.

Käynnillä kerrotaan perheelle myös kansallisesta rokotusohjelmasta.

• Parisuhde ja seksuaalisuus
• THL: Lasten ja nuorten rokotusohjelma(ulkoinen linkki)

Lääkärintarkastus täydentää synnytyssairaalassa tehtävää ensimmäistä lääkärintarkastusta.

Terveydenhoitaja tarkistaa vauvan kasvun ja tavallisesti antaa rokotusohjelmaan kuuluvan rokotteen ennen lääkärille menoa.

Keskustellaan perheen tarpeen mukaan vauva-arjen asioista, kuten vauvan vatsavaivoista ja niiden helpottamisesta, vauvan itkuisuudesta ja tyynnyttelykeinoista, varhaisesta vuorovaikutuksesta, sylissä pidosta, ihokontaktista, katsekontaktista tai imetyksestä.

Käynti on osa laajaa terveystarkastusta. Laajassa terveystarkastuksessa keskustellaan lapsen ja koko perheen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä, ja se sisältää sekä terveydenhoitajan että lääkärin tapaamisen. Lääkärin vastaanotto on lapsen ollessa 4 kuukauden ikäinen.

Seurataan vauvan kasvua ja kehitystä sekä annetaan rokotusohjelman mukaiset rokotteet

Käyntiin voi valmistautua etukäteen kotona keskustelemalla perheen voimavaroista ja terveystottumuksista voimavaralomakkeen avulla. Vanhemman jaksamisen ja hyvinvoinnin arvioinnin tukena käytetään EPDS-kyselyä, jonka molempien vanhempien toivotaan täyttävän paria päivää ennen vastaanottoa.

• Vauvaperheen voimavaralomake(ulkoinen linkki)
• Ei kiitos! Asiaa alkoholista pienten lasten vanhemmille(ulkoinen linkki)
• Vanhemmuus ja parisuhde

Syvennetään edellisen, 3 kuukauden ikäisen, käynnin aiheita perheen tarpeiden mukaisesti.

Terveydenhoitaja tarkistaa vauvan kasvun ennen lääkärille menoa.

Keskustelun aiheina voivat olla muun muassa imetys, vauvan kehitys ja perheen vointi.

Tarkastetaan vauvan kasvu ja kehitys ja annetaan rokotusohjelman mukaiset rokotteet

Keskustellaan muun muassa kiinteiden ruokien aloituksesta, imetyksen jatkumisesta, vauvan motorisesta kehityksestä, perheen voinnista sekä muista perheelle tärkeistä asioista

• Imeväisikäisen ruokavaliokaavio (tulossa)
• Imeväisikäisen ruokaopas (tulossa)
• Vältettäviä ruoka-aineita imeväisikäisellä (tulossa)
• Vauvan taitojen kehittyminen(ulkoinen linkki)

Keskustelun aiheina ovat muun muassa totuttelu kiinteisiin ruokiin, uniasiat, lapsen motorinen kehitys ja liikkuminen, kodin turvallisuus sekä suun terveydenhoito

Tarkastetaan vauvan kasvu ja kehitys.

Käynti voidaan toteuttaa myös ryhmäkäyntinä.

• Vauvan taitojen kehittyminen(ulkoinen linkki)
• Näin hoidat suun terveyttä

Terveydenhoitaja tarkistaa vauvan kasvun ennen lääkärille menoa.

Lääkärintarkastukseen kuuluu kasvun ja kehityksen arvioinnin lisäksi vanhempien mahdollisten huolenaiheiden selvittäminen.

Tarkastetaan lapsen kasvu ja kehitys ja annetaan rokotusohjelman mukaiset rokotteet

Keskustellaan muun muassa vuorovaikutuksesta, lapsen kielellisestä ja motorisesta kehityksestä, ravitsemuksesta, päivärytmistä.

• Leikki-ikäisen ruokaopas (tulossa)
• Vältettäviä ruoka-aineita leikki-ikäisillä (tulossa)
• Iloa, innostusta ja kannustusta elintapoihin - Neuvokas perhe (neuvokas.fi)(ulkoinen linkki)

Varaa lapsellesi aika myös suuhygienistille

• Tarkastetaan lapsen kasvu ja kehitys.
• Annetaan rokotusohjelman mukainen rokote.
• Keskustellaan lapsen ja perheen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä.
• Keskeisiä aihealueita ovat lapsen voimakas oppimisen ja oman tahdon kehittyminen sekä puheenkehitys.
• Käyntiin voi valmistautua etukäteen kotona keskustelemalla perheen voimavaroista ja terveystottumuksista pikkulapsiperheen voimavaralomakkeen avulla. Esikko-lomakkeen avulla voi puolestaan kartoittaa lapsen kommunikoinnin ja puheen kehityksen tilannetta ja päihdekysely voi auttaa vanhempia kartoittamaan terveysriskejä.
• Terveydenhoitaja varaa erillisen lääkärikäyntiajan perheelle.

• Kutsu laajaan terveystarkastukseen (tulossa)
• Pikkulapsiperheen voimavaralomake (tulossa)
• Kysely päihteiden käytöstä (tulossa)

• Keskustellaan lapsen ja perheen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä.
• Syvennetään terveydenhoitajan vastaanotolla perheen esille nostamia asioita perheen tarpeen mukaisesti.
• Lääkäri tekee terveystarkastuksen.

• Tarkastetaan lapsen kasvu ja kehitys.
• Huomioidaan lapsen puheen kehitystä.
• Keskustellaan muun muassa vanhemmuudesta, lapsen iän mukaisen oman tahdon kehittymisestä ja siisteyskasvatuksesta sekä tutista ja tuttipullosta luopumisesta.

• MLL: Lapsen kasvu ja kehitys 2–3-vuotiaana(ulkoinen linkki)

• Tarkastetaan lapsen kasvu ja kehitys.
• Huomioidaan perheen valmiuksia tukea lasta hänen ikänsä mukaisessa kehitysvaiheessaan.
• Keskustellaan erilaisista kasvatuskysymyksistä, tottumusten oppimisesta, puheen kehityksestä, leikin ja luovuuden merkityksestä sekä sisaruksista.
• Keskustellaan ruokailu- ja wc-tavoista, nukkumisesta sekä ruutuajasta.
• Lapsi pääsee piirtämään ja leikkaamaan saksilla, tunnistamaan kehon osia, värejä ja kokoeroja.
• Käynnillä tarkastetaan myös lapsen lähinäkö.
• Perheelle kerrotaan 4-vuotiaan lapsen laajasta terveystarkastuksesta ja kutsutaan molemmat vanhemmat osallistumaan siihen.

Varaa lapselle aika myös suuhygienistille.

• MLL: Lapsen kasvu ja kehitys 3–4-vuotiaana(ulkoinen linkki)

• Ennen neuvolakäyntiä päivähoidossa olevien lasten vanhemmat käyvät päiväkodissa varhaiskasvatuskeskustelun (Hyve-keskustelu), josta yhteenveto lähetetään vanhempien luvalla neuvolaan tiedoksi. Kotihoidossa olevan lapsen vanhemmat voivat tulostaa kyselyn kotona tai täyttää kyselyn neuvolassa. Kyselystä esille nousevat kysymykset tai huolen aiheet käsitellään neuvolakäynnillä.

• Kysely 4-vuotiaan kotihoidossa olevan lapsen vanhemmille (tulossa)

• Tarkastetaan lapsen kasvu ja kehitys
• Tarkastetaan lapsen lähi- ja kaukonäkö
• Annetaan rokotusohjelman mukainen rokote
• Lapsi on osan ajasta kahdestaan terveydenhoitajan kanssa tekemässä erilaisia lapsen kehitysvaiheeseen sopivia tehtäviä, kuten piirtämistä, saksilla leikkaamista, pallon heittoa ja tasajalkahyppyjä. 

• Kutsu laajaan terveystarkastukseen (tulossa)
• MLL: Lapsen kasvu ja kehitys 4–5-vuotiaana(ulkoinen linkki)
• Liikenneturva: Lapsen liikennekasvatus - mitä opettaa ja minkä ikäisenä?(ulkoinen linkki)

Voit lukea videon sisällön kirjoitettuna: Tervetuloa neuvolaan 4-vuotias -videon sisältö kirjoitettuna. 

• Keskustellaan lapsen ja perheen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä.
• Syvennetään terveydenhoitajan vastaanotolla perheen esille nostamia asioita perheen tarpeen mukaisesti.
• Lääkäri tekee terveystarkastuksen.
• Laajasta terveystarkastuksesta lähetetään Hyve-yhteenveto takaisin päivähoitoon vanhempien luvalla.

• Tarkastetaan lapsen kasvu ja kehitys.
• Keskustellaan muun muassa lapsen sosiaalisista taidoista, vastavuoroisista kaverisuhteista, tunteiden sääntelystä, liikkumisesta ja hyvän kunnon merkityksestä sekä perheen yhteisestä ajasta.
• Tutkitaan kuulo kuulontutkimuslaitteella (audiometri).

• MLL: Lapsen kasvu ja kehitys 5–6-vuotiaana(ulkoinen linkki)
• Kotiharjoitteluohjeita äännevirheisiin

Varaa lapselle aika myös suuhygienistille.

• Tarkastetaan lapsen kasvu ja kehitys.
• Annetaan rokotusohjelman mukainen rokote.
• Keskustellaan muun muassa lapsen sosiaalisista taidoista, vastavuoroisista kaverisuhteista, tunteiden sääntelystä, liikkumisesta ja hyvän kunnon merkityksestä sekä perheen yhteisestä ajasta.
• Terveydenhoitaja kirjaa lapsen terveystietoihin lyhyen yhteenvedon neuvola-ajalta kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista kouluterveydenhuoltoa varten. Seuraava terveystarkastus on kouluterveydenhuollossa kouluuntulotarkastus ennen 1. luokan alkua tai sen aikana.

• MLL: Lapsen kasvu ja kehitys 6–7-vuotiaana(ulkoinen linkki)

Lisäkäynnit neuvolaan tai kotiin, ja muu mahdollinen tarvittava tuki suunnitellaan lapsen ja perheen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. Tarvittaessa laaditaan yhdessä tuen tarpeen suunnitelma ja kutsutaan mukaan muita kunnan tai erikoissairaanhoidon toimijoita.

Lisäkäynnin aiheita ovat usein esimerkiksi lapsen kasvun tai kehityksen seuranta, haasteet vanhemmuudessa ja parisuhteessa tai esimerkiksi imetyksen tukeminen vauva-aikana.