Soukan nimistö
Soukan kaupunginosaan kuuluu varsinaisen Soukan lisäksi Hanikka, Soukanniemi, Soukanranta, Soukansalmi ja Suinonsalmi.
Soukan nimistö
Vilkkaan Soukanväylän pääkadun pääsee alittamaan Alakartanontien risteyksen tuntumassa käyttämällä alikulkua nimeltä Alakartanonportti – Nedergårdsporten. Alakartanontien ja Alakartanonportin nimien taustalla on vanha tilannimi Nedergård.
Soukka kuului kylään nimeltä Sökö. Kylän kaksi kantatilaa olivat Nedergård ja Övergård. Niistä Nedergårdin pihapiiri sijaitsi alempana.
Kadunnimet Alakartanontie – Nedergårdsvägen ja Alakartanonkuja – Nedergårdsgränden ovat vuodelta 1968. Alikulun Alakartanonportti‑nimi on niitä uudempi, sillä se suunniteltiin 1983.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2021.
Alakartanontie – Nedergårdsvägen on Soukan tiheimmin rakennetun asuinalueen eteläosassa kulkeva kokoojakatu. Nimi perustuu tilannimeen Nedergård.
Suurkorttelilla, jonka läpi Alakartanontie kulkee, on nimenä Ala‑Soukka – Nedre Sökö. Espoon opaskartassa 1980–82 oli suurkorttelinnimenä Alakartano – Nedergården, mutta ilmeisesti selvemmän paikantavuuden takia se korvattiin nimellä Ala‑Soukka.
Alakartanontien nimi suunniteltiin 1968. Vielä silloisessa suunnitelmassa ei ollut alueennimeä Alakartano. Koska alueennimi on kadunnimeä myöhäisempi, kadunnimen on katsottava perustuvan vain tilannimeen.
Nimi Alakartanontie muodostettiin pariksi Ylä‑Soukassa kulkevalle samankaltaiselle kadulle, jolle annettiin nimi Yläkartanontie – Övergårdsvägen. Sökön kylän toinen kantatalo on Övergård. Kantataloilla on myös nimet Övre Sökö ja Nedre Sökö.
Nykyisen Alakartanontien lounaispää kulkee aiemman pienemmän tien linjaa. Tällä tiellä oli suunnilleen vuoteen 1970 asti nimenä Laaksotie – Dalvägen. Se nimi oli poistettava, koska Espoossa oli useita samannimisiä teitä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Ala‑Soukka – Nedre Sökö on alueennimi, joka tarkoittaa Soukan kerrostalovaltaisen asuinalueen eteläosaa. Alueen pääkatua Soukantietä tai jalankulun runkoreittiä Soukanraittia kulkiessa Ala‑Soukka on maastossa jonkin verran alempana kuin Ylä‑Soukka. Nimen taustalla on myös vanha talonnimi, sillä Sökön kylän kantatalot olivat Övergård eli Övre Sökö ja Nedergård eli Nedre Sökö.
Kantatalot saivat nimensä sijainnistaan kylätontilla: toinen talonpaikka on ylempänä, toinen alempana.
Espoon opaskartassa alueennimet (suurkorttelinnimet) Ala‑Soukka – Nedre Sökö ja Ylä‑Soukka – Övre Sökö ovat olleet vuodesta 1984, mutta ainakin 1968 käytettiin nimiä Ala‑Soukka ja Ylä‑Soukka vastaavista asemakaava-alueista.
Alueen asukkaat olivat käyttäneet ilmeisesti jo aiemmin alueennimiä Ali‑Soukka – Nedre Sökö ja Yli‑Soukka – Övre Sökö, sillä ne vaikuttavat vuonna 1973 tallennetussa haastattelutiedossa varsin vakiintuneilta. Ali‑Soukka‑nimen tuolloinen tarkoite oli Raija Bjarlandin keräämän paikannimikokoelman mukaan "Soukan (Sökön) eteläosa Sököuddenilla".
Opaskartassa 1980–82 kerrostaloalueen eteläosassa oli alueennimi Alakartano – Nedergården, mutta se korvattiin 1984 siis Ala‑Soukka‑nimellä. Soukantiehen nähden poikittainen pääkatu on Alakartanontie – Nedergårdsvägen. Sen nimi on suunniteltu 1968.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Nimellä Amiraalinsatama – Amiralshamnen tarkoitetaan Soukan kaupunginosassa, Soukanniemessä sijaitsevaa venesatamaa ja katua. Amiraalin‑alkuisia nimiä on lisäksi pohjoisempana Espoonlahdessa, mutta niillä ei ole yhteyttä Soukanniemeen vaan pikemminkin alueelle ominaiseen merelliseen aihepiiriin.
Venesataman nimenä oli opaskartassa vuosina 1984–1998 Amiraalisatama – Amiralshamnen, mutta vuonna 2000 suomenkielinen muoto oli jo nykyinen Amiraalinsatama. Katua tarkoittavana nimi otettiin nykyisissä muodossaan opaskarttaan vuonna 1994. Tarkoituksena oli käyttää sitä vain väliaikaisesti, mutta nimi on sittemmin vakiintuneet.
Sataman nimi on muistonimi. Tällaiset nimet annetaan alueella toimineen tai muuten tunnetun henkilön kunniaksi. Amiraali Oscar von Kraemer (1892–1904) oli Soukanniemessä sijainneen huvilan, Fridhemin, asukas. Rakennuksen omisti Kraemerin vaimo Sophie von Kraemer, ja sen oli rakennuttanut hänen äitinsä Emmy Cedercreutz. Muistonimen taustalla on huomattava historian tapaus, sillä keisari Aleksanteri III vieraili seurueineen von Kraemerien luona Fridhemissä vuonna 1889.
Fridhem oli huvilakaudella suosittu muotinimi, jonka suomenkielinen vastine on "Rauhala".
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Hanikka on nykyisessä kaupunkinimistössä suurkorttelin nimi Soukan kaupunginosassa, Soukanniityn itäpuolella. Alueella on noin 1960 alkunsa saanutta pientaloasutusta. Kadunkin nimenä on lyhyesti Hanikka.
Hanikka merkittiin 1909 maarekisteriin tilannimenä. Kaitansista erotettuun tilaan kuului tasan 100 hehtaaria maata Kaitvikenin eteläpuolella. 1904 merkittiin karttaan nimi Hanikka udd. Perimätiedon mukaan Hanikka oli aiemminkin tunnettu alueen ja torpan nimenä. Kaitvikeniin pistävässä pienessä niemessä olleet Hanikan kalastustorpan rakennukset ovat hävinneet.
Hanikka‑nimi on suomalaisperäinen ja sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten käyttämä. Sen taustaa tai ikää ei tiedetä tarkemmin, mutta se lienee ollut 1900‑luvun alussa vielä melko nuori nimi. Se saattaa perustua johonkin henkilönnimeen.
Alueen asemakaavassa on myös puistonnimet Hanikka ja Hanikanranta. Laajan Hanikan tilan etelälaidalta lohkotuille tonteille vievällä tiellä on asukkaitten itse antama nimi Meri‑Hanikka.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005.
Hanikan luoteispuolella, Kaitalahden pohjukassa on puisto nimeltä Kaitakaislikko, joka on suurelta osin vesiperäistä kaislikkoa. Kaitakaislikon poikki kulkee nykyisin Vanha Riilahdentie. Kaitakaislikon pohjoispuolinen puisto on Vesiniitty – Vattuängen, ja itäpuolinen puisto on Hanikanranta – Hanikkastranden.
Kaitakaislikon nimi on suunniteltu asemakaavan nimistöä laadittaessa 1988. Nimi tulee vanhasta paikannimestä Kaitvassen (Viikon nimi 20/2007). Suomenkielinen nimi on muodostettu kääntämällä sen loppuosa ”vassen”. Alkuosan ”Kait” tilalla on suomenkielisessä nimessä alkuosa ”Kaita”.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007. Muokattu 2022.
Kaitaan ja Hanikan välisen Kaitalahden perukka on laajalti kaislikkoinen. Lähistön asukkaat ovat kutsuneet lahdenosaa ruotsinkielisellä nimellä Kaitvassen, jonka loppuosana on sana ”vasse : vassen”, suom. 'ruoikko, kaislikko' (sanalla ”vass : vassen” on sama merkitys). Lahdennimi Kaitviken tulee kylännimestä Kaitans. Kaitvassen‑nimi on niitä nuorempi ja muodostettu jommankumman pohjalta. Nimen ikää ei tiedetä. Sitä on käytetty ainakin 1900‑luvulla, ehkä aiemminkin.
Kaitalahden lounaisrannalla on asemakaavassa puistonnimi Kaitakaislikko – Kaitvassen. Puistonnimikäyttöön nimelle on muodostettu suomenkielinen vastine.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.
Ylä‑Soukan asemakaavan ollessa valmisteilla keväällä 1968 Espoon nimitoimikunta suunnitteli alueen kaavanimistön. Toimikunta oli selvittänyt, mitä vanhoja paikannimiä alueella oli käytössä tai oli ennen ollut, ja käytti niitä kaavanimien pohjana. Esimerkiksi talonnimestä Övergård saatiin pääkadun nimi Yläkartanontie – Övergårdsvägen, ja samalla varauduttiin jo antamaan Ala‑Soukkaan vastaavasti nimestä Nedergård tuleva kadunnimi Alakartanontie – Nedergårdsvägen.
Yläkartanontien sivukuja sai toimikunnan ehdotuksessa nimen Kaskilaaksontie – Svedjedalsvägen. Sellaista vanhaa paikannimeä kuin Svedjedalen tms. ei ole ollut, vaan toimikunta muodosti tämän ja muut Soukan Kaski‑alkuiset kaavanimet vapaammin joidenkin kaskimaahan viittaavien viljelysnimien perusteella. Ylä‑Soukassa on myös muun muassa Kaskivuorenkuja ja puisto nimeltä Kaskimaa.
1970‑luvulla kaavoitettiin Latokaski, jonne annettiin suuri määrä kaskiaihepiirin nimiä. Vähän aikaisemmin käyttöön tulleet Soukan Kaski‑alkuiset nimet saivat aiheensa samankaltaisuudesta huolimatta jäädä myös käyttöön.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.
Soukan munkkiaiheisten nimien perusteena on vanha rannannimi Munkstranden. Siitä on tullut esimerkiksi kadun ja alueen nimi Munkkiranta – Munkstranden. 1980‑luvulla Soukankallion alueelle suunniteltiin enemmänkin munkkiaiheisia nimiä, joista kuitenkin lopulta toteutui ja päätyi käyttöön vain Veljeskunnanpolku – Ordensstigen.
Vuonna 2009 Veljeskunnanpolun pohjoispuoliselle kadulle ehdotettiin nimeksi Kilvoituksentie – Ivervägen, joka otettiin käyttöön 2012. Kadun ruotsinkielinen nimi Ivervägen valittiin Kotimaisten kielten keskuksen neuvon mukaan. Munkeilla ”kilvoittelu” merkitsee hengellisiä pyrkimyksiä, mutta se voi tarkoittaa myös muuta ponnistelua päämäärien saavuttamiseksi.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Knut Selinin huvila Sökössä valmistui 1902, ja se tunnettiin alkuun nimellä Villa Selin. Huvilan suunnittelivat arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen. Seuraava omistaja, salaneuvos Alfred Nyberg, antoi sille nimen Villa Miniato. 1920‑luvulla huvilan omistaja oli Juho Kuosmanen, mutta hänen aikanaan tai myöhempienkään omistajien aikana ei nimeä ole enää muutettu.
Nybergin antaman nimen taustalla on Italian kaupunki San Miniato. Miniatontie ja Miniatonkuja ovat saaneet nimensä huvilan mukaan.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2004.
Moisudden on Soukanniemen kaakkoiskärki, joka suuntautuu päin Moisötä. Niemennimi on annettu saarennimen Moisö mukaan.
Kirjassa Saaristo‑Espoo Kurt Zilliacus kirjoittaa:
"Nimi on 1750 merkitty karttoihin muodossa Moisudde, 1830 Moisudds Torp, 1872 Moisudd.
Mahdollisesti sitä on joskus käytetty koko niemimaan nimenä.
Toinen Moisudden sijaitsee Medvastin Kalvholmenissa Kirkkonummen puolella Björköfjärdeniä. Tiedossani ei ole ainoatakaan muuta niemennimeä, joka ilmaisisi niemen suuntautuvan mainittua paikkaa päin."
Teksti: Joonas Kylliäinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014.
Keskellä Soukkaa, Ylä‑Soukan ja Ala‑Soukan kerrostalokorttelien välisessä notkossa, on kaikkien soukkalaisten tuntema Puropuisto. Asemakaavassa 1960- ja 70‑lukujen taitteessa se nimettiin alueennimen mukaan Soukanpuistoksi, mutta asukkaat ryhtyivät itse kutsumaan sitä notkossa olevan pienen puron mukaan Puropuistoksi. Puhekielessä puistoa sanotaan myös lempinimellä Purtsa.
Nimi Puropuisto tuli laajemminkin tunnetuksi, kun puistoon rajoittuvan korttelin rakentamisesta kiisteltiin 1994–95. Kaupunginhallitus teki 26.8.1997 päätöksen, jonka mukaan asukkaitten ja tiedotusvälineitten käyttämä epävirallinen Puropuisto‑nimi otetaan myös viralliseen käyttöön ja jatkokaavoituksen yhteydessä nimi muutetaan asemakaavaankin. Koska Puropuisto tai Bäckparken on käytössä muuallakin Espoossa epävirallisena puistonnimenä ja siellä täällä pääkaupunkiseudulla joko epävirallisena tai virallisena puistonnimenä, seudullisen yksilöivyyden takia muodostettiin kaavanimi Soukan Puropuisto – Sökö Bäckpark. Paikallisesti voidaan käyttää lyhyempää nimeä Puropuisto – Bäckparken.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2004. Muokattu 2022.
Sökön kylän Övergårdin tilalla on ollut pihapiirin eteläpuolella pelto nimeltä Riåkern. Sennimisiä peltoja on paljon, sillä tilan riihen luona oleva pelto on ollut luontevaa nimetä niin. Riihtä merkitsevä ruotsin sana ”ria” on yhdyssanan alkuosana muodossa ”ri”. Espoon kansanomaisen paikannimistön kokoelmissa on tiedot kuudestatoista Riåkern‑nimisestä pellosta, ja monia pellonnimiä on varmasti jäänyt keruissa tallentamatta.
Nykyisen Soukanlahdentien alkupään kohdalla ollut Riåkern on nykyisin suurelta osin puistoa. Alue on metsittynyt, mutta pieni osa siitä on vielä aiemman viljelykäytön jälkeen avointa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Kadunnimi Soukanahde – Sököbacken suunniteltiin 1968. Pian sen jälkeen nimi vahvistettiin asemakaavassa, katu rakennettiin ja nimi otettiin käyttöön. Nimi perustuu alueennimeen Soukka – Sökö. Loppuosana on sana ”ahde”, joka merkitsee mäkeä, erityisesti tienmäkeä.
Lyhyehkö, noin sadan metrin mittainen sivukatu nousee pääkadulta Soukantieltä kallioiselle mäelle. Samalla kohdalla Soukantien vastapuolella on Soukankentän pallokenttä.
Espoossa on useita muitakin ahde‑loppuisia kadunnimiä: Eestinahde – Estbacken, Hösmärinahde – Hösmärbranten, Jukolanahde – Jukolabranten, Kartanonahde – Gårdsbranten, Kuhatienahde – Gösvägsbranten, Lukionahde – Gymnasiebacken, Mikkelänahde – Mickelshöjden, Nikunahde – Nikubrinken, Peltolanahde – Peltolabacken, Rajamännynahde – Råtallbacken ja Törmäniitynahde – Brinkängsbacken.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Soukan koulun koillispuolella, Soukantien ja Soukanraitin välissä, on pallokenttä nimeltä Soukankenttä – Sökö bollplan. Nimi on annettu 1968 alueennimen Soukka – Sökö mukaan.
Espoon nimistötoimikunta käsitteli 4.3.1968 Ylä‑Soukan asemakaavaehdotuksen nimistöä ja ehdotti nimiä kaavaan sisältyneille kaduille, jalankulkuteille ja puistoille sekä yhdelle torille ja kentälle.
Suunnitelmassa oli kaikkiaan 24 kaavanimeä. Joukossa oli muutamia Soukka‑aiheisia: Soukantie, Soukankaari, Soukankuja, Soukanraitti, Soukanpuisto ja Soukankenttä.
Soukankentän nimi vahvistettiin asemakaavassa 1969. Kenttä rakennettiin niihin aikoihin, ja nimi on ollut käytössä siitä lähtien.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Sellainen ilmiö, että kahdella samanlajisella paikalla, esimerkiksi kahdella saarella, lammella, pellolla tai talolla, on sama nimi, on melko tavallinen perinteisessä nimistössä. Jos nimillä on eri käyttäjäkunnat, ei sekaannuksia yleensä synny, vaikka paikat sijaitsisivat melko lähekkäinkin. Esimerkiksi pienten saarten nimiä on tarvittu eniten lähimpien asukkaiden puheessa, ja joissain tapauksissa naapurikylänkin vesillä on voinut olla samanniminen saari ilman, että samannimisyydestä olisi ollut haittaa.
Osoitenimissä nimen toistumiseen on kuitenkin suhtauduttava torjuvasti. Rakennusten osoitteet muodostetaan yleensä kadunnimestä tai tiennimestä ja osoitenumerosta, mutta tiettömissä saarissa ei tiennimeä voida käyttää, vaan on luontevinta käyttää osoitenimenä saarennimeä. Koska sama osoitenimi ei saa toistua kunnan alueella, kahdesta samannimisestä saaresta vain toisessa voidaan saarennimi ottaa sellaisenaan osoitekäyttöön.
Espoon saaristossa on muutamia saaripareja, joilla on sama nimi. Tällaisen parin muodostavat muun muassa kaksi Björkholmen‑nimistä saarta, joista toinen sijaitsee Svinön pohjoispuolella Varlaxvikenin lähellä ja toinen parin kilometrin päässä siitä lounaaseen Soukanniemen itärannan tuntumassa.
Näissä saarissa oleville huviloille ja mökeille annettiin täsmälliset osoitteet vuonna 2011. Svinön pohjoispuolisessa saaressa osoitenimenä on Björkholmen. Toisessa Björkholmenissa jouduttiin muodostamaan osoitenimikäyttöä varten täsmennetty nimi Soukanniemen Björkholmen – Sökö udds Björkholmen läheisen tunnetun niemen- ja alueennimen Soukanniemi – Sökö udd avulla.
On syytä korostaa, että uuden osoitenimen käyttöön ottamisesta huolimatta saarennimeä Björkholmen ei muutettu, vaan se säilyy entiseen tapaan niiden käytössä, jotka saarennimeä tarvitsevat, ja se säilyy myös opaskartassa ja peruskartassa. Täsmennettyä Soukanniemen Björkholmen -nimeä käytetään silloin, kun tarvitaan yksiselitteistä nimeä, kuten postissa, hälytystilanteessa tai joissakin virallisissa yhteyksissä. Nimi Soukanniemen Björkholmen on merkitty Espoon opaskarttaan pienemmällä kirjainkoolla ja erilaisella kirjaintyypillä kuin saarennimi Björkholmen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2011.
Soukanniemi on osa-alue Soukan kaupunginosassa. Nimen taustalla on vanha niemennimi Sökö udd (ruotsin murresana ”udd”, yleiskielessä ”udde”, suom. ’niemi’). Niemennimen alkuosana on kylännimi Sökö.
Nimipari Soukanniemi – Sökö udd esiintyy Espoon opaskartassa ensimmäisen kerran vuonna 1970 niemennimenä. Vuoden 1972 karttaan nimien tarkoite on vaihtunut osa-alueeksi.
Soukanniemi – Sökö udd on myös Soukanniemessä kulkevan kadun nimi. Kadunnimen ruotsinkielisen version kirjoitusasussa on aikoinaan esiintynyt hieman vaihtelua (Sökö udd ~ Sököudd). Suositettava asu on erilleen kirjoitettu Sökö udd.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Soukansalmen osa-alueen nimen taustalla on kaupunginosannimeen Soukka. Kaupunginosan nimen taustalla taas on vanha kylännimi Sökö.
Soukansalmen nimi ei siis perustu vesistönimeen, sillä sellaisia vanhoja vesistönimiä kuin ”Soukansalmi” tai ”Sökö sund” ei ole alueella ollut. Nimen salmi‑loppuosan voi tulkita perustuvan Mätäjärven kohdalla olleeseen muinaiseen salmeen, jonka ylin kohta tosin lienee kuivunut jo ennen vuotta 1000.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Vanhan kylännimen Sökö taustalla lienee suomen kielen länsimurteinen adjektiivi ”soukka” (’kapea’), jolla on todennäköisesti tarkoitettu läheistä pitkää ja kapeaa merenlahtea. Kylä asukkaineen ja nimineen on ollut alkuaan suomenkielinen. Kylännimen vanhoja kirjallisia asuja ovat esimerkiksi Soijckoby vuodelta 1540, Souckis vuodelta 1544 ja Söcke vuodelta 1558 – ainakin nimen kirjoitusasu on siis varioinut melko paljon. Myös kylännimiä suomennettaessa 1960‑luvulla esillä oli nimen Soukka lisäksi muitakin vaihtoehtoja, kuten Söököö, Söökö ja Soukkio, mutta nimipari Soukka – Sökö vahvistettiin vuonna 1965. Kaupunginosa Soukasta tuli vuonna 1976.
Soukan osa-alueita ovat Soukanniemi, Soukanranta, Soukansalmi ja Suinonsalmi. Soukassa ei juurikaan ole kadunnimiä, joissa ei esiintyisi nimeä Soukka tai muuta alueen perinteistä paikannimeä. Poikkeuksia ovat Munkkirannan luostarielämään liittyvät nimet, vuoden 1888 keisarilliseen laivastovierailuun liittyvät nimet Soukanniemessä sekä kilpa-ampuja Ivar Ståhlen mukaan nimetyt ammunta‑aiheiset nimet.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Lounais-Espoossa Svinö-nimisen saaren mantereesta erottava salmi on tärkeä vesiliikenteen reitti. Ruotsinkielinen nimi Svinösund on vanhastaan käytössä sekä salmennimenä että salmen rannalla olevan alueen nimenä. Svinön saarelle ehdotettiin vuonna 1971 suomenkieliseksi vastineeksi muotoa Suino. Ehdotus ei päätynyt käyttöön, mutta jäi elämään salmennimessä ja osa-alueennimessä Suinonsalmi.
Saareen annettiin 1970‑luvun alkupuolella myös kadunnimet Suinonkuja – Svinögränden ja Suinonmäki – Svinöbacken sekä vielä niiden täydennykseksi 2019 Suinonpolku – Svinöstigen.
Salmennimi esiintyi Espoon opaskartassa ensimmäisen kerran vuonna 1968. Alueennimi Suinonsalmi – Svinösund oli opaskartassa ensin suurkorttelinnimenä (1972–1996), vuodesta 1998 osa-alueennimenä.
Ruotsinkielisen salmennimen ja alueennimen asussa on ollut vaihtelua: nimiä on kirjoitettu yhteen (Svinösund) ja erilleen (Svinö sund). Asun Svinösund voi kuitenkin katsoa vakiintuneen laajaan käyttöön jo 1900‑luvun alkupuolella. Espoon opaskartassa alueennimi on ollut johdonmukaisesti asussa Svinösund jo 1970‑luvulta lähtien ja salmennimikin 1980‑luvulta lähtien.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Soukanrannassa sijaitsee arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema huvila Villa Miniato. Huvilarakennusta pidetään rakennustaiteellisesti Espoon arvokkaimpana asuinrakennuksena. Linnamaisen huvilan on rakennuttanut itselleen insinööri Knut Selin 1900‑luvun ensimmäisinä vuosina, mutta jo vuonna 1905 huvilan osti itselleen salaneuvos Alfred Nyberg, joka nimesi Villa Selinin Villa Miniatoksi. Huvilaa sanotaan toisinaan myös lyhyesti nimellä Miniato.
Nimen taustalla on San Miniaton kaupunki Italiassa. Soukan kotikaupunkipolun tietojen mukaan nimen valintaan vaikutti erityisesti kaupungin kaunis kappeli. Villa Miniaton mukaan ovat nimensä saaneet läheiset kadut Miniatontie – Miniatovägen ja Miniatonkuja – Miniatogränden.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Espoon Soukan kadunnimen Yläkartanonkuja – Övergårdsgränden taustalla on tilannimi. Sökön kaksi vierekkäistä vanhaa maatilaa ovat Nedergård ja sen yläpuolella sijaitseva Övergård. Soukan lähiörakentamisen alkuaikana 1960- ja 70‑luvun vaihteessa tilannimelle muodostettiin kadunnimiä varten kaksikin käännösvastinetta: Yläkartanontie oli käytössä nykyisessä muodossaan jo 1970, mutta sen sivukujan nimi oli ensin Yläkonnunkuja. Se muutettiin 1972 tai 1973 pääkadun nimen kanssa yhdenmukaiseen muotoon Yläkartanonkuja. Ruotsinkielinen nimi oli jo alun pitäen Övergårdsgränden.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Sökön kylän kantatilojen nimet Övergård ja Nedergård ovat syntyneet 1800‑luvulla. Ylempänä rinteessä sijaitseva talo on Övergård. Vuonna 1965 maanmittaushallitus antoi kylännimelle suomenkielisen Soukka‑vastineen. Soukka – Sökö otettiin käyttöön myös asuinalueen nimenä. Kun Soukkaan alettiin 1960‑luvulla kaavoittaa kaupunkimaista asutusta, oli suunniteltava myös paljon uutta kaupunkinimistöä. Espoon nimistötoimikunta valitsi nimistön keskeisiksi aiheiksi tilannimet Övergård ja Nedergård.
Nimistötoimikunta muodosti nimille Övergård ja Nedergård suomenkieliset käännösvastineet Yläkartano ja Alakartano käytettäväksi kadunnimien ja muiden kaavanimien alkuosana. Syynä oli se, että kaavanimistä haluttiin tehdä suomenkielisille helppokäyttöisiä. Sen sijaan itse tiloista puhuttaessa muodot Övergård ja Nedergård ovat edelleenkin myös suomenkielisessä käytössä.
Soukan asuinalueen kahdelle samansuuntaiselle pääkadulle annettiin vuonna 1968 laadituissa nimistösuunnitelmissa nimet Yläkartanontie – Övergårdsvägen ja Alakartanontie – Nedergårdsvägen. Niitä yhdistävä katu on Soukantie. Soukan kerrostaloalueen muut asuntokadut ovat näiden pääkatujen sivukujia.
Soukantien pohjoispään lähellä Yläkartanontieltä alkaa kaksi lyhyttä kujaa. Läntisempi on Yläkartanontien ja Övergårdin tilan mukaan Yläkartanonkuja – Övergårdsgränden. Suomenkielinen nimi oli 1960- ja 70‑lukujen vaihteessa ensin lyhyen aikaa muodossa Yläkonnunkuja.
Myös itäisemmän kuja nimi koki aluksi vaihtelevia ratkaisuja. Kuja sai nimistötoimikunnan suunnitelmassa 4. maaliskuuta 1968 nimen Yläkaupintie – Övre krämarvägen. Toimikunta pohti uudelleen nimikysymystä 20. lokakuuta 1970 ja harkittuaan välillä muotoa Kaupinkuja – Krämargränden päätyi lopulta nykyisinkin asemakaavassa ja käytössä olevaan muotoon Yläkaupinkuja – Krämargränden. Muutokselle ei ole kirjattu perusteluja, mutta oletettavasti varsinkin ruotsinkielistä muotoa Övre krämarvägen pidettiin pitkänä ja hankalana, ja sitä haluttiin lyhentää. Nimi Kaupintie – Krämarvägen ei ollut käytettävissä, jos haluttiin välttyä sekaannuksilta muualla seudulla olevien nimien kanssa, koska Helsingin Haagassa on jo vuodesta 1950 lähtien senniminen katu. Lisäksi Soukan lyhyelle kujalle sopii kuja‑loppuinen nimi tie‑loppuista paremmin.
Yläkaupinkujan viereinen puisto on Yläkaupinpuisto – Övre krämarparken. Puiston ruotsinkielisessä nimessä on siis mukana alkuosa ”Övre".
Toimikunta perusteli 1968 Yläkaupintie‑nimeä sillä, että kun Övergård- ja Nedergård‑nimistä oli saatu muun muassa nimet Yläkartanontie ja Alakartanontie sekä Ylä‑Soukka ja Ala‑Soukka, oli suunnitelmaan valittu niiden lisäksi samoille alueille muitakin Ylä- ja Ala‑alkuisia nimiä. Nimen keskellä olevalla kauppi‑sanalla viitataan siihen, että kadun varrella on Ylä‑Soukan liikekeskus. Nykyisin harvinainen sana ”kauppi”, samoin kuin ruotsin sana ”krämare”, merkitsee kauppiasta. Sanaa ”kauppi” on käytetty varsinkin vanhojen aikojen ulkomaisista kauppiaista puhuttaessa.
Kadunnimen alkuosassa ainekset ”ylä” ja ”kauppi” on yhdistetty hieman erikoisella tavalla. Sellaista sanaa kuin "yläkauppi" tai erisnimeä "Yläkauppi" tai "Ylä‑Kauppi" ei tunneta. Ehkä voidaan tulkita, että "yläkauppi" on tilapäinen yhdyssana, jota on voitu käyttää esimerkiksi merkityksessä ’Ylä‑Soukassa liikettään pitävä kauppias’. Näin tarkkaan ei nimistötoimikunta 1960- ja 70‑lukujen vaihteessa liene kuitenkaan nimiehdotustaan pohtinut.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2009.