Siikajärven nimistö
Siikajärven kaupunginosaan kuuluu varsinaisen Siikajärven lisäksi Heinäs ja Kolmiranta.
Siikajärven nimistö
Heinäs on osa-alue Siikajärven kaupunginosassa. Osa-alueen nimi tulee maatilannimestä Heinäs. Tila on puolestaan saanut nimensä järven mukaan. Alueella on Heinäslampi-niminen pieni järvi, jota on kutsuttu myös nimellä Heinäsjärvi. Nimeen sisältyy suomen kielen sana ”heinä”, ei siis ruotsin kielen sanaa ”näs” (suom. ’niemi’).
Järvellä on myös ruotsinkielinen nimi Heinästräsket. Tilannimen perusmuoto Heinäs on syntynyt ruotsinkielisessä käytössä.
Suomen kielessä nimeä Heinäs taivutetaan yleensä ”Heinäksessä”, mutta vanhastaan myös ”Heinäsissä”.
Heinäs-nimi annettiin osa-alueelle 1976. Alueennimi Heinäslampi tarkoittaa lähimpänä järveä olevaa osa-alueen suppeaa osaa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Heinäslampi – Heinästräsket on ruohoinen matala lampi, joka on saanut nimensä kasvillisuudestaan. Se sijaitsee Siikajärven kaupunginosassa.
Lammen nimestä on ollut eri variaatioita: Heinäsjärvi, Heinäslampi ja Heinänen. Nimen kehityksestä on arveltu, että se on voinut mennä esim. Heinälampi tai -järvi > Heinänen > Heinäslampi tai -järvi, mutta nimi on voinut muuttua suoraankin Heinälampi > Heinäslampi. Se on myös voitu jo alkuaan muodostaa ”heinä” + ”lampi” > Heinäslampi, sillä nimissä esiintyvä s‑elementti on seudun suomen murteessa ollut melko tavallinen.
Lammen nimi on vaihdellut myös opaskartassa: vuosina 1970–73 opaskartassa oli nimi Heinäsjärvi, 1975–90 Heinäslampi ja vuodesta 1992 mukana on ollut myös ruotsinkielinen vastine: Heinäslampi – Heinästräsket. Tätä ennen, vuodesta 1803 vuoteen 1972, kartoissa oli nimi Heinäjärvi.
Espoon Heinäslampi on Suomen ainoa tämän niminen vesistö.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2020.
Siikajärven kaupunginosassa, Heinäksen osa-alueella, Siikajärventiestä etelään risteää Heinästie. Kadunnimi kuin myös osa-alueenkin nimi tulee alueen pohjoispuolella olevan Heinäslammen ja sen rannalla olleen tilan, Heinäksen, nimestä. Myös tila sai nimensä lammen nimestä. Nimen taustalla on sana ”heinä”.
Heinästien aikaisempi nimi oli Vanhatie, joka oli opaskartassa 1971–1973. Nimellä ei ollut ruotsinkielistä vastinetta. 1975 kadulle annettiin nimeksi Heinästie – Heinäsvägen, sillä myös Nupurissa oli Vanhatie.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2020.
Länsiespoolainen talonnimi Hista pohjautuu ehkä varhempaan muotoon Hiista. Siinä tapauksessa sen taustalla voi olla esimerkiksi vihtiläinen paikannimi Hiiska tai lohjalainen paikannimi Hiisi. Mahdollisesti asukkaat ovat tulleet muinoin Vihdistä tai Lohjalta.
Nimi Hista ~ Hiista on arvoituksellinen ja ainoa laatuaan Suomessa; nimen alkuperä on hämärän peitossa. Se on syntynyt jo keskiajalla. 1600‑luvun asiakirjoissa nimi mainitaan useita kertoja. Vuodelta 1612 on asiakirjassa tieto Erich Hista -nimisestä henkilöstä. Nimi voisi olla typistynyt Hiisten‑alkuinen nimi, jonka mahdollisia lähtönimiä olisivat Vihdin kylännimet Hiiska, Hiisku tai Lohjan Hiisi ~ Hiittinen.
Histan tai Hiistan talon vanha paikka oli Nuuksion kylän tiiviissä taloryhmässä lähempänä Nuuksion Pitkäjärveä. Siellä ovat Maula ja Heikkilä vielä vanhoilla sijoillaan.
Nimi oli 1800‑luvulla jo jäänyt pois käytöstä, mutta tilan uudet omistajat Ihamuotilat ottivat nimen Hista jälleen käyttöön 1904. Tavallinen ääntämys 1900- ja 2000‑luvulla on Hista lyhyellä i‑äänteellä, mutta ainakin vielä 1970 Terho Itkonen kirjasi myös muodon "Hiistan kartano".
Nykyisin Hista on käytössä myös alueennimenä. Hista-aluueennimi tarkoittaa Histan tilaa lähiseutuineen.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
- Sijainti: Hista. Siirry kartalle.(ulkoinen linkki)
Histantie – Histavägen vie Nupurintieltä Histan tilan pihapiiriin. Reitti kulkee osin Vanhan‑Nuuksion ja osin Siikajärven kaupunginosassa. Kadunnimi on annettu 1974, ja se perustuu vanhaan talonnimeen Hista.
Histantie-nimen tarkoite oli aikaisemmin pidempi, sillä siihen kuului myös Histan pihapiirin koillispuolinen tieosuus. 1990‑luvun lopussa koillinen osuus sai oman nimen Vanha Histantie – Gamla Histavägen. Hista‑aiheisia nimiä on alueella muitakin: Histansolmu – Histaknuten ja Histansilta – Histabron.
Histantien nimi on ollut opaskartassa vuodesta 1975. Ennen vuotta 1974 tiellä ei ollut virallista osoitenimeä. Hista on nykyisin käytössä myös alueennimenä.
Talonnimi Hista on ollut käytössä Nuuksion kylässä ainakin jo 1600‑luvulla. Tällä nimellä kutsuttu talo ei kuitenkaan sijainnut silloin nykyisessä Histassa vaan kylän keskuksessa Nuuksion Pitkäjärven eteläpään länsipuolella.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Iso Romlampi on pieni metsälampi Siikajärven pohjoispuolella. Se on kuitenkin iso verrattuna läheiseen Vähään Romlampeen. Nimi esiintyy jo kartassa jo 1803 (Isoromlambi). Lammilla on yhteisnimi Romlammit.
Lammet ovat saaneet nimensä kallioalueen nimestä, joka on suomenkielisillä Romuvuori tai Romvuori, ruotsinkielisillä Rombergen. Varsinkin Nuuksion Pitkäjärven rannassa jyrkästä kallioseinämästä on irronnut suuria lohkareita, joista on syntynyt laaja louhikko. Paikannimiin sisältyvä ”Rom(u)” viittaa tähän kiviromuun.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2004.
Luoteis‑Espoon Siikajärven Heinäksessä on suurkortteli nimeltä Koivumäki – Björkbacka. Nimi tulee sikäläisestä tilannimestä Koivumäki. Ruotsinkielinen vastine on käännösnimi.
Asuinalueennimi (suurkorttelinnimi) merkittiin Espoon opaskarttaan 1990. Espoossa on muitakin Koivumäki- tai Björkbacka‑nimisiä tiloja, torppia ja huviloita. Nimi päätettiin antaa asuinalueennimeksi juuri tänne Heinäksen Koivumäkeen eikä muualle, koska täällä oli jo tullut käyttöön tiennimi Koivumäentie. Tiennimen käyttöönottovuodesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta se oli opaskartassa jo 1970. Sen ruotsinkielinen vastine Björkbackavägen annettiin 1970‑luvun puolessavälissä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005.
Kolmiranta on osa-alue Siikajärven kaupunginosassa. Alueen nimi kuvaa sen sijaintia kolmen järven keskellä. Nimi syntyi 1930‑luvulla, kun lähelle Kirkkonummen rajaa alkoi muodostua huvilayhteiskunta, jota alettiin nimittää Kolmirannaksi. Se palstoitettiin kolmen järven rannoille ja välimaastoon. Vielä nykyäänkin keskeisin osa Kolmirantaa jää Kivilammen, Vuohilammen ja Pitkäsen keskelle.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Siikajärvellä, järven koillisrannalla, oli 1950- ja 60‑luvulla postilaatikko, "heittolaatikko", jonka nimi oli Korventaus. Se sijaitsi tienvarressa nykyisessä osoitteessa Siikajärvenranta 14. Nimi oli ehkä annettu pariksi toiselle vastaavalle nimelle Järventaus.
Järventaus‑niminen postilaatikko oli 600 m lännempänä, bussin päätepysäkillä. Se on saanut nimensä sijainnistaan järven takana.
Laatikot olivat tyypiltään etusivultaan avonaisia "heittolaatikoita".
Muistitieto laatikonnimistä Korventaus ja Järventaus on saatu alueen asukkaalta 2014.
Nykyisin näitä nimiä ei käytetä. Niillä ei tiettävästi ollut erillisiä ruotsinkielisiä vastineita.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014.
Siikajärven tiennimi Naruportti – Snörporten perustuu kylätiessä joskus ennen olleen portin nimeen Naruportti. Ei ole tiedossa, millainen portti tarkalleen oli, ja miksi portti oli saanut sen nimen.
Tiennimenä oli ensin 1970‑luvun alussa Naruportintie, mutta se merkittiin asemakaavaan 1974 lyhyemmässä muodossa. Sana ”portti” on melko tavallinen myös tiennimien loppuosana, joten tie‑loppua ei pidetty välttämättömänä. Samalla nimitoimikunta muodosti nimelle ruotsinkielisen käännösvastineen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Nimiä Poutlahti – Poutlax käytetään Nuuksion kaupunginosassa, Siikajärven kylässä sijaitsevasta suurkorttelista ja kadusta. Ne sisältyvät lisäksi liitynnäiseen kadunnimeen Poutlahdentie – Poutlaxvägen. Nuuksion Pitkäjärvessä sijaitseva salmi on nimeltään Poutlaxsundet.
Nimet on kirjoitettu eri vuosikymmenillä usealla eri tavalla. Opaskartassa suurkorttelin niminä oli vuonna 1982 Puutlahti – Portlax, vuonna 1984 Poutlahti – Portlax ja vuodesta 1986 alkaen Poutlahti – Poutlax.
Nimien taustalla on vanhempi suomenkielinen paikannimi, joka on lainattu jo varhain ruotsiin. Tästä kertoo jälkiosa; suomessa oli aikaisemmin käytössä lahti‑sanan varhaisempi muoto ”laksi”. Saulo Kepsun mukaan nimi on alkuaan Puutlahti. Sillä saattaisi olla jotakin tekemistä Nummen Heinolan Puuttu‑kantatalon kanssa. Nimen tarkempi lähtöseutu ja alkuperä ovat kuitenkin hämärän peitossa.
Laksi‑loppuisia nimiä on peruskartoissa 35, lähinnä Outokummussa, Suomussalmella ja Tuusniemellä. Niiden tarkoittamat paikat ovat yleensä lahtia, mutta mukaan mahtuu myös muutamia muita luontonimiä ja talonnimiä. Ruotsinkieliset laks‑loppuiset nimet ovat vanhoja suomalaisnimiä.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Nuuksion Pitkäjärven lounaispuolella on järvi nimeltä Sahajärvi – Sågträsk. Järven kohdalle on merkitty nimi Sågträsk jo vuonna 1782. Järven laskuoja on puolestaan Sahaoja – Sågträskbäcken. Ojassa on lisäksi koski nimeltä Sahakoski – Sågforsen. Saha-, Såg‑alkuisia nimiä on selitetty sillä, että koskessa on ollut vesivoimalla toimiva saha.
Asiakirjoista päätellen saha perustettiin 1770‑luvulla.
Järveä on ennen kutsuttu myös nimellä Kvarnträsk. Sana ”kvarn” merkitsee myllyä, ja koskessa onkin ollut mylly jo ennen sahaa. Nimi Kvarnträsk esiintyy kartassa jo vuonna 1699.
Sahajärvi – Sågträsk on käytössä myös alueennimenä järven länsirannalla.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Siikajärven kaupunginosan nimen taustalla on yksinkertaisesti siellä sijaitseva Siikajärvi‑niminen järvi, joka taas on saanut nimensä kalakantansa ansiosta. Nimi on alkuaan suomenkielinen, ja sen ensimmäisiä kirjallisista lähteistä löydettyjä kirjoitusasuja ovat esimerkiksi Sikajärwi vuodelta 1750 ja Sikjärvi Träsk vuodelta 1803. Myös suomeksi on käytetty muotoa Siikjärvi. Virallista ruotsinkielistä vastinetta nimelle ei ole ollut missään vaiheessa; yksikielinen nimi Siikajärvi oli kartassa alueennimenä 1950‑luvulta alkaen ja kaupunginosannimenä vuodesta 1982.
Siikajärvi on lähes täysin asemakaavoittamatonta ja harvahkoon asuttua metsäaluetta, johon kuuluu kuitenkin useita pieniä asutuskeskittymiä. Näistä keskeisimmät ovat Heinäs, Hista ja Kolmiranta, joista kaksi ensimmäistä ovat saaneet nimensä vanhojen tilannimien mukaan, Kolmiranta taas aluetta ympäröivien kolmen lammen mukaan. Varsinaista aihepiirinimistöä alueelle ei ole ollut tarpeen kehittää, vaan perinnäisistä nimistä johdettuja nimiä on riittänyt.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Siikajärvellä Sutisenniemeksi sanottuun niemeen menevä tie sai virallisen osoitenimen Siikaniemi – Siknäs vuonna 1974, jolloin muutkin Espoon haja-asutusalueen siihen asti nimettömät tiet saivat nimen.
Niemellä on ollut 1920- tai 30‑luvulta lähtien kansanomaisena nimenä Sutisenniemi omistajan mukaan. Tiennimi päätettiin muodostaa kuitenkin Siika‑alkuiseksi järvennimen mukaan.
Kun Espoota on opaskartan ja viitoituksen tarpeisiin jaoteltu kaupunginosia pienempiin osa-alueisiin ja suurkortteleihin, Siikaniemi – Siknäs on tullut myös alueennimeksi. Se on ollut Espoon opaskartassa suurkorttelinnimenä vuodesta 1984 lähtien. Siikaniemen suurkortteliin on tässä jaottelussa luettu myös Siikajärvenrannan palstat järven pohjoisrannalla.
Siikaniemi – Siknäs on käytössä myös pysäkinnimenä. Se on tätä nykyä Espoon sisäisen linjan numero 244, Leppävaara–Siikaniemi, päätepysäkkinä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005. Muokattu 2022.
Siikajärven lounaispuolella on Soittila‑niminen suurkortteli ja katu Soittilantie – Soittilavägen. Kadun ja korttelin nimet perustuvat vanhaan tilannimeen Soittila, josta löytyy merkintä maarekisterissä vuodelta 1922.
Nimi Soittilantie oli jo olemassa, kun alue liitettiin Vihdistä Espooseen. Liitoksen jälkeen sille annettiin ruotsinkielinen vastine Soittilavägen vuonna 1994.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2020.
Soopakka – Sågbacka on Siikajärven kaupunginosassa, Sahajärven kaakkoisrannalla sijaitseva suurkortteli. Korttelinnimi sisältyy kadunnimeen Soopakantie – Sågbackavägen, joka kulkee pohjoiseen Heinästieltä. Lähellä sijaitsee Nuuksion koulu.
Espoon nimistöryhmä ehdotti suurkorttelille nimiä Soopakka – Sågbacka vuonna 2007. Nimet liittyvät alueen historiaan, sillä ruotsinkielisellä on tarkoitettu aikaisemmin paikalla sijainnutta taloa sekä mäkeäkin. Kadunnimi Soopakantie – Sågbackavägen on otettu käyttöön jo 1990‑luvulla, ja asemakaavaan sitäkin ehdotettiin 2007.
Soopakka on äänteellinen mukaelma vanhemmasta ruotsinkielisestä nimestä Sågbacka, johon sisältyy sana ”såg” (suom. ’saha’). Läheisen järven kohdalle on merkitty Sågträsk jo vuonna 1782. Järveen laskeva pieni joki on puolestaan Sahaoja – Sågträskbäcken. Sen pohjalta on muodostettu Sahaojantie – Sågbäcksvägen. Joessa sijaitsevalla koskella on silläkin Saha- ja Såg‑alkuiset nimet Sahakoski – Sågforsen.
Vaikka järvennimi Sågträsk on satoja vuosia vanha, tunnetaan vesistölle vanhempikin nimi Qvarnträsk (suom. ”Myllyjärvi”). Sen perusteena oli paikalla aikaisemmin sijannut mylly. Kartassa nimi esiintyy jo vuonna 1699 kirjoitusasussa qwarn Träsk. Samassa lähteessä läheisen pellon kohdalla on Qvarn åker. Nämä nimet ovat kadonneet käytöstä.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Huonekalukauppias Julius Sutinen hankki Siikajärveltä, Nuuksion kylän luoteisilta perukoilta Niemi‑nimisen pientilan kesäpaikakseen 1920‑luvulla. Tila oli kooltaan alun toistakymmentä hehtaaria ja käsitti Siikajärveen pistävän niemen ja maata niemen tyvestä.
Jo 1930‑luvulla Niemenkin tilan maista lohkottiin parikymmentä huvilapalstaa, ja Siikajärven muillekin rannoille on kasvanut tiivis kesämökkiasutus. Niemeä alettiin sanoa omistajan mukaan Sutisenniemeksi. Ei tiedetä, oliko sillä aiemmin muuta nimeä.
Tietoja Julius Sutisesta on antanut Tuomo Einiö.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005.