Otaniemen nimistö
Otaniemen kaupunginosaan kuuluvat varsinaisen Otaniemen lisäksi Keilaniemi ja Maari.
Otaniemen nimistö
Fröknarna (suom. ’Neidit’) on kaksi pitkulaista karia Keilalahdessa. Suurempi niistä on aivan lähellä Länsiväylää, pienempi Keilalahden venelaitureiden tuntumassa. Tämäntyyppisiä pienten kariparien nimiä esiintyy muuallakin Uudellamaalla. Yleisempiä ovat Systrarna (suom. ’Sisarukset’) ja Bröderna (suom. ’Veljekset'). Espoossakin on eräässä 1938 julkaistussa kartassa Systrarna- ja Bröderna‑nimiset karit Suvisaaristossa Malmkopplanin saaren eteläpuolella.
Teksti: Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2013. Muokattu 2016.
Otaniemessä on puisto ja pienehkö alue, joilla on nimi Hagalundinpuisto – Hagalundsparken. Nimi tulee siitä, että alueella on Hagalundin kartanon päärakennus ja pihapiiri.
Hagalundinpuiston nimi on suunniteltu 1979 ja merkitty opaskarttaan 1980. Nimi sisältyy myös asemakaava-alueennimiin Hagalundinpuisto I ja Hagalundinpuisto II. Näidenä kaavojen laatiminen alkoi 1970‑luvun lopussa, ja ne vahvistettiin 80‑luvun alussa.
Puistonnimi Hagalundinpuisto on ollut asemakaavassa vuodesta 1982. Puisto ulottuu Tekniikantieltä Otaniementielle ja Tietotielle. Hagalundinpuiston suurkortteliin voidaan lukea puiston länsiosa lähitontteineen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Tapiolantie vie kulkijan Länsiväylältä Tapiolan keskuksen sivuitse kohti Otaniemeä. Kadun Otaniemen puoleisessa päässä on silta yli Kehä I:n. Sillalle on annettu nimi Itäpohjansilta – Nordostbron. Sana ”itäpohja” merkitsee koillista. Nimi kuvastaa sillan sijaintia kadun koillispäässä, Tapiolan koillislaidalla ja Itärannan alueen pohjoisosassa.
Asemakaavassa ei ole määritetty aivan tarkkaa sillanpaikkaa, ja siksi kaavassa ei ole myöskään annettu sillannimeä. Nimeä voidaan kuitenkin tarvita esimerkiksi kulkuteiden kunnossapidossa. Nimi on merkitty Espoon opaskarttaan 2020. Silta otettiin käyttöön kesällä 2019.
Tapiolan nimistössä on paljon ilmansuunta-aiheisia nimiä, kuten Itäranta, Itäkartano, Länsiranta, Länsikorkee, Pohjantori ja Pohjankulma. Itäranta on kadun ja asuinalueen nimenä Itäpohjansillan lähellä. Kaupunginosanraja kulkee niin, että silta on hallinnollisesti Otaniemeä.
Nimissä on myös eri ilmansuuntien tuulia: Itätuulenkuja, Länsituuli, Etelätuulentie, Lounaistuulenkuja. Nimessä Pohjantie sana ”pohja” voi pohjoisen ilmansuunnan lisäksi olla siitä suunnasta puhaltava tuuli – tai Kalevalan Pohja. Myös ruotsinkielisen sillannimen Nordostbron alkuosa ”nordost” on sekä 'koillinen ilmansuunta' että 'koillistuuli'.
Itäpohjansillan suomenkielisen nimen valintaan on vaikuttanut myös se, että lähimmän asuintalon taloyhtiö on nimeltään Asunto oy Itäpohja. Kaupparekisteritietojen mukaan yhtiö on rekisteröity 16.12.1960. Talon valmistumisvuosi on 1961. Myös taloyhtiön nimeämisessä on aikoinaan voitu ajatella sekä murresanaa ”itäpohja” että Itäranta‑nimeä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2020.
Otaniemen Teekkarikylän kohdalla rannassa oleva puisto on nimeltään Jämeränranta – Bisterstranden. Nimi on vahvistettu asemakaavassa 1981. Nimi liittyy tunnettuun teekkariperinteen hahmoon, "Jämeräpartaiseen insinööriin". Teekkarikylän asuntokatu on Jämeräntaival – Bistervägen. Kadunnimi Jämeräntaival on puistonnimeä vanhempi, sillä se on ollut käytössä jo 1960‑luvulla.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Hyvät liikenneyhteydet ja rantatontit ovat houkutelleet 1970‑luvulta lähtien suuyritysten pääkonttoreita Espoon Keilaniemeen. Alueennimeä ehdotti 1972 Espoon nimitoimikunta. Paikalla olevan niemen nimi on nykyisin samoin Keilaniemi – Kägeludden, mutta vanhempien tietojen mukaan paikalliset asukkaat käyttivät nimeä itse asiassa muodossa Käckeludden. Ei ole tiedossa, mistä niemi on alun perin saanut nimensä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2004.
Otaniemessä Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen länsipuolella, pääsisäänkäynnin edustalla oleva aukio on nimeltään Korkeakouluaukio – Högskoleplatsen. Aukio ulottuu Otaniementien ja Otakaaren risteyksestä Puulaboratorioon (Nanotaloon). Aukion nimi on annettu 1974, ja se on ollut Espoon opaskartassa vuodesta 1976.
Teknillisen korkeakoulun toiminta Otaniemessä alkoi 1955, ja päärakennus valmistui keskeisiltä osiltaan 1964. Aukion ympärillä on muita korkeakoulun rakennuksia.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.
Otaniemen hoitokunta teki syksyllä 1974 ehdotuksen kadunnimistön täydentämisestä, ja ehdotukseen sisältyi nimi Luolamiehentie – Grottmannavägen.
Nimi perustuu Dipolin arkkitehtuuriin, jossa materiaalinkäsittely on paikoin tarkoituksellisen hiomatonta. Rakennuksen suunnittelijat Reima ja Raili Pietilä käyttivät useissa töissään luonnonkiveä. ”Dipolissa kivityö on karkeaa – rakentajathan olivat luolamiehiä, joilla ei vielä ollut kunnon työkaluja”, Raili Pietilä kertoo haastattelussa Dipolin nettisivuilla.
Saman nimi-idean oli jo ennen kadunnimen antamista ehtinyt ottaa käyttöön rakennuksessa toiminut Luolamies‑ravintola (joka on sittemmin muutettu toimistoksi). Ravintolan mainostaminen kadunnimessä arvelutti Espoon nimitoimikuntaa, kun se käsitteli ehdotusta joulukuun 1974 alussa. Toisaalta kuitenkin nimi sopii paikkaan, teekkarihenkeen ja yhdistyy samalla korkeakoulualueen tekniikan ammatinnimityksiä sisältäviin nimiin, joista monet (Kivimiehentie, Konemiehentie, Vuorimiehentie) ovat olleet käytössä jo 60‑luvulla. Niinpä kaupunginhallitus hyväksyi Luolamiehentien nimen 17.12.1974.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2004.
Maari – Maren on osa-alue Otaniemen länsiosassa. Nimi suunniteltiin 1980, ja se on ollut opaskartassa vuodesta 1984. Taustalla ovat vanhat Mar‑alkuiset paikannimet, varsinkin niitynnimi Marängen ja lahdennimi Marviken. Niihin sisältyy alavaa maata ja vesijättöä merkitsevä täkäläisen ruotsin murteen sana ”mar”.
Alue sijaitsee merenrannan tuntumassa. Maarissa on useita alueennimeen perustuvia kaavanimiä, kuten Maarinporras – Marspången (kävelysilta), Maarinranta – Marstranden (suurkortteli ja puisto), Maarinsolmu – Marknuten (kaavailtu eritasoliittymä) ja Maarinaukio – Marplatsen (aukiomainen puistoalue).
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
- Sijainti: Maari. Siirry kartalle.(ulkoinen linkki)
Nimi Maarinporras – Marspången tarkoittaa Kehä I:n ylittävää kevyen liikenteen siltaa Otaniemen ja Pohjois‑Tapiolan välissä. Osa-alueennimi Maari – Maren ja muut Otaniemen Maari‑nimet tulevat vanhasta niitynnimestä Marängen. Ruotsin murresana ”mar” merkitsee alavaa maata ja vesijättöä.
Silta on rakennettu n. 1980. Sillalla oli ensin nimenä Maarinsilta – Marbron. Tästä nimestä luovuttiin 2000‑luvun alussa, kun lähelle Maarinsolmuun alettiin kaavailla myös autoliikenteen siltaa, ja haluttiin, että kahden sillan Maari‑alkuiset nimet erottuvat selvästi ja varmasti. Kävely- ja pyöräilysilta sai 2005 nimen Maarinporras – Marspången. Vuoden 2016 nimistösuunnitelmassa autosillan nimi on Maarinsolmunsilta – Marknutsbron, mutta siltaa ei ole toistaiseksi rakennettu. Ratkaisussa on huomioitu myös se, että Suvisaaristossa on vanhastaan käytetty Marbron‑nimeä sillasta, joka johtaa Moisöhön yli sikäläisen Maren‑nimisen vesialueen.
Nimi Maarinporras – Marspången toimii myös sillan kautta kulkevan kevyen liikenteen yhteyden nimenä. Nimi on asemakaavassa sillan itäpuolisella osuudella, ja kaavanmuutoksessa nimi merkitään kaavaan myös sillan kohdalle (tilanne keväällä 2016).
Sanojen ”porras” ja ”spång” yksi merkitys on 'kapea kävelysilta'.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Nimellä Maarinranta – Marstranden tarkoitetaan pienehköä aluetta Otaniemen länsiosassa. Maarinranta kuuluu laajempaan osa-alueeseen nimeltä Maari – Maren. Otaniemen Maari‑nimet tulevat vanhoista paikannimistä Maren, Marängen, Maråkern ja Marviken. Ruotsin murresana ”mar” on voinut merkitä matalaa lahtea, vesijättömaata ja kosteaa niittyä. Otaniemen Maarinranta on alavaa merenrantamaata.
Maarinranta – Marstranden on myös puiston nimi. Sekä alueennimi että puistonnimi Maarinranta on suunniteltu 1978. Alueennimi on Espoon opaskartassa vuodesta 1980. Puistonnimi on merkitty muun muassa osoitekarttaan ja asemakaavaan.
Maari‑nimiä on muuallakin Espoossa, kuten Maarinpuro – Marbäck pienen asuinalueen ja kadun nimenä Pohjois‑Espoon Bodomissa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2013.
Otaniemen kaupunginosa sijaitsee Espoon itäisimmässä kolkassa Laajalahden lounaispuolella. Seutu on ollut koulutuksen ja kehityksen näkökulmasta pitkään keskeinen paikka; teknillinen korkeakoulu siirtyi Otaniemeen 1950‑luvulla, ja nykyisin paikalla sijaitsee Aalto‑yliopiston pääkampus.
Otaniemessä liikkui väkeä kauan ennen tietotekniikan opiskelijoita ja kauppatieteilijöitä. Alueella sijaitsee pronssikauteen palautuva kiviröykkiö, varhainen merkki ihmisen läsnäolosta. Raunio tunnetaan leikkimielisesti ”ensimmäisen teekkarin hautana”. Pysyvä asutus syntyi keskiajalla. Vanhan kylän tonttimaa sijaitsee aikaisemman teknillisen korkeakoulun päärakennuksen eli nykyisen Kandidaattikeskuksen vierellä.
Nimi Otaniemi – Otnäs merkittiin opaskarttaan 70‑luvulla, ja virallisena kaupunginosan nimenä se on toiminut vuodesta 1976. Nimellä on kolme tarkoitetta: kaupunginosa, kylä ja niemi. Se on yhdistetty niin suomen sanaan ”ohto” eli ’karhu’ kuin etunimeen Uoti. Tuoreimman ehdotuksen mukaan nimen taustalla aikaisemmin mainittu hautaraunio, jolloin alkuperäismuoto olisi ”Hautaniemi”.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Otahallin ja rantahotellin välissä kulkeva kuja ja sen päästä pohjoiseen Luolamiehentiehen asti jatkuva jalankulkutie saivat nimen Retuperä – Reduändan asemakaavan nimistösuunnitelmassa 1977. Nimi on osa Otaniemen teekkariperinteistä kumpuavaa kaavanimistöä, johon kuuluvat myös kadunnimet Jämeräntaival ja Servin Maijan tie. Jalankulkutiennimi pohjautuu soittokunnannimeen Retuperän WBK. Soittokunta on omien sanojensa mukaan "uudempaa ranskalaista Torwimusiikkia soittava espoolainen teekkaripalokuntaorkesteri". Retuperän WBK aloitti toimintansa 1933. Aivan aluksi nimi oli muodossa Retuperän VPK.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.
Otaniemen katu Servin Maijan tie on saanut nimensä kadun alkupäässä olevan teekkareiden ravintolarakennuksen mukaan. 1952 valmistuneen rakennuksen nimi on alkujaan Servin Maijan mökki eli lyhentyneessä muodossa Servinmökki ja vielä lyhentyneemmin Smökki. Rakennus sai nimensä teekkareiden suosimasta Servin Maija -laulusta. Otaniemen pohjoisosan suurkorttelilla on samanaiheinen nimi Servinniemi – Serviudden.
Laulun ensisäkeistö:
Servin Maijan mökki se seisoo korkialla mäjellä
Servin Maijan mökki se seisoo korkialla mäjellä
Herrat sinne ajaa hevosella
herrat sinne ajaa hevosella
herrat sinne ajaa hevosella
Jätkät saavat kävellä
jätkät saavat kävellä
Servin Maijan tien kirjoitusasu
Nimestä Servin Maijan tie on esiintynyt monenlaisia kirjoitusasuja (Servin‑Maijan tie, Servin Maijantie, Servinmaijantie). Toisen erisnimen sisältävä nimi voikin olla vaikea oikeinkirjoitettava.
Oikeinkirjoitussääntö neuvoo kirjoittamaan erilleen sentyyppiset nimet kuin Sepän Matti, Servin Maija, joissa alkuosa on genetiivissä ja jälkiosa on erisnimi. Kirjoitusasun kannalta ei ole merkitystä, kuka laulun Servin Maija oli ja mikä Servi on.
Kun kadunnimessä alkuosa on sanaliitto (Servin Maijan), loppuosa kirjoitetaan erilleen (Servin Maijan tie). Ohje pätee myös muistonimiin, joissa alkuosa on tyyppiä etunimi + sukunimi (Katri Valan tie).
Ei ole perustetta kirjoittaa "Servin Maijantie", koska tie‑sanaa ei määritä yksin ”Maija” vaan ”Servin Maija”, eli nimi ei koostu osista ”Servin + Maijantie” vaan ”Servin Maijan + tie”.
Ruotsinkielinen kadunnimi on Servi‑Maijas väg. Se on muodostettu Servin Maijan ruotsinkielisen vastineen Servi‑Maija pohjalta ja noudattaa puolestaan ruotsin kielen omia kirjoitussääntöjä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Tietotie – Datavägen sijaitsee Otaniemen kaupunginosassa. Se alkaa pohjoisesta Maarintieltä (ruots. Marvägen) ja kulkee lounaaseen Tekniikantielle (ruots. Teknikvägen). Tietotie on varsin keskeinen Aalto‑yliopiston kampusalueen kulkuväylä.
Tietotien nimi kuuluu Otaniemen tekniikkaan liittyvään aihepiirinimistöön ja perustuu siihen, että vieressä sijaitsi aikoinaan tietokonekeskus. Otaniemi on ollut vuosikymmeniä keskeinen paikka koulutuksen kannalta; Teknillinen korkeakoulu toimi alueella 1950‑luvulta ennen kuin se liitettiin osaksi Aalto‑yliopistoa. Nimitoimikunta ehdotti Tietotietä paikannimeksi vuonna 1974, asemakaavaan se otettiin vuonna 1979.
Pääkaupunkiseudulla on toinenkin katu, josta käytetään nimeä Tietotie – Datavägen. Se sijaitsee Vantaalla aivan Helsinki‑Vantaan lentoaseman kupeessa.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.